17.12.2002
Suojeluesitys Metsäliiton omistaman Lempaatsuon alueesta kattaa noin 250 hehtaaria Keuruun kaupungin kaakkoisosassa. Suurin osa kahdesta lähekkäisestä aluerajauksesta on keskeisiltä osiltaan yhä luonnontilaista suota ainoana laajalla alueella. Pääosin rämeisen alueen suosaarekkeiden puusto on mäntyvaltaista, mutta rajausehdotus sisältää myös vanhoja kuusikoita.
Karuhkolla Lempaatsuolla pesivät mm. kurki, riekko ja korppi, reunametsissä taas mm. palokärki, metso ja erikoisuutena uhanalainen kuukkeli. Kuukkeli on kuolemaisillaan sukupuuttoon koko Etelä-Suomessa.
Metsäliitolle/ Metsämannuille ja Keski-Suomen ympäristökeskukselle postitetun suojeluesityksen ovat 10.12.2002 allekirjoittaneet Keurusseudun luonnonystävät ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry ja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry.
Tiedotteen jatkona on suojeluesitysteksti.
LISÄTIEDOT:
- Risto Sulkava, puh. (014) 733 014, risto.sulkava@pp.inet.fi
- suojelusitys alla
10.12.2002 SUOJELUESITYS
Keurusseudun Luonnonystävät ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry
Yhteysosoite: Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry, Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä, keski-suomi@sll.fi
Metsäliitto/Metsämannut
Keski-Suomen ympäristökeskus
Esitämme, että Metsäliitto suojelee omistamansa Lempaatsuon alueen Keuruun kaupungin kaakkoisosassa, Asunnan Kamppiperällä. Laajuudeltaan suojeluarvoja omaava alue on noin 250 hehtaaria, koostuen kahdesta lähekkäisestä alueesta. Suojeltavaksi esitettävän alueen rajaus on esitetty karttaliitteessä.
Peruskarttalehti 2234 02 ja 2234 05.
Suojeltavaksi esitetyn alueen suurin kokonaisuus
(noin 200 ha) on varsinaisen Lempaatsuon suoaluetta lähimetsineen.
Lempaatsuo on laajan alueen ainoa yhä keskeisiltä osiltaan
luonnontilainen suoalue. Pääosa suoalueesta on rämettä
ja vain pienehköjä nevalaikkuja on havaittavissa. Suolla
sijaitsee viisi pientä lampea, joista ainakin kolme on Metsäliiton
maalla, nyt esitetyn rajauksen sisällä.
Erityisen merkittäviä ja kasvillