17.4.2002
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kevätkokous 16.4.2002:
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri muistuttaa, että kuntien tulee kaavoituksessa ottaa nykyistä paremmin huomioon vesistöihin ja niiden rannoille kohdistuvat rakentamishankkeet.
Pääsääntöisesti vesilaki kieltää vesistöjä muuttavan toiminnan. Tämä koskee myös ns. pienvesiä (lähteet, lammet, fladat ja muut kosteikot) ja Natura-vesistöjä. Uudistetut metsälaki ja luonnonsuojelulaki edellyttävät arvokkaimpien vesiluontokohteiden ja -elinympäristöjen suojelua mm. metsätalouskäytössä. Uusi maankäyttö- ja rakennuslakikaan ei salli rakentamista rannoille ilman vahvistettua asemakaavaa.
Tilanne on muuttunut dramaattisesti Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla viime vuosikymmeninä, kun alueelle on muuttanut satoja tuhansia uusia asukkaita. Seurauksena on ollut rantojen sulkeutuminen, ts. jokamiehenoikeuteen perustuvan käytön vaikeutuminen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien väheneminen. Vesistöt ovat luontomme ehkä tärkein ja arvokkain erityispiirre, jota täytyy pyrkiä suojelemaan ja säilyttämään kaikin mahdollisin keinoin, mm. kaavoituksella.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri vaatiikin kuntia ottamaan huomioon vesistöt nykyistä paremmin kaavoituksessaan (maakunta-, yleis- ja asemakaavat). Rannoille pitää jättää reilut suojavyöhykkeet (tapauskohtaisesti vähintään 10-300 m). Rakennuslupia ei saa myöntää joki- ja purouomia muuttaviin hankkeisiin ja valvonnan pitää olla aktiivista, jottei rantoja kaiveta auki, puroja padota eikä kosteikkoja hävitetä. Myös kauempana rannasta pienveden valuma-alueella tapahtuvan rakentamisen vaikutukset vesistöön pitää arvioida eikä vettä pilaavaa toimintaa saa hyväksyä.
Virtaavien vesistöjemme rannat ovat eliöiden tärkeitä ekologisia käytäviä, joita ei saa katkaista lyhytnäköiseen hyödyntavoitteluun ja tietämättömyyteen perustuvalla toiminnalla.
LISÄTIEDOT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä:
- Esa Lehtinen, hallituksen jäsen, puh. 050-66 381
- Leena Sjöblom, vs. aluepäällikkö, puh.
040-542 7209 ja (09) 228 08 206