Tiivistelmä lausunnosta 17.11.1995 KTM:lle koskien ministeriön Vuotos-tarkastustyöryhmän muistiota
Vuotoksen altaasta on jo nyt tullut kansallisten ympäristöarvojen symboli. Näiden arvojen tuhoaminen merkitsisi poliittisena linjanvetona kokonaisuuden kannalta vakavaa ympäristönäkökohtien vähättelyä päätöksenteossa. Liki tasamaalle rakennettu, matala, suopohjainen allas edustaisi menneiden aikojen hulvatonta ympäristön hyödyntämistapaa, luonnon alistamista tekniikalle. Vuoden 2000 jo sarastaessa on edellytettävä päinvastaista lähtökohtaa: tekniikan tulee sopeutua luonnon ja ympäristönsuojelun reunaehtoihin.
Vuotos on jo ollut esillä myös kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Altaan rakentaminen voisikin vaurioittaa Suomen arvovaltaa ja uskottavuutta osallistua kansainvälisillä foorumeilla mm. ympäristönsuojelun suurten, globaalien ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Tämänkaltaiset, Vuotos-tapauksen ympäristöpoliittisen kokonaismerkityksen määrittelevät, keskeisen tärkeät arviot puuttuvat lähes tyystin KTM:n Vuotos-tarkistustyöryhmän muistiosta.
Myös tärkeitä, hankkeen taloudellista kannattavuutta koskevia arvioita on mietintöön koostettu epärealistisin odotuksin ja ilmeisen yksipuolisesti Vuotoksen rakentamista ajavien intressien mukaisesti. Altaan energiataloudellinen hyöty on ainakin alkuvuosien osalta merkittävästi, jopa 30-50 prosenttia, yliarvioitu unohtamalla vesiensuojelun vaatimukset.
Altaan rakentamisen myönteiset työllistämisarviot - nimenomaan koillisen Lapin kannalta - perustunevat EU:ta edeltäneen ajan menettelytapoihin. Nykyään muiden alueiden ja EU-maiden työntekijöiden ja yritysten syrjintä on säädösten vastaista eikä liene suurissa rakennushankkeissa edes mahdollista. Sangen välttämätöntä olisikin päivittää ennen poliittista päätöksentekoa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vuotoksesta tekemä yhteiskuntataloudellinen laskelma hankkeen kannattavuudesta.