19.12.2002
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Pohjois-Pohjanman luonnonsuojelupiiri ry
Pohjoiset kansanedustajat
Eduskuntaryhmät
MMM ja YM
Pohjoiset TE-keskukset (kalatalousyksiköt)
RKTL (Oulu ja Helsinki)
Tiedotusvälineet
Pohjoiset luonnonsuojelupiirit:
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirien mielestä lohenkalastuksen sääntelyn jatkaminen on välttämätöntä luonnonlohikantojen suojelemiseksi. Erityisen huonona piirit pitävät keväisten aikarajoitusten poistamista rannikkopyynniltä.
Lohta on vuosisatojen ajan pyydetty sekä joista että rannikolta ja se on riittänyt silloisissa oloissa vielä turvaamaan kannan uusiutumisen. Toisen maailmansodan jälkeen alkaneen luonnon kovakouraisen hyödyntämisen seurauksena luonnonlohikannat ovat lähes menetetyt ja jäljellä olevien kantojen elvytys takeltelee.
Lohen kalastus on massiivisten poikasistutusten varassa. Niiden mukana on tullut valtioiden tukema laaja avomeripyynti Itämeren lohen syönnösalueilla. Luonnonlohen suojelemiseksi avomerikalastusta on viime vuosina rajoitettu saaliskiintiöillä sekä rannikkopyynnin aikarajoituksilla.
Istutuskalojen merkkipalautusten perusteella lähes puolet lohista kalastetaan Itämerellä ja enemmistö saaliskaloista on naaraita. Perämeren osuus lohisaaliista on noin kolmannes ja se koostuu suurimmaksi osaksi urospuolisista, vuoden merellä olleista kosseista. Luontaisen lisääntymisen kannalta tärkeiden naaraskalojen määrä on vain reilu neljännes. Poikasvaiheessa sukupuolisuhde on tasan.
Suurin osa luonnonlohista pyydetään täten avomerellä sekä rannikolla. Jokiin asti pääsevän kannan sukupuolijakauma on lisääntymisen kannalta huono. Tilanteen korjaaminen on luonnonlohikantojen elvyttämisen avainkysymys.
Kalastusviranomaisia sen sijaan näyttää kiinnostavan lähinnä istutettujen lohien kalastuksen tehostaminen. Ehdotus, että osa rysään joutuneista lohista vapautettaisiin toisi toteutuessaan jokiin kudulle palaaville luonnonlohille uuden, ennen tuntemattoman stressitekijän, jonka vaikutuksia kalojen lisääntymiskelpoisuuteen ei ole selvitetty. Kaavailtu Itämeren kalastuksen rajoittaminen ei korjaa tilannetta, koska kaikkia palaavia lohia odottaa samanlainen kujanjuoksu rysänperästä toiseen.
Erityisen huonona esityksessä luonnonsuojelupiirit pitävät lohenpyynnin keväisten aikarajoitusten poistamista. Se johtaa siihen, että myös istutetusta lohesta entistä pienempi määrä pääsee Perämerelle asti. Tuntemattomia tekijöitä on niin paljon, että suurella kiireellä ja vähäisellä kokeilulla valmistellusta hankkeesta tulee luopua.
Luonnonlohikannan turvaamiseksi ja jokeen nousevan kannan pyynnin vääristämän sukupuolijakauman korjaamiseksi lohen avomeripyynti tulee lopettaa kokonaan ja rannikko- sekä jokipyyntiä säädellä siten, että kutualueiden potentiaalinen poikastuotantokyky saadaan täysimääräisenä käynnistymään.
Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen päätöksen mukaisesti maailman kalakantojen häviäminen pysäytetään vuoteen 2015 mennessä. Suomessa merellisen ammattipyynnin kohteina olevista kalakannoista uhanalaisimpia ovat Itämeren lohi- ja taimenkannat, joita viime vuosina on yritetty elvyttää voimakkailla istutuksilla jäljelläoleviin sekä potentiaalisiin, omat lohikantansa jo menettäneisiin Perämeren jokiin. Järkevä, pitkäjänteinen kalastuspolitiikka palkitsee tulevaisuudessa kaikki lohenkalastuksen osapuolet.
LISÄTIEDOT: Mauri Huhtala, puh. (016) 246 137 tai mauri.huhtala@pp1.inet.fi