VATT:n arvioinnin tiivistelmästä poimittua:

Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkistustyöryhmän kannasta:
" Työryhmän muistiossa jo tällaisenaan olisi ollut ainekset melko pitkälle menevään yhteiskuntataloudelliseen tarkasteluun. Tämä olisi vain edellyttänyt ... vaikutusten asianmukaista käsittelyä..."
".. virheiden ja puutteiden korjaaminen olisi todennäköisesti johtanut työryhmän olennaisesti erilaiseen johtopäätökseen Vuotos-hankkeen kannattavuudesta."

Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta: "... raportti, toisin kuin otsikko lupaa, ei selvitä Vuotos-hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta."

Ekono OY:n tutkimuksesta: "... kun kaikki Ekono OY:n laskelman virheet ja puutteellisuudet korjataan, Vuotos-hankkeen energiataloudellinen hyöty (mykyarvona ilmaistuna) laskee varovaisestikin arvioiden neljännekseen Ekono OY:n ilmoittamasta."

VATT/Esko Niskanen
21.11.1995

Vuotos-hankkeen energia- ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus:
tehtyjen selvitysten arviointi

Tiivistelmä

Kuluvan vuoden 1995 aikana on julkistettu kolme Vuotos-hankkeen taloudellisia vaikutuksia ja taloudellista kannattavuutta käsitteleviä selvitystä: "Vuotos-hankkeen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset", Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, kesäkuu 1995; "Vuotos-hankkeen energiataloudellinen merkitys", Energia-Ekono, kauppa- ja teollisuusmõnisteriö, 31.8.1995; sekä "Vuotos-tarkistustyöryhmän muistio", kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän raportti, lokakuu 1995. Tässä muistiossa arvioidaan namä selvitykset.

Lähtökohtana tälle arvioinnille on kauppa- ja teollisuusministeriön tarkistustyöryhmän kanta (ks. alla), että yhteiskuntataloudellista tarkastelua ei voida tehda, tai että se on parempi tehdä vasta vesioikeuskäsittelyn yhteydessä. Tässä arvioinnissa ollaan asiasta eri mieltä. Työryhmän muistiossa jo tällaisenaan olisi ollut ainekset melko pitkälle menevään yhteiskuntataloudelliseen tarkasteluun. Tämä olisi vain edellyttinyt erilaisten muistiossa esillä olevien vaikutusten asianmukaista käsittelyä, tulkintaa ja summeeraamista.

Työryhmän tekemä energiataloudellinen tarkastelu täydennettynä muiden työryhmän muistiossa esitettyjen tarkastelujen tuloksilla olisi toisin sanoen ollut helppo laajentaa yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden tarkasteluksi. Näin tehden työryhmä olisi myös välttynyt niiltä virheiltä ja puutteellisuuksilta, jotka nyt sisältyvät sen energiataloudelliseen tarkasteluun. Nämä virheet ja puutteellisuudet johtuvat siitä, ettei ilmeisesti missään vaiheessa ole pysähdytty pohtimaan milä energiataloudellinen hyöty, ja energiataloudellinen kannattavilus, itse asiassa ovat sekä miten närnä käsitteet suhtautuvat yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden käsitteeseen. Olisi siis pitänyt kysyä: kenen hyödystä on kyse, ja kenen kannalta hanke kannattava? Tässä tarkoitettujen virheiden ja puutteiden korjaaminen olisi todennäköisesti johtanut työryhmän olennaisesti erilaiseen johtopäätöksen Vuotos-hankkeen kannattavuudesta.

Yksityiskohtaisempi tarkistustyöryhmän muistion arviointi esitetään tämän tiivistelmän lopussa. Sitä ennen käydään läpi em. kaksi muuta selvitystä, Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen ja Ekono Oy:n selvitykset.

Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen raportti, toisin kuin otsikko lupaa, ei selvitä Vuotos-hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Vaikka raportti tarkastelee laajaa joukkoa vaikutuksia ja alueen kuntien ja kotitalouksien näkökulman ohella on jonkin verran esillä myös yhteiskunnan näkökulma, silti siinä ei ole tehty minkäänlaista yhteenvetoa hankkeen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Raportli vain kirjaa irrallisia vaikutuksia, joista ei voi saada kokonaiskuvaa.

Tämän selvityksen sekä välittömiin vaikutuksiin että kerrannaisvaikutuksiin liittyvien tulosten käyttämisessä päätöksenteon tukena on vielä seuraava ongelma: siirtosummaeriä ja yhteiskunnan kannalta todellisia hyötyjä ja kustannuksia ei ole erotettu toisistaan vaan niitä on käsitelty sekaisin. Samoin on raportin kirjoittamisen ajankohtaan (vuoden 1994 loppuun) mennessä toteutuneet hyödyt ja kustannukset sekä tulevat (rakentamiselle myönteisestä päätöksestä riippuvat) hyödyt ja kustannukset sekoitettu keskenään; näitä on laskettu yhteen sekä myös diskontattu yhdeksi ja samaksi luvuksi. Tällaisista luvuista ei ole rationaaliselle päätöksenteolle hyötyä.

