9.8.2002 KANNANOTTO
FROM:Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys
ry.
Näsilinnankatu 48 E, 33200 TAMPERE
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys
ry.
c/o Erkki Salo
Kuusitie 9 C, 37500 LEMPÄÄLÄ
TO: TAMPEREEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI
Kaavoitusyksikkö
PL 487
33101 Tampere
Viite: Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikön pyyntö kannanotosta 14.5.2002
Asia: KANNANOTTO
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. ja Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry. toteavat nähtävillä olleesta Vuoreksen osayleiskaavaluonnoksesta seuraavaa.
1. JOHDANTO
Kun Vuores ensi kerran esiteltiin Pirkanmaan 3. seutukaavassa, Vuoreksen piti tukea sekä Hervannan että Sääksjärven palveluita. Liikenneratkaisussa Vuoreksen piti tukeutua Ruskontiehen sekä moottoritiehen ja jopa Lempäälän-Tampereen rataan ja sen paikallisliikenteen kehittämiseen.
Kun Vuores viisi vuotta sitten esiteltiin Lempäälän ja Tampereen yhteisenä hankkeena, oli sen koko tuplaantunut seutukaavan varauksesta. Lisäksi Vuoreksen painopiste oli siirtynyt moottoritieltä Särkijärven suuntaan. Myös liikenneratkaisu oli muuttunut mökkiasutuksesta huolimatta erämaisen luonteensa säilyttäneen Särkijärven ylittäväksi sillaksi. Vuores-suunnitelma oli muuttunut olennaisesti, aivan eri esitykseksi kuin mistä 3. seutukaavan yhteydessä puhuttiin.
Vuores-suunnitelma on muuttunut koko ajan luonnon ja kaupunkirakenteen kannalta huonompaan suuntaan.
Alueen väkimääräksi esitään luonnoksessa yli 14 000 asukasta. Määrä on jo lähes kolminkertainen kuin 3. seutukaavassa esitetyssä Vuores-suunnitelmassa, joka tukeutuu Hervannan ja Sääksjärven palveluihin ja tukee niitä.
Nyt esitetty ylitehokas rakentaminen ja
valtavan asukasmäärän aiheuttama kulutus vaikuttavat
alueen luonnonarvoihin merkittävästi paitsi itse alueella,
myös laajalti alueen ympäristössä. Yhdistykset
suhtautuvat hyvin varauksellisesti nähtävillä olleeseen
Vuoreksen osayleiskaavaluonnokseen.
Kestävän kehityksen kannalta siltavaihtoehtoa parempi
on Ruskon tien varteen rakentuva, raideliikenteeseen tukeutuva,
seutukaavan kokoinen ja mallinen Vuores. Päärataan liittyen
raidevaihtoehto tasaisi Tampereen kaupunkiseudulle kohdistuvaa
muuttovirtaa eri kuntien kesken. Silta Särkijärven yli
estäisi Lempäälän pohjoispään kehittämistä.
Lahdesjärvelle kaavailtu kauppapuisto ja Särkijärven
yli vievä siltä yhdessä toimisivat siten, että
yhteishankkeena startattu Vuores ajaisi lähes täysin
vain Tampereen etua.
2. HAITAT LUONNOLLE JA YMPÄRISTÖLLE
2.1. Luonnonarvot eivät säily
Vuoreksen luonnonarvot ovat kiistattomat ja käyvät luontotyyppi- ja eliölajikohtaisesti hyvin ilmi Kari Kortteen (v. 2000) tekemästä luontoselvityksestä. Aiotun asukasmäärän edellyttämää rakentamista ei mitenkään pystytä toteuttamaan niin, että alueen luonnonarvot säilyisivät, vaikka se hankkeen tavoitteissa mainitaankin.
Häiriön ja kulutuksen mittava kasvu johtaisi väistämättä arvokkaiden luontokohteiden ja merkittävien lajien elinympäristöjen kulumiseen ja tuhoutumiseen, vaikka ne teknisesti rajattaisiinkin rakentamisen ulkopuolelle, kuten suunnitelmassa on tehty. Luontokohteet on rajattu liian kapeiksi ja pienialaisiksi, jotta niiden luonnonarvot säilyisivät. Särkijärven sillan kautta menevä katu katkaisisi lisäksi luontaisen pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen käytävän.
