Lajeista peräti kuudesosa - 22 kpl - on EU:n lintudirektiivin erityissuojeluluettelossa. Koko Euroopan näkökulmasta 23 alueen pesimälajin suojelutaso on epäsuotuisa2. Suomen uhanlaisten lintujen luettelossa on pesimälajeista 8 ja aluetta ruokailuun käyttävistä lajeista 3. Alueella elää 6 maassamme vähälukuista lajia, joiden Suomen kannasta yli sadasosa elää allasalueella.
Lajien parimäärät ovat lähes kaksinkertaisia Pohjois-Suomen soiden suojelualueiden parimääriin verrattuna. Vuotoksen linnustollisesti arvokkaimmat osat sijaitsevat allasalueen keskellä. Erityisesti Kokonaavan-Nelikkoaavan-Säynäjälammen alue on korvaamaton. Suomen tulee nimetä se lintudirektiivin erityssuojelualueeksi ja liittää EU:n Natura 2000-suojelualueverkostoon.
Jos allas rakennetaan, saarille jäisi pesimään arviolta noin 4500 ja rannoille 3500 lintuparia. Menetys olisi 45 000 lintuparia. Uhanalaislajeista vain kuikka voisi hyötyä altaan rakentamisesta. Kaikki muut menettäisivät pesäpaikkansa. Korvaavia alueita ei enää ole.
Vuotoksen rakentaminen rikkoisi EU:n lintudirektiiviä. Se aiheuttaisi kantelun EU:n komissiolle, mikä voisi johtaa oikeudenkäyntiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Kehoitamme viranomaisia tutustumaan sen tekemäan langettavaan ennakkopäätökseen Espanjan Santonan kosteikon tapauksessa.
Korostarnme, että Vuotoksen linnustollisten arvojen ja maamme kansainvälisen maineen luounonsuojelun mallimaana tuhoaminen on täysin turhaa tilanteessa, jossa Vuotoksen energia- ja liiketaloudelliset perusteot ovat epaselvät ja lopullinen yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma tekernättä. Edellinen yhteiskunnallinen kannattavuuslaskelma oli rakentamista vastaan.
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
toiminnanjohtaja