26.3.1999
Långvikin masto sijaitsee Kirkkonummella Espoonlahden länsirannalla. Lupa HPY:n Långvikin maston pystytykseen syksyllä 95 annettiin ilman katselmusta ja asianosaisten kuulemista.
Paikallisten asukkaiden pitkällisten valitusten kautta KHO päätöksellään ( Drno 1544/1/97, taltio 2977, pvm. 28.12.1998) kumosi rakennustarkastajan 2.10.1995 myöntämän toimenpideluvan.Nyt 26.3.1999 suoritettiin uuteen lupahakemukseen liittyvä katselmus paikanpäällä.
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestö, Kirkkonummen Ympäristöyhdistys ry katsoo, että kyseessä oleva paikka keskellä vanhaa kylämiljöötä ja kyläkeskuksen vanhimpien rakennusten välittömässä läheisyydessä ei ole sovelias maston sijoituspaikaksi.
Masto pilaa kyläkuvaa ja sijaitsee näkymällisesti häiritsevästi ja vaarallisestikin keskellä kylän toimivaa "ydintä" nuorisotaloa/lastentarhaa, VPK:n taloa, koulua ja kyläkioskia sekä asuintaloja. Masto on purettava ja siirrettävä toisaalle.
Uutta paikkaa harkittaessa on noudatettava kesäkuussa 1997 voimaan tullutta Telemarkkinalakia, jossa edellytetään jo olemassaolevien mastojen yhteiskäyttömahdollisuuksien perusteellista selvitystä ennen uusien mastojen rakentamista. Långvikin maston läheisyydessä on useita jo olemassaolevia mastoja. Kunnan rakennustarkastuksen tulee valvoa, että Telemarkkinalain velvoitteet toteutetaan asianmukaisesti. Kohtuuttomia antennipaikkojen vuokria tulee viranomaisten taholta valvoa, jotta mastojen yhteiskäyttö toteutuu myös käytännössä ja on taloudellisesti kannattavaa.
Mastot yleensä:
Matkapuhelinmastot ovat merkittäviä maisemahaittoja. Korkeine ristikko- ja harusrakenteineen räikeän värisinä päivänvalossa ja kirkkaanpunaisina pisteinä pimeään aikaan ne pilaavat laajalti maisemaa ja vievät tunnelmaa perinteisiin näkymiinsä kiintyneiltä asukkailta ja ihmisiltä.
Yhtiöt, jotka rakentavat mastoverkostojaan tulee velvoittaa tekemään verkostoistaan kokonaissuunnitelmat, joista sitten on tehtävä kattavat YVA-selvitykset, jotta kokonaisuuksien ympäristövaikutukset selviävät. Näin kansalaisilla ja yhteisöillä olisi myös mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja päästä vaikuttamaan mastojen sijoitteluun riittävän ajoissa. Nykyisellään mastot ilmestyvät maisemaan ja talojen nurkkiin kuin vaivihkaa. Pelkkä rakennustarkastajan toimenpidelupa useissa tapauksissa on riittämätön luvanmyöntämistapa. Mastoista tulee päättää kuntien lautakuntatasolla.
Lähitulevaisuudessa operaattorien lisääntyessä ja superkännyköiden ym. laitteiden vaatimusten kasvaessa mastojen määrä ja tiheys tulevat entisestään kasvamaan. Nyt on erittäin tärkeää tehdä ennakoivat kokonaissuunnitelmat ja keskustella niistä avoimesti eri osapuolten kanssa koko maan kattavasti. Näin vältytään loputtomasti jatkuvilta kahnauksilta jokaisessa erillisessä yksittäistapauksessa.
Jussi Pesola, puheenjohtaja
Kirkkonummen Ympäristöyhdistys ry