2.2. Silta tuhoaisi Särkijärven
Liikenneratkaisuksi esitetään Ruskontien sijaan Särkijärven ylittävää siltaa. Silta paitsi pilaisi maiseman, toisi lisää melua järvelle sekä valuttaisi suolat ja muut saasteet järveen joko suoraan tai aurauslumien myötä. Tämä vaarantaisi puhtaana säilyneen järven veden laadun. Järven veden puhtaudesta kertovat esimerkiksi järvisätkin (Ranunculus peltatus), nuottaruoho (Lobelia dortmanna) ja lapinvesitähti (Callitriche hamulata) sekä järvessä jääkauden jäänteinä elävät kolme katkalajia.
2.3. Rakentamisen vesistövaikutukset
Katetut pinnat, tiet ja ojat vaikuttaisivat sadevesien imeytymiseen, imeytymisnopeuteen ja virtaamiin ja sitä kautta alueen lukuisiin soihin ja järviin sekä niiden eliöstöön. Kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi otettu huomioon Vuoreksen valuma-alueen vesistöstä ja virtaumista tehtyä selvitystä.
Hulevesien riittävät imeytys- ja pidätysalueet ovat Vuoreksen tapaisessa, topografialtaan vaihtelevassa rakennusmaastossa erittäin keskeistä. Niistä kohdistuu ennakoimattomia paineita eritoten Lempäälän puolelle. Huomautamme, että mm. Lempäälän ympäristö- ja rakennusjaosto varoittaa rakentamasta ulkoilureittejä tai vesihuoltolinjoja ennestään kapeille viherkaistaleille (mm. Aamulehti 31.7.02).
2.4. Vuores on lentomelualuetta
Vuoreksen lentomelualuetta ja lentoreittejä on alueen kartalla siirretty suunnittelun aikana paikasta toiseen. Käytännössä muutosta lentomelun kohdistumiseen tai vähenemiseen ei ole tapahtunut. Särkijärven lentomelu arvioitiin soveltamalla Kuorevedellä tehtyjen lentomelumittausten tuloksia tietokonemallien avulla Särkijärvelle, jota pidämme riittämättömänä. Paikan päällä melumittauksia ei ole tehty. Lentomelualueet on pikaisesti selvitettävä erikseen Vuoreksen osalta ja julkistettava koko alueelta.
2.5. Virkistysalueen menetys
Nykyinen Vuoreksen alue palvelee laajan käyttäjäkunnan virkistystarvetta seutukaavan mukaisesti. Aluetta käyttävät sekä Tampereen eteläosien että muualta tulevat virkistäytyjät. Alueen läpi kulkee osa maakunnallista Pirkan taipaleen retkeilyreittiä. Esitetty massiivinen Vuores pirstoisi ja osittain tuhoaisi nykyisen laajan virkistysalueen ja mitätöisi sen virkistysarvoa.
Vuorekseen on säilytettävä luonnonmukaisia ja yhtenäisiä virkistysalueita. Ellei niin tehdä, virkistyskäyttöpaineet kohdistuvat Lempäälän puolelle, jolloin esim. Höytämönjärven ja Koipijärven erämainen ympäristö ja luonne tuhoutuisivat. Molemmilla järvillä pesii mm. kuikkia (Gavia arctica) ja vuoden 2000 uhanalaistarkastelussa vaarantuneiksi (VU) luokiteluja selkälokkeja (Larus fuscus). Vuoreksessa kulkevan Birgitan polun ja Pirkan taipaleen varsille jätetty leveä ulkoilu- ja retkeilyalue tulee säilyttää.
Nykyinen Vuores on erityisesti eteläossa liikenteen melun tavoittamattomissa. Rakentaminen muuttaisi maisemakuvaa ja levittäisi melun koko alueelle. Liikenteen melun ja visuaalisen häiriön ohjaaminen virkistysalueelle ei ole sisällöllisesti hyvää kaavoitusta eikä hyvän kaavoitustavan mukaista.
Huomautamme, että kaavaluonnoksessa ei esitetä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää korvaavaa aluetta virkistysalueeksi.
