Mäntän Pättiniemen ranta-asemakaavaluonnos

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri kiittää saamistaan asiakirjoista.

Selvityksiä täydennettävä

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvityksiin kuuluvat mm. suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Katsomme, etteivät tehdyt tutkimukset ja selvitykset ole vielä riittäviä.

Edellisessä mielipiteessämme 30.9.2002 ilmaisimme huolemme kaavoitettavan lomakylän ympäristövaikutuksista. Saamamme aineisto ei anna vastausta mielipiteessämme esittämiimme kysymyksiin muun muassa siitä, miten lisääntyvän veneilyn ja muun liikenteen ympäristöhaitat ehkäistään ja miten torjutaan läheisen Mäntänvuoren luonnonsuojelualueen roskaantuminen, kuluminen ja häiriöt eliöstölle. Nämäkin seikat on kuitenkin selvitettävä jo suunnitteluvaiheessa.

Esitimme myös, että luontoselvitys tehdään valmiiksi, ennen kuin kaavaluonnos tulee nähtäville. Valitettavasti luonnoksen liitteenä oleva luontoselvitys on keskeneräinen ja siksi varsin puutteellinen.

Selvityksen tavoiteosassa sanotaan, että kasvillisuuskartoitus on tehty 13.-20.9. ja että kevätkasvillisuuden osuus on jäänyt arvioinnin varaan. Kevätkasvit ovat siksi tärkeitä lehtojen ja lähteisyyden indikaattoreita, ettei niiden kartoitusta voi korvata pelkällä arvioinnilla.

Luontoselvityksen eläimistöä koskeva osuus on todella niukka. Alustuksessa todetaan ensin aivan oikein, ettei myöhäinen ajankohta sovellu pesimälinnuston kartoittamiseen. Linnuista on tehty hajahavaintoja kasvikartoituksen ohessa. Alueella on havaittu mm. uhanalaisten lajien tarkastelussa (v. 2000) vaarantuneeksi lintulajiksi arvioitu tiltaltti. Missä laji on havaittu ja mitä sen suojelemiseksi aiotaan tehdä, sitä ei selvitys kerro. Kestämätön ja perusteeton on selvityksen johtopäätös, ettei alueella aiemman tarkkailun puutteen vuoksi ole linnustollisia arvoja.

Nisäkäskartoitus on vieläkin suppeampi. Selvityksen uskottavuutta heikentää sekin, että vesiskorpioni ja isojärvisimpukka käsitellään nisäkkäitä käsittelevässä osassa hirven, ketun ja jäniksen ohessa.

Luonnonsuojelupiiriä kiinnostaa erityisesti, onko alueella luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia nisäkäs- ja sammakkoeläinlajeja. Niistä tai niiden tutkimisesta ei ole mainintaa.

Luontoselvityksessä mainitaan virkistyskalastus ja vesistöalueen veden laatu, mutta tietolähdettä ei ole mainittu. Kalalajeja ei ole kartoitettu. Hyönteisistä, kovakuoriaisista, korennoista ym. selvitys ei kerro mitään.

Jotta kaava täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä asetetut vaatimukset riittävistä tutkimuksista ja selvityksistä, esitämme, että alueen luontokartoituksia täydennetään keväällä ja kesällä 2003 mm. kunnollisilla linnusto- ja kasvistoselvityksillä.

Suojelu ja rakentaminen sovitettava paremmin yhteen

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavassa tulee vaalia rakennettua ja luonnonympäristöä eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Rantakaavoitukselle, niin yleis- kuin asemakaavallekin, asetetaan laissa erityisiä sisältövaatimuksia (MRL 73 §). Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön on sopeuduttava rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavaa laadittaessa on muutoinkin otettava huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet.

Kysyimme mielipiteessämme myös, miten rakentaminen ja suojelu aiotaan sovittaa yhteen itse rakennettavan alueen sisällä. Kaavaluonnoksessa esitetään rakennettaviksi alueita, jotka ovat suojelukohteiden valuma-alueilla (4a, 4b) tai jopa menevät niiden kanssa päällekkäin (11A, 11B, 4b).

Kaavaluonnosasiakirjoista ei myöskään käy ilmi, miten kunnallistekniset ratkaisut (vesi, viemäri) vaikuttavat ympäristöön ja arvokkaiden luonnonalueiden ominaispiirteisiin.

Huomautamme, että metsälain mukaan tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden ominaispiirteet tulee turvata sekä mahdollisessa rakentamisessa että alueen käytössä.

Johtopäätökset

Hankkeen laajuuden, selvitysten puutteellisuuden ja eri tavoitteiden sovittelutyön keskeneräisyyden vuoksi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri esittää, että riittävät tutkimukset ja selvitykset tehdään ensi keväänä ja kesänä ennen kaavaluonnoksen jatkokäsittelyä.

Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

HAKEMISTO