14.5.2002 LAUSUNTO

FROM: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Näsilinnankatu 48 E
33200 Tampere

TO: KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
Esa Mikkonen
Ailakinkatu 17
40101 Jyväskylä

ASIA: Lausunto Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien (TAVASE) yhteistyönä toteutettavaksi suunnitellun

Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

 

Arviointiohjelma on pääsääntöisesti kattava ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri tulee asettumaan kannalle, että ympäristövaikutusten arviointi tullaan suorittamaan arviointiohjelman mukaisesti seuraavin lisäyksin:

1. Nolla+ vaihtoehtoon (sivu 8) tulee lisätä vedenkulutuksen vähentämiseen soveltuvat ratkaisuvaihtoehdot kuten kaksivesijärjestelmä, asuntokohtaisten vesimittareiden käyttöönotto ja tilanteeseen soveltuvat vettä säästävät laiteratkaisut kuten kuivakäymälät. Kulutusalueen kuntien tulisi myös laatia vedenkulutuksen kartoitus (esim. ympäristöohjelma), jonka avulla veden kulutuksen vähentämiseen tähtäävä ohjelma voidaan toteuttaa. Tällä tarkoitamme pohjaveden tarvetta ensisijaisesti juomavetenä, jolloin erilaiset pesuvedet ym. voidaan ohjelmien edellyttämällä tavalla hankkia niille soveltuvista lähteistä. Veden kulutuksen vähentämistoimenpiteiden vaikutus johtaisi lisävesitarpeen (sivu 1) uudelleen arviointiin. Myös pintaveden laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet (kuormituksen vähentämisohjelmat) tulisivat turvaamaan tasokkaamman raakaveden laadun, joka tulisi vaihtoehtovertailussa huomioida.

2. Raakavedenotto Roineesta (sivut 5-6, 24). 15-17 metrin syvyyteen sijoitettavan imuputken vaikutus imuaukon läheisyydessä sijaitsevan eliöyhteisön toimintaan tulee selvittää. Arvioinnissa on myös käytävä ilmi putken halkaisija (mm), maksimaalinen ottovirtaama putkessa (m3/s) ja veden virtausnopeus putkessa (m/s) sekä näiden tekijöiden merkitys imuputken ottopään vaikutusalueella.

3. Luontoselvityksissä (sivut 19-21, 22-23) on riittävän yksityiskohtaisesti esitetty menetelmät, standardit ja aikataulut selvitysten suorittamiselle. Selvitykset todennäköisesti tarpeen edellyttämällä tavalla ja käytännön syistä rajoittuvat vain osaan eliölajeista. Silmiinpistävimpiä puutteita eliöistä ovat selkärangattomat (vain perhoset mukana selvityksessä) ja sienet (mukana vain sivun 21 luonnonvarojen hyödyntämiskohdassa). Sienten osalta selvitys tulee rajoittumaan vain ruokasieniin, jolloin esim. käävät eivät ole mukana. Lisäselvityksien arviointien perustaan (sivu 19) on lisättävä luontoselvitysten rajauksen perusta. On myös aiheellista esittää kunkin selvityksen suorittajan pätevyyden kriteerit.

 

Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen, sihteeri



HAKEMISTO