7.10.2002 TUTKINTAPYYNTÖ
FROM: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere
TO: Pirkanmaan metsäkeskus
Asia: TUTKINTAPYYNTÖ
Pyydämme, että Pirkanmaan metsäkeskus tutkii, onko
Metsähallitus rikkonut metsälakia Kurussa talvella 2000-2001.
Metsälain tarkoittaman erityisen tärkeän elinympäristön,
saniaiskorven, ominaispiirteet on mielestämme tuhottu hakkuilla
Suolijärven koillisrannalla, Löyttyjärventien eteläpuolella
(karttakopio).
Lainkohdat
Metsälain 10 §, 2 momentin 2 kohdan mukaan erityisen
tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. ruoho-
ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin
läänin eteläpuolella sijaitsevat letot.
Jos elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen
kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi
erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet
tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä
tavalla (MetsäL 10 §, 3 mom.).
Metsälain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetaan 2 kohdassa
mainituilla korvilla sellaisia reheviä korpia, joissa on
pitkäaikaisen häiriöttömän kehityksen
tuloksena syntynyttä vaateliasta ja rehevää kasvillisuutta
(Metsäasetus 7§). Luonnontilaisille korville on tyypillistä
kostea pienilmasto. Siten ne ovat yleensä harvoin palaneita,
kulonkiertämiä alueita eli palorefugioita (MetsäL
per 3 luku).
Selostus
Metsähallitus on avohakannut Suolijärven koillispuolella
sijaitsevan, pohjois-eteläsuuntaisen, lähes 200 metrin
mittaisen, luonnontilaisen korpijuotin miltei kokonaan alkuvuonna
2001. Hakattu alue käsitti ko. edustavan korpijuotin lisäksi
myös luonnontilaisen kaltaista, lahopuustoistakin kangasmetsää;
kasvillisuustyypiltään metsä on lähinnä
tuoretta kangasta. Hakkuualue sisältyy Pikku-Suolijärven
Natura 2000 -suojelukohteen ja sitä ympäröivien
alueiden muodostamaan todella arvokkaaseen ja monipuoliseen metsä-,
suo-, pienvesi- ja kalliokokonaisuuteen.
Korpijuotin pohjoisosa on osittain säästetty hakkuilta
noin 30 metrin matkalla. Tässäkin kohdassa korven pohjaa
pitkin on kuitenkin ajettu raskailla koneilla.
Korvessa on runsaasti rehevän saniaiskorven piirteitä.
Rehevyyttä ilmentävistä suursaniaisista paikalla
kasvaa hiirenporrasta (Athyrium filix-femina) ja runsaasti isoalvejuurta
(Dryopteris expansa). Korven lajistoon kuuluvat myös metsäkorte
(Equisetum sylvaticum), muurain (Rubus chamaemorus), korpikastikka
(Calamagrostis purpurea), harmaasara (Carex canescens) ja pallosara
(Carex globularis).
Varsinkin isoalvejuuri on hakkuun aiheuttaman valoisuuden ja kuivuuden
vuoksi jo taantunut alueella. Kesän 2002 kuumuudessa isoalvejuurikasvustot
kituivat silminnähtävästi.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
LIITTEET
Peruskarttakopio (lehti 2213 07 Kuru), valokuvia hakkuualueesta
heinäkuussa 2002
JAKELU
Pirkanmaan metsäkeskus: johtaja Kaarlo Ouni, viranomaispäällikkö
Mauri Liukkala, piirimetsänhoitaja Reijo Suninen
TIEDOKSI
Metsähallitus (Tikkurila): ympäristöpäällikkö
Kari Pelkonen, ympäristöasiantuntija Petri Heinonen
Metsähallitus, Länsi-Suomi: aluejohtaja Pekka Saarikoski,
ympäristöpäällikkö Heikki Savolainen,
suunnitteluesimies Ilkka Korhonen
Pirkanmaan ympäristökeskus: osastonjohtaja Jouko Havu,
ylitarkastaja Ari Jokinen