Ekono Oy:n raportti esittää Vuoios-hankkeen "energiataloudellisen kannattavuuslaskelman". Laskelman mukaan "1.1.1995 voimaan tulleilla polttoaineiden valmisteveroilla Vuotos-hankkeen energiataloudellinen nettohyöty paäomiteittuna 50 vuodelle on 722 milj. mk." Raportti esittää myös vaihtoehtoisen kannattavuuslaskelman, jossa polttoaineilla on ns. EU-veron suomalainen sovellus, täman mukaan "Vuotos-hankkeen energiataloudellinen nettohyöty on 973 mllj.mk."

Nämä ilmeisesti ovat hankkeen nettonykyarvoja diskontattuna hankkeen valmistumisvuoteen (tätä ei missään kohtaa selvästi sanota). Raportissa ei kerrota hankkeen oletettua valmistumisvuotta eikä myöskään hyötyjen ja kustannusten aikajakaumaa. Tämän vuoksi lukijan on mahdotonta yksityiskohtaisesti tarkistaa tehtyjä operaatioita. Raportissa ei myöskään selitetä miksi em. vaihtoehtoiset laskelmat tarvitaan, eikä sitä kumpi vaihtoehdoista on oikeampi. Raportissa ei tuoda varauksia laskelman oikeellisuudesta, esimerkiksi epävarmuuden vaikutuksesta.

Tällaiset kysymykset panevat lukijan ajattelemaan tehdyn energiataloudellisen laskelman tulkintaa. On kuitenkin syytä olettaa, että tarkoituksena oli tehdä "rajattu" tai "suppea" yhteiskuntataloudellinen tarkastelu (s.2: "Työssä on tarkasteltu vain energiataloudellisia kustannuksia ja energiataloudellista hyötyä").

Voidaan todeta, että Ekono Oy:n laskelmassa on tehty mm. seuraavat virheet: (1) vaihtoehdolle (vähäisemmässä määrin myös Vuotos-hankkeelle) on sälytetty kustannukseksi siirtosumman luonteisia veroja; (2) nykyarvo on lausuttu hankkeen valmistumisvuoden "rahassa" eikä "nykyrahassa" (vuoden 1995 rahassa). Jo näiden virheiden korjaaminen vähentää Vuotos-hankkeen energiataloudellista hyötyä edellä esitetysta 722 Mmk:sta karkeasti arvioiden 300-350 Mmk:lla.

Kiistaton virhe on myös seuraava (3) epävarmuus on laskelmassa, tai ainakin sen tulosten tulkinnassa, jätetty kokonaan huomioon ottamatta. Osittain edelliseen kohtaan liittyviä, kokonaan sivuutettuja kysymyksia ovat myös seuraavat: (4) optioarvon merkitys ja (5) mahdollisen teknisen kehityksen vaikutus. Tämän muistion johtopäätös (ks. luku 3.6) on, että kun kaikki Ekono Oy:n laskelman virheet ja puutteellisuudet korjataan, Vuotos-hankkeen energiataloudellinen hyöty (nykyarvona ilmaistuna) laskee varovaisestikin arvioiden neljännekseen Ekono Oy:n ilmoittamasta.

Kauppa- ja teollisuusministerion Vuotos-tarkistustyöryhmän tehtävänä oli (Tiivistelmä) "tutkia Vuotoksen allashankkeen edellytykset uusimpien ympäristötutkimusten valossa." Työryhma tulkitsi tämän siten, että sen tuli mm. selvittää Vuotos-hankkeen "energiataloudellinen merkitys" ja "energiataloudellinen hyöty". Tästä työryhmä toteaa

(Johtopäätökset), että "energiataloudellinen merkitys on edelleen olemassa... hankkeen energiataloudellista hyötyä voiduan pitää merkittävänä." Työryhmä esittää energiataloudellisesta hyödystä myös markkamääräisen arvion: "Vuotos-hanke on vaihtoehtoaan lähes 800 milj. markkaa edullisempi."

Energiataloudellista hyötyä ja kannattavuutta koskevat kannanottonsa työryhmä kokonaan perustaa edellä käsitellylle Ekono Oy:n selvitykselle. (Kuitenkaan ei ole selvää kuinka työryhmän ilmoittamaan "lähes 800 milj.mk:aan on päädytty Ekono Oy:n raportoimista 722 ja 973 milj.mk:sta.) Näin ollen työryhmän johtopäätökset ovat samat. Johtopäätösten kommentointi on myös sama: työryhmän johtopäätökset ovat virheellisiä ja yliarvioivat Vuotos-hankkeen energiataloudellista hyötyä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä ei ottanut kantaa Vuotos-hankkeen yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen. Työryhmän muistiossa olisi kuitenkin ollut ainekset jo pitkälle menevään yhteiskuntataloudelliseen tarkasteluun. Tämä olisi vain edellyttänyt erilaisten muistiossa esillä olevien vaikutusten asianmukaista käsittelyä, tulkintaa ja summeeraamista: erotetaan siirtosummat todellisista hyödyistä ja kustannuksista, tehdään nykyarvolaskelmat oikein, otetaan huomioon epävarmuuteen ja optioarvoihin liittyvät näkökohdat jne.

Työryhmän petustelu sille miksi yhteiskuntataloudellista larkastetua ei ole tehty on seuraava: "Työryhmä ei ole nähnyt mahdolliseksi tehdä hankkeesta yhteiskuntataloudellista kannattavuustarkastelua, koska tämän tyyppisissä laajoissa, monia erilaisia oletuksia ja eri tavoin arvotettavia vaikutustyyppejä sisältävissä hankkeissa yksikäsitteisen kokonaistarkastelun tekeminen ei ole mahdollista. Yhteismitallisuuden puuttuessa on tyydyttävä eri vaikutusten suoraan kuvaukseen ja siihen, että asioiden painottaminen jätetaan päätöksentekijöille."

Tämä työryhmän tulkinta yhteiskuntataloudellisesta tarkastelusta on virheellinen. Ensinnäkin yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ei ole "yksikäsitteistä tarkastelua". (Tällä työryhmä ilmeisesti tarkoittaa, että tarkastelun tuloksena aina päädytään yksikäsitteiseen lopputulokseen, jossa epävarmuudella yms. tekijöille ei anneta mitään sijaa -- eli sellainen tarkastelu, jollaiseksi työryhmä näyttää ymmärtävän energiataloudellisen tarkastelun.) Toiseksi yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ei millään muotoa pyri ottamaan "asioiden painottamista" pois päätöksentekijöiltä. Päinvastoin sen tarkoituksena on auttaa päätoksentekijöitä painottamisasiassa.

Yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, kayttäen apuna mm. kustannus-hyötyanalyysia, osoittaa miten pitkälle voidaan käyttää hyväksi yleisesti yhteiskunnassa kaytössä olevia painoja ja arvoja, ennen kaikkea markkinoilla vallitsevia hintoja (ml. korot), ja missä kohtaa on päätoksentekijän tekemien painottamisten poliittisten näkökohtien yms, tultava mukaan. Oikein tehty yhteiskuntataloudellinen tarkastelu on "Läpinäkyvä", eli siinä huolellisesti selitetään millä tavoin ja missä kohdin markkinoilta ym. saatuja painoja on käytetty. Yhteiskuntataloudellinen tarkastelu jäsentää vaikutusaineistoa mahdollisimman selkeään muotoon (mm. erottelee siirtosummat todellisista hyödyistä ja kustanuksista), ja tältäkin osin auttaa päätöksentekijää paremmin hahmottamaan kokonaiskuvaa ja keskittymään kaikkein tärkeimpiin kysymyksiin. Työryhmä olisi voinut kaiken tämän tehdä helposti käytettävissä olevan aineiston perusteella.

1): Tämä muistio on osa laajempaa ja pitkäjänteista työtä, jota VATT:ssa on tehty yhteiskuntataloudellisisten kannattavuusarviointikäytäntöjen kehittämiseksi Suomessa. Tässä työssä on mm. tiiviisti seurattu vastaavien kysymysten kasittelyä EU:ssa ja sen tutkimusohjemissa. VATT mm. osallistui tiiviisti liikenneministeriön ns. YHTALl-hankkeeseen ("Liikenteen väylähankkeiden vaikutusselvitysten yhdenmukaistaminen", Liikenneministeriön julkaisuja 26/1994) ja teki liikenneministeriölle tämän jatkotyön selvityksen "Liikenteen ulkoiset haitat ja väyläkustannukset huomioon ottava hinnoittelu", Liikenneministeriön julkaisuja L4/1995. Viime kesäkuussa VATT arvioi ympäristöministeriöu tilaustyöna Jaakko Pöyry Consulting Oy:n tutkimuksen "Pohdois-Suomen ja Pohjois-Karjalan vanhojen metsien suojelun alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset - valtion vanhat metsät."
< Takaisin Vuotos-hakemistoon