4.6.2002
Luonnonsuojelupiirin edustajat paikalla Utosjoen Ylilammen tekoallashankkeen katselmuksessa 4.6.2002
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri totesi kymmenen vuotta sitten, että silloinen vesi- ja ympäristöpiiri on ajautumassa Utosjoella ojasta allikkoon. Näkemys ei ole vanhentunut. Päinvastoin, nykyisen entisestään parantuneen ekologisen tietämyksen mukaan allasrakentaminen on täysin käyttökelvoton keino Oulujoen sivuhaaran, Utosjoen kalataloudelliseksi kunnostamiseksi ja virtaamien tasaamiseksi.
On käsittämätöntä, että ympäristökeskus ei ymmärrä luopua tekoaltaan rakentamissuunnitelmastaan ja miettiä kunnostusta kokonaan uudelta, jokiluontoa kunnioittavalta pohjalta. Ylilammen säännöstelyväli olisi yli neljä metriä. Laajimmillaan tekojärvi olisi noin 20-kertainen nykytilassaan 20 hehtaarin lampeen verrattuna. Kymmenen kulunutta suunnittelun vuotta ei ole tehnyt hanketta hyväksyttävämmäksi. Esimerkiksi Euroopan unionin uudistettu vesipolitiikka asettaa suuret tavoitteet vesistöjen luonnontilaistumiselle. Vesistö ei ole enää vain kemiallinen litku, vaan ekologinen kokonaisuus pohjaa ja rantavyöhykettä sekä lajistoaan myöten. Siksi myös pelkästä veden kemiallisen tilan määrittelystä, seurannasta ja hoidosta ollaan siirtymässä vesistön koko biologisen tilan kuvaamiseen ja parantamiseen. Utosjoen Ylilammen tekoallashanke ei sovi mitenkään uuteen kansainväliseen eikä kansalliseen vesipolitiikkaan. Nyt tarvitaan luonnon tilaa säilyttävä ja parantava vaihtoehto.
Utosjoen yläosa ja suunnitellun Ylilammen altaan uhkaama alue on vielä erämaista ja luonnonsuojelullisesti vesistön arvokkainta osaa. Puolangan puoleinen Piltunginsuo kangasmetsineen ja pienvesineen (Piltunginjoki, Salkopuro) on Pohjois-Suomen vanhojen metsien kartoituksessa todettu metsiltään arvokkaaksi. Utosjoen tekoallas ulottuisi toteutuessaan Salkopuron varren arvokkaisiin luonnontilaisiin korpimetsiin. Koska alueet kuuluvat metsäluonnoltaan vähän suojeltuun Oulun läänin länsiosaan, kaikki arvokkaat metsäluontokohteet on potentiaalisia lisäsuojelukohteita, jotka tulee säästää.
Utosjoellakin tavatut tyypilliset ongelmat, keväiset tulvat ja vähävetisyys kesällä, johtuvat uoman perkauksista ja oikaisuista ja valuma-alueen metsä- ja suo-ojituksista. Luonnonsuojelupiiri on edelleen sitä mieltä, että Utosjoki kuntoutuu lähemmäs luonnon tilaa eli hallitumpaa ja tasaisempaa veden virtausta varmemmin tukeutumalla uoman ja valuma-alueen luonnontilaistamiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi joen vanhan uoman kiemuraisten muotojen palauttamista, koskien kiveämistä ja ojien tukkimista valuma-alueella. Siten parannetaan myös veden laatua, josta kalasto kiittää - toisin kuin jatkuvan säännöstelyn mukanaan tuomista kuormituspiikeistä.
LISÄTIEDOT:
-aluepäällikkö Merja Ylönen, puh. 378 443 tai maastossa:
- luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Esko Saari, puh. 040-7359186