9.7.2001
FROM: Nokian Luonto ry
c/o Erkki Tauren,Tanhuankatu 20 B 11, 37130 Nokia, puh. 341 4542
TO: Nokian kaupunginhallitus
ASIA: Lausuntopyyntö
Nokian kaupungin Maatialassa sijaitsevan 10. kaupunginosan asemakaavassa olevan virkistysalueen kumoamisesta Puolustusvoimain kuljetusvarikolle suunnitellun yksityistien rakentamiseksi Maatialanharjun itäpuolelle valtatie 3. viereen toteamme seuraavaa.
Kaavamuutos ehdotetaan tehtäväksi 4 084 m2 kokoiselle virkistysalueelle, joka on asemakaavassa merkitty arvokkaaksi luontokohteeksi. Alue on pohjavesialuetta ja rajoittuu länsipuolelta Maatialanharjun arvokkaaksi luokiteltuun kohteeseen ja virkistysalueeseen. Seutukaavassa alue on merkinnällä "tiealue", mutta seutukaavan mittakaavassa kaikkia yksittäisiäarvokkaita luontokohteita on mahdotonta huomioida.
Puolustusvoimain varikolle johtavan yksityistien perusteluksi mainitaan Nokia-Ylöjärvi-moottoritien sujuvampi rakentaminen. Tämä lähtökohta on kohtuuton menetettävän alueen arvoihin nähden ja osoittaa maankäytön kokonaisvaltaisen tarkastelukyvyn puutetta. Maanpuolustuksellisesti reaalista tarvetta yksityistien rakentamiseksi osoitettuun paikkaan ei ole osoitettavissa. Lisäksi mahdollisine polttoaine- ja kemikaalikuljetuksineen hanke aiheuttaisi toteutuessaan kohtuuttoman riskin Maatialanharjun pohjavesialueelle, Vihnusjärvelle ja puronvarren lehdolle.
Aloite kaavamuutokseksi on tehty Puolustusvoimain kuljetusvarikolta
ja Hämeen tiepiiristä, jotka ovat omaa etuaan ajavia
yksittäisiä intressitahoja. Kaavaselvityksessä
todetaan, että kumottavan kaava-alueen rajaus on tehty em.
tahojen näkemysten perusteella laaditun tiesuunnitelman muutoksen
mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tarkoittamiksi
osallisiksi todetaan edellämainittujen lisäksi kaupungin
ympäristönsuojeluyksikkö ja Nokian Luonto ry. Lisäksi
todetaan, että muuta erityistä osallistumista ei ole
tarpeen järjestää. Mielestämme tämä
osoittaa omavaltaista maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituspykälien
ja tavoitteiden tulkintaa eikä vastaa lain hengen toteutumista.
Osallisten rajaaminen näin kapeaksi ja yleisen mielipiteen
esittämisen jättäminen vasta muistutusvaiheeseen
ei vastaa niitä tavoitteita, joita MR-lain on määrä
tarjota kansalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien
lisäämiseksi.
Päinvastoin kuin Nokian kaupungin kaavoitusyksikön laatimassa kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää, tien alle jäisi arvokas luontokohde. Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Matti Kääntösen laatiman selvityksen mukaan kyseessä on tärkeä suojelukohde. "Kalkun Myllypuron Nokian puoleinen osa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin lehtoihin ja juuri Nokian puolelle jäävä putousosa ja sen alapuolinen "viidakko" on sen parasta ja arvokkainta osaa, ympäröivä metsä vanhaa ja arvokasta, kasvilajisto erittäin runsas." Matti Kääntönen 1990, kaavaselostus , sivu 3. Liite 1
Kaavaselostuksessa alueen arvoa vähätellään tarkoitushakuisesti. Huomautamme, että kaavaselostuksen ns. mutu-tuntuma, kuten "niinpä voidaan olettaa, että Matti Kääntösen kartalla esitetty rajaus ei vastaa kuvauksessa tarkoitettua aluetta, vaan kartan rajaus lienee virheellinen" ei ole luotettavaa ja viranhaltijalta edellytettävää asian puolueetonta ja asiallista esittelyä.
ALUEEN KUVAUS
Maatialanharjun itä- ja pohjoispuolella on poikkeuksellisen rehevä kasvillisuus, jota maaperä sekä harjun valuma ja lähteisyys pitää yllä. Maatialanharju putoaa jyrkästi itärinteessä. Kaavamuutosalueen eteläosassa harjun ja nykyisen 3-tien välissä on painanne, jossa kulkee kausikostea noro. Rinteiden kasvillisuustyyppi molemmin puolin painannetta on tuoretta OMaT-lehtoa. Painanteen kasvillisuustyyppi on kosteaa hiirenporrasvaltaista suursaniaislehtoa. Myllypuron pohjoispuolella on edelleen tuoretta OMaT-lehtoa, joka vaihettuu koilliseen mentäessä kuivemmaksi mustikkatyypin kankaaksi. Alueen pohjoisosassa Myllypuroon laskee koillisesta aiemmin perattu puro, joka purkautuu lounaassa kosteikoksi ja kotkansiipivaltaiseksi suursaniaislehdoksi. Myllypuro on kyseiseltä osalta kaivettu, mutta lähteisyys pitää kasvillisuuden rehevyyttä yllä.
Alueen puusto on lehtipuuvaltaista sekametsää ja muodostuu rauduskoivusta (Betula pendula), kuusesta (Picea abies), harmaalepästä (Alnus incana), haavasta (Populus tremula), raidasta (Salix caprea), pihlajasta (Sorbus aucuparia) ja tuomesta (Prunus padus). Puustoa on aiemmin paikoin käsitelty, mutta erityisesti tuomi muodostaa tiheitä ryteiköitä. Pohjoisosassa on myös mäntyä (Pinus sylvestris). Lehdossa on lahopuuta pioneerivaiheen kääpineen.
Pensaskerroksessa kasvaa edustava lehtolajisto: mustakonnanmarja (Actea spicata), näsiä (Daphne mezereum), koiranheisi (Viburnum opulus), lehtokuusama (Lonicera xylosteum), korpipaatsama (Rhamnus frangula) sekä musta- ja pohjanpunaherukka (Ribes nigrum ja R. spicatum) ja taikinamarja (Ribes alpinum). Lisäksi pensaskerroksessa kasvaa vaahtera (Acer platanoides) ja tammi (Querqus robur).
Lehdossa kasvaa hiirenportaan (Athyrium filix-femina) ohella erittäinrunsaana lehtotähtimö (Stellaria nemoreum) ja lehtopalsami (Impatiens noli-tangere). Sudenmarja (Paris quadrifolia), imikkä (Pulmonaria obscura), kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) ja lehto-orvokki (Viola mirabilis) edustaa arvokasta lehtolajistoa. Vuohenputki (Aegopodium podagraria), rönsyleinikki (Ranunculus repens), mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) kasvaa myös runsaana. Suokeltto (Crepis paludosa) ja kevätlinnunsilmä (Chyrosplenium alterniflorum) ilmentää lähteisyyttä säännönmukaisesti koko lehdon alueella.
Rehevän kenttäkerroksen vuoksi pohjakerros on niukka.
Mm. ketohavusammal (Abietinella abietina) ja isomyyränsammal
(Atrichum undulatum) kasvaa pohjakerroksessa lehväsammalten
(Plagiomnium, Rhizomnium) ohella.
Lehdossa pesii runsas linnusto ja ryteikön suojassa mm. peukaloinen (Troglodytes troglodytes) ja mustapääkerttu (Sylvia atricapilla). Harjulla on tehty havainto mm. mehiläishaukasta (Pernis apivorus).
Lehdon nykyinen puusto ylläpitää vaateliaalle eliöstölle välttämätöntä varjostuksen ja kosteuden tuottamaa pienilmastoa. Tien rakentaminen kaivamisineen, kuivattamisineen ja läjityksineen tuhoaisi arvokkaan kostean hiirenporrasvaltaisen painanteen ja huonontaisi oleellisesti länsipuolen kotkansiipivaltaisen lehdon kasvuolosuhteita. Pitkällä aikavälillä tämä johtaisi sekä kasvi- että muun lajiston taantumiseen ja myös häviämiseen. (Alueen kuvaus Kaija Helle).
Tiestä aiheutuisi haittaa myös Maatialanharjun virkistyskäytölle.
JOHTOPÄÄTÖS
Varikkoalue rajoittuu pohjoisosasta nyt julkisen liikenteen käytössä olevaan väylään. Varikolle vievä liikenne on vähäistä ja se on ohjattavissa Kankaantaan teollisuusalueen kautta edellämainittua reittiä. Samalla lähiasutus säästyy liikenteen lisähäiriöltä.
Korvaamattoman luontokohteen uhraaminen erittäin vähäisen liikenteen käyttöön tulevan yksityistien alle olisi lyhytnäköistä. Aiemman tietämättömyyden, välinpitämättömyyden ja arvostuksen puutteen vuoksi luontoarvoja on tuhoutunut rakentamisen alle myös Nokialla. Yleisessä mielipiteessä luonnon ja ympäristön arvostus on noussut eikä korvaamattomia luontoarvoja pidä tuhota edes taloudellisen edun tähden. Virkistysalueiden lukumäärää ja kokoa tulee lisätä ja suurentaa.
Asemakaavan kumoamista ja muutosesitystä ei pidä hyväksyä edellä kerrotuilla perusteilla. Maatialanharjun itä- ja pohjoispuolen rehevä lehto tulee suojella nykyisen kokoisena ja luonnontilaisena tuleville sukupolville.
Erkki Tauren, puheenjohtaja
Into Kangasniemi, sihteeri
LIITE: Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Matti Kääntösen merkittävän lehdon rajaus Maatialanharjun itäpuolella 1990.