3. LIIKENTEELLISET ONGELMAT
Samaan aikaan Vuores-hankkeen etenemisen kanssa on puhuttu kevytraitiotiestä Tampereen ja lähiseutujen liikenneongelmien ratkaisuna. Yhdistykset suhtautuvat tähän ns. Tam Train -hankkeeseen erittäin myönteisesti. Sen sijaan Särkijärven ylittävän junasillan yhdistykset tyrmäävät. Vuoreksen yhteydessä on puhuttu milloin kevytliikennesillasta Särkijärven yli, milloin joukkoliikenne- eli bussisillasta, välillä autosillasta ja nyt viimeksi junasillasta. Tärkeintä tuntuu olevan saada silta Särkijärven yli.
Jos Vuoreksesta todella halutaan junayhteys keskustaan ja lähikuntiin, sen täytyy olla muun suunnittelun lähtökohtana. Ensin tulee kuitenkin suunnitella raidereitit ja pysäkit, vasta sitten talojen paikat ja tonttitehokkuudet. Tarkoitushakuisesti kesken Vuores-hankkeen kanssa yhtä aikaa esillä olleella kevytraitiotiehankkeella tunnutaan haluttavan vaimentaa Särkijärven sillan vastustusta ja tehdä siitä jonkinlainen kaupankäyntiväline. Todelliseksi Vuoreksen liikenneratkaisuksi kevytraitiotietä ei tässä vaiheessa jostain syystä haluta. Muussa tapauksessa Vuoreksen suunnittelun aikataulu ja lähtökohdat olisivat täysin erilaiset.
4. KAAVOITUSPROSESSI ON ONTUNUT
4.1. Osallisten mielipiteitä ei ole huomioitu
Vuores-hanketta on markkinoitu osallistavan suunnittelun malliesimerkkinä. Tosiasiassa järjestöjen ja osallisista kootun yhteistyöryhmän jäsenten edustamien tahojen mielipiteitä ei ole huomioitu. Vuores-hanke on viiden viime vuoden aikana mennyt vain huonompaan suuntaan. Esimerkkeinä mainittakoon Suolijärven ylittävä kevyen liikenteen silta sekä Lahdesjärven tienoolle suunniteltu asuin- ja pienteollisuusalue.
Suolijärven siltaa ei ole ainutkaan yksityishenkilö tai yhdistys kannattanut, saati vaatinut. Päinvastoin. Siltaa vastustavassa vetoomuksessa on jo yli 2 500 allekirjoittajaa. Siltaehdotus onkin lisätty suunnitelmiin loppuvaiheessa virkamiestyönä. Myös Särkijärven ja Lahdesjärven välinen niemi oli aiemmin selvitysalueena läheisen liito-oravaesiintymän sekä lentomelun takia. Nyt molemmat "ongelmat" ovat yhtäkkkiä hävinneet.
4.2. Vuores ei ole Lempäälän ja Tampereen yhteinen
hanke
Vuoresta on markkinoitu myös Lempäälän ja Tampereen yhteisenä hankkeena. Vuoreksen suunnittelu on kuitenkin edennyt täysin Tampereen ehdoilla. Esillä olleessa luonnoksessa ylitehokas kerrostaloasuminen keskittyy Tampereen puolelle ja väljempi omakotiasuminen Lempäälän puolelle. Kuntarajat pitäisikin kaavoituksessa unohtaa järkevien ratkaisujen aikaansaamiseksi, esimerkiksi tehokkaamman rakentamisen voisi jakaa Ruskontien molemmin puolin ja väljemmän reunoille.
Päätöksenteko Vuores-prosessissa on delegoitu kunnanhallituksista koostuvalle toimielimelle. Tämä on kunnallisdemokratian kannalta selkeästi virhe. Vuoreksen kaavaluonnos olisi pitänyt käsitellä sekä Tampereen kaupunginvaltuustossa että Lempäälän kunnanvaltuustossa ennen nähtävilläoloa.
4.3. Vuorekselle ei ole esitetty vaihtoehtoja
Kuntien yhteinen toimielin on valinnut neljästä vaihtoehtoisesta mallista esillä olleen Särkijärven silta- ja Suur-Vuores-vaihtoehdon liian aikaisessa vaiheessa. Nähtävillä olleen luonnoksen sijasta esillä olisi pitänyt olla neljä erilaista vaihtoehtoa.
Jo alun perinkin "vaihtoehdot" olivat samoja. Talot sijaitsivat samoilla paikoilla ja mallien välillä oli vain vähäisiä massoittelueroavuuksia. Näin siltavaihtoehto saatiin näyttämään edullisimmalta. Ainoa syy sijoittaa talot tiettömään, mäkiseen, soiseen ja järviseen paikkaan oli asutuksen sijoittaminen veronmaksurajan "oikealle" eli Tampereen puolelle. Tämä näkyy kartasta kuntarajaa ja asutuksen sijoittumista tarkasteltaessa.
Todelliset vaihtoehdot Vuoreksen rakentamiselle on jätetty kokonaan tutkimatta. Nyt 3. seutukaavan mukaista vaihtoehtoa pidettiin nollaratkaisuna, vaikka todellinen nollavaihtoehto olisi ollut jättää Vuores kokonaan rakentamatta.
Toinen tosiasiassa tutkimatta jätetty nollavaihtoehto olisi ollut Tampereen muuttovoiton jakaminen naapurikuntien kanssa. Tämä olisi voitu toteuttaa Tampereenkin valitseman tiivistämisrakentamisen tapaan - tosin pienemmillä tehokkuuksilla.
Kaavan eri vaikutuksia on ollut hankala arvioida nollavaihtoehdon puuttuessa. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa on erityisesti tältä osin ollut puutteellista. Yhdistykset huomauttavat, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 luvun 1 §:n mukaan "kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset."
5. VUOREKSEN PALVELUT KAUPPAKESKITTYMÄÄN
Vuoreksen suurta asukasmäärää on perusteltu sillä, että siten alueelle saadaan palveluita. Suuri asukasmäärä on myös merkinnyt siltaa Särkijärven yli. Nyt Tampere on myöntämässä rakennusluvan Lahdesjärvelle, siis Särkijärven pohjoispuolelle, lähes 70 000 neliön Retail Parkille eli kauppakeskittymälle.
Jos Retail Park -hanke ja Särkijärven silta toteutuvat, Vuoreksen palvelut siirtyvät Särkijärven pohjoispuolelle moottoritiesilmukan sisään.
6. KAAVAN SUHDE SEUTUKAAVAAN
Vuores on selkeästi ristiriidassa voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan kanssa. Vuores on asukasmäärältään kaksin-kolminkertainen verrattuna seutukaavan pohjana olevaan näkemykseen olemassaolevia rakenteita tukevasta mallista. Myös Vuoreksen liikenneratkaisu Särkijärven ylittävine siltoineen on vastoin seutukaavaa, jonka mukaan liikenne hoituisi Ruskontietä ja moottoritietä pitkin.
Vuoreksen hankeryhmä ei ole vakuuttavasti pystynyt perustelemaan seutukaavan vastaisuutta. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ympäristökeskus.
7. VAATIMUKSEMME VUOREKSEN OSAYLEISKAAVAN SUHTEEN
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. ja Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry. vaativat, että
- Särkijärven ylittävä silta poistetaan ja Vuorekselle haetaan toisenlainen Ruskon- ja moottoritiehen sekä raidelikenteeseen pohjautuva liikenneratkaisu,
- odotetaan ns. Tam Trainin eli Tampereen kaupunkiseudun raideliikenneselvityksen valmistumista ja Vuoreksen suunnittelu aloitetaan sen pohjalta uudestaan,
- Vuoreksen alueelle kaavailtu asukasluku vähennetään seutukaavan mukaiseksi eli puoleen tai kolmannekseen nyt esillä olleista lukumääristä,
- Vuoreksen luonnonarvojen säilyminen turvataan mm. laajemmilla kohderajauksilla ja turvaamalla riittävä elinympäristöjen verkosto,
- virkistysalueen tarve otetaan suunnittelussa asianmukaisesti huomioon,
- suunnittelun pohjaksi tehdään lisäselvityksiä mm. lento- ja muusta melusta sekä rakentamisen vesistövaikutuksista,
- Suolijärven ylittävä silta poistetaan,
- Särkijärven pohjoispuoleiset A-, AP- ja TP1-alueet poistetaan ja
- muutkin "viimeisellä kierroksella" mukaan tulleet uudet alueet poistetaan.
Pyydämme kirjallisen vastauksen kannanottoomme.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen,
sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Marita Heikkinen, puheenjohtaja Inka Paananen,
sihteeri
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry.
Tapani Länsirinne, varapuheenjohtaja
Erkki Salo, sihteeri
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry.