Tampereen kaupungin metsäsuunnitelmat vuosille 2001-2010

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri pyytävät, että kaupunginhallitus asettaa kaupungin metsäsuunnitelman kokonaisuudessaan nähtäville ja antaa paitsi asukkaille, myös luonnonharrastus- ja luonnonsuojelujärjestöille mahdollisuuden lausua mielipiteensä siitä.

Nyt hyväksyttäväksi esitetty koko kaupungin metsäsuunnitelma on valmistunut kolmen vuoden aikana. Paljon mainostetun avoimen ja osallistavan suunnittelun henki on toteutunut vain osittain Tampereen kaupungin metsäsuunnitelmaa laadittaessa. Lintuharrastajia on kuultu, mutta ei muita luonnonharrastus- ja suojelujärjestöjä. Järjestöiltä ei ole missään vaiheessa pyydetty lausuntoa osasuunnitelmista, joita koskevista alueista nimenomaan luonnonharrastus- ja suojelujärjestöillä kuitenkin on yksityiskohtaista tietoa. Vaikka havaintotietoa on inventointien aikana hankittu luonnonharrastajilta, se ei korvaa suunnitelmien käsittelyä yhdistyksissä. Luontojärjestöillä on paitsi tietoa yksittäisistä kohteista, myös asiantuntemusta ja näkemystä luonnonarvojen riittävästä huomioinnista yleisemmällä tasolla.

Kolme vuotta on pitkä aika. Suunnitelman valmistumisen aikana Suomessa on esimerkiksi otettu käyttöön kaikkia metsänomistajia koskeva metsäsertifiointi, jolla pyritään varmistamaan metsien kestävä käyttö. Pirkanmaankin metsät on kokonaisuudessaan sisällytetty sertifioinnin piiriin joulukuussa 1999. Koko suunnitelman nähtäville asettaminen olisi Tampereen kaupungilta osoitus siitä, että se haluaa vastata sertifioinnin mukanaan tuomiin haasteisiin ja varmistaa arvokkaiden luontokohteiden ja elinympäristöjen säilymisen.

Myös viime vuonna valmistunut Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelutarve -työryhmän mietintö kertoo karua kieltään Oulun läänin eteläpuolisten metsien huolestuttavasta tilanteesta: Etelä-Suomen metsistä on suojeltu alle prosentti. Professori Rauno Ruuhijärven johtama työryhmä korostaa raportissaan julkisyhteisöjen, jollaiseksi kaupungitkin luetaan, vastuuta suojelutilanteen parantamisessa. Kaupungin metsien hoidossa on luovuttava kuviokohtaisesta suunnittelusta ja ymmärrettävä metsät kokonaisuuksina. Metsäsuunnittelun lähtökohdaksi on otettava luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lisääminen sekä metsien virkistyskäytön tarpeet.

Taajamametsien eli kaupunkiasutuksen liepeillä sijaitsevien metsien luonto- ja virkistysarvojen merkitys on viime vuosina kasvanut entisestään, sillä kaupunkien lähiseutujen metsäluonto on joutunut yhä voimaperäisemmän metsätalouden runtelemaksi. Luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää, jossa Tampereenkin asukkaat mielellään ulkoilisivat, löytyy koko Pirkanmaan alueelta enää vähän, mistä syystä vielä jäljellä olevat, pienialaisetkin taajamametsien sirpaleet tulee jättää metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Kuntametsät tulisi aina käsitellä ensisijaisesti virkistysmetsinä niiden maiseman piirteet ja luonnonarvot säilyttäen.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri antoi vuoden 2000 elokuussa metsäosastolle lausunnon Hervannan, Hallilan ja Vuoreksen alueita koskevista metsäsuunnitelmista. Ilmoitus suunnitelmien nähtävillä olosta oli Aamulehdessä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri otti metsätosastoon yhteyttä ja pyysi kopiot suunnitelmakartoista ja mahdollisuuden lausua suunnitelmasta, jotta niihin olisi mahdollista tutustua perusteellisesti. Vasta useiden pyyntöjen ja yhteydenottojen jälkeen metsäosastosta toimitettiin luonnonsuojelupiirin toimistolle kopiot ja lausuntomahdollisuus myönnettiin.

Äskettäin nähtävillä olleista Kaupin, Niihaman ja Ruskon metsäsuunnitelmista järjestöille ei annettu lausumismahdollisuutta - useiden yhteydenottojen ja käyntien jälkeenkään. Useat Tampereen alueella toimivat järjestöt - Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Tampereen liito-oravayhdistys ja Hämeen luontopiiri - päättivät ehdottaa metsäosaston väelle tapaamista, jossa keskusteltaisiin rakentavasti kaupungin hallinnoimien metsien käytöstä. Pyynnön tapaamisesta esitti metsätalousinsinööri Tommi Granholmille Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri.

Kokouksen ajankohdasta sovittiin, mutta jostakin syystä metsäosasto perui tapaamisen, jossa edustajien kaikista edellä mainituista järjestöistä oli tarkoitus olla läsnä. Metsäosasto ilmoitti toimivansa itse koollekutsujana ja ottavansa yhteyttä järjestöihin. Kokous järjestettiinkin, mutta paikalle kutsuttiin ainoastaan Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen edustajat. Lintuharrastajat siis saivat äänensä kuuluville - kiitokset metsätoimistolle siitä - mutta muut järjestöt jätettiin omaan arvoonsa. Pöytäkirjaa ei kokouksessa pyynnöstä huolimatta pidetty. Metsäosaston viimeaikainen toiminta ei näiltä osin vastaa käsitystämme avoimesta ja osallistavasta suunnittelusta.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys jättävät Kaupin, Niihaman ja Ruskon metsäsuunnitelmista lausunnon nyt puoliväkisin, sillä järjestöt katsovat, ettei näin merkittäviä suunnitelmia tehtäessä ole oikein jättää alueella toimivia järjestöjä voimattoman kuuntelijan osaan.

Kahdesta osasuunnitelmasta lausuminen ei Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin mielestä kuitenkaan riitä - etenkin, kun metsäosasto on niihinkin suhtautunut varsin vastahakoisesti ja jopa torjuvasti. Hallila, Hervanta, Kauppi, Niihama, Rusko ja Vuores kattavat vasta murto-osan Tampereen kaupungin omistuksessa olevista metsistä, ja niiden ulkopuolelle jää vielä lukuisia edustavia metsiä, arvokkaita alueita ja luontokohteita sekä tärkeitä virkistysmetsiä. Pyydämmekin, että kaupunginhallitus asettaa metsäsuunnitelman kokonaisuudessaan nähtäville ja lausuttavaksi. Oikeus lausunnon antamiseen olisi myönnettävä kaikille asiasta kiinnostuneille.

3.4.2001

Kimmo Virolainen, varapuheenjohtaja
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry.

Tuire Laurinolli, puheenjohtaja
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

Hanna Savisaari, hallituksen jäsen
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

HAKEMISTO