12.10.2001 SUOJELUESITYS
FROM: Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry, c/o pj. Riikka Eromäki, Pihtisalmentie522, 37410 Vaskivesi, puh. (03) 475 8909
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., Näsilinnankatu 48
E, 33200 Tampere, puh. (03) 213 1317
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, c/o pj. Petri Seppälä,
Riippiläntie 113, 38100 Karkku, puh. (03) 513 4394
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry., Flinkmanintie 34, 63500 Lehtimäki
TO: Ympäristöministeriö
Pirkanmaan ympäristökeskus
UPM-Kymmene
Asia:
Esitämme, että Pohjois-Pirkanmaalla Virroilla sijaitseva
Pahkaneva-Isoneva -suokokonaisuus suojellaan. Perusteluna on alueen
suuri linnustollinen arvo. Alue sisältyy tilaan RN:o 18:0,
kylä 408 Vaskivesi ja sen omistaa metsäyhtiö UPM-
Kymmene. Suojeluesitys on tehty sekä viranomaisille että
metsäyhtiölle, jotta suojelu yhtiön omallakin päätöksellä
olisi mahdollista. Suojelluksi esitetty alue koostuu kahdesta
erillisestä osasta, joiden pinta-ala on arviolta yhteensä
noin 400 hehtaaria.
(liite 1, kartta).
Suurin osa Suomen soista on otettu joko metsätalouden tai turvetuotannon käyttöön. Luonnontilaisia soita on vähän. Näin on asian laita myös pohjoisella Pirkanmaalla. Pirkanmaan soista on ojitettu 78 prosenttia, noin 150 000 ha. Seutukaavan varauksissa turvetuotannossa maakunnan soista on nyt noin 6 300 ha, johon eivät sisälly jo tuotannosta poistetut alueet. Lähes kaikki turvetuotantoalueet sijaitsevat Virroilla, Parkanossa ja Kihniössä.
Pahkaneva-Isoneva on seutukaavassa varattu turvetuotantoon ja alueella ollaan käynnistämässä turpeenotto talven 2001-2002 aikana. Turvetuotannolle on myönnetty ympäristölupa, vaikka alueella ei tietääksemme ole tehty edes luontoselvityksiä kasvillisuudesta, selkärangattomista tai muusta lajistosta.
Suokokonaisuus on linnustollisesti todella merkittävä. Turpeennostolla tuhottaisiin kolmen laajan, lähellä toisiaan sijaitsevan suoalueen muodostama kokonaisuus (liite 2, kartta). Pahkaneva-Isoneva on suokokonaisuuden keskus. Jos turpeenotto alueella aloitetaan, kärsivät myös kahden muun suuren suoalueen luontoarvot: Iso Närhinevan ja Isoneva-Raitakulonnevan soidensuojelualueet menettäisivät tärkeän tukialueen.
Seudun ojittamattomista soista jo yli puolet on pilattu turpeenotolla tuhansiksi vuosiksi. Mm. Pahkaneva-Isonevan viereiset Pihtineva, Sammakkolamminneva ja Nimetönneva on menetetty. Pahkaneva-Isoneva on ehdottomasti säästettävä.
Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaistussa soidensuojelualueverkoston edustavuutta ja merkitystä koskeneessa selvityksessä todetaan, että uusia luonnontilaisia soita ei enää pitäisi ottaa turvetuotantoon. Selvityksessä korostetaan juuri laajojen suokokonaisuuksien tärkeyttä.
Pahkanevan-Isonevan osin vetisten, osin kuivempien nevojen muodostama avosuokokonaisuus kuuluu linnustoltaan Pirkanmaan arvokkaimpiin ja monipuolisimpiin alueisiin. Lajistotiedot ovat peräisin pääosin vuodelta 1997. Niiden lisäksi on tehty jonkin verran uudempia hajahavaintoja.
- riekko (Lagopus lagopus), 10 reviiriä suokokonaisuudella
lähiympäristöineen
- kapustarinta (Pluvialis apricaria), 7 rev. (5 Pahkanevalla,
2 Isonevalla)
- liro (Tringa glareola), 3 rev. (1 Pahkanevalla, 2 Isonevalla)
- kurki (Grus grus), 1 rev.
- laulujoutsen (Cygnus cygnus), 1 pari
- niittykirvinen (Anthus pratensis), 10 rev. (5 Pahkanevalla,
5 Isonevalla)
- pensastasku (Saxicola rubetra), 1 rev.
- keltavästäräkki (Motacilla flava), 1 rev.
- töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus), 2 rev.
- kalalokki (Larus canus), 1 rev.
- teeri (Tetrao tetrix), kymmeniä lintuja soitimella
- metso (Tetrao urogallus), useita hakomispuita
- metsähanhi (Anser fabalis)
- nuolihaukka (Falco subbuteo)
Metsähanhia pesii Virroilla Silmänevan-Haukkanevan alueella yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä yhdessä Satakunnan puolella Kauhajoella tavatun pesinnän kanssa. Etelä-Suomen pirstottu luonto ei enää tarjoa ideaalia pesimäympäristöä metsähanhelle. Siksi lajin eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Isonevan-Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä.
Pahkaneva-Isonevan vielä vahva riekkokanta on tärkeä, sillä sen säteilevä vaikutus on suuri mm. etelämpänä Kurussa. Koko Etelä-Suomessa riekko on voimakkaasti taantunut, joten Pahkaneva-Isoneva -suoalueen tuhoamisella ja elinympäristöjen pirstomisella olisi vaikutusta laajemmaltikin (liite 3: Rainer Mäkelän selvitys riekon esiintymisestä Pirkanmaalla). Sekä Pahkaneva että Isoneva ovat nykyoloissa myös erittäin merkittäviä teerien soidinpaikkoja.
Suoalue on niin ikään tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka mm. kahlaajille, hanhille ja kurjille.
Vuoden 2000 uhanlaistarkastelun mukaan metsähanhi, pensastasku, teeri ja metso luokitellaan kaikki silmälläpidettäviksi (NT), mutta valtakunnallisesti varsinaisesti uhanalaisia lajeja alueella ei tiettävästi esiinny. Syy tähän on suolajiston melko hyvä tilanne Pohjois-Suomessa. Sen sijaan alueellisesti uhanalaisia lajeja Pahkaneva-Isonevalla elää runsaasti ja lajisto on kokonaisuudessaan harvinaisen edustava.
Suokokonaisuus on merkittävä myös suoperhosille ja muille selkärangattomille. Siellä on havaittu mm. silmälläpidettävä (NT) luumittari (Aspitates gilvaria). Selkärangattomia ei suoalueelta ole selvitetty (liite 4, Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry:n lausunto)
Riikka Eromäki, puheenjohtaja Eero Heinonen, sihteeri
Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Petri Seppälä, puheenjohtaja Lasse Kosonen, sihteeri
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.
Jouni Lamminmäki, puheenjohtaja
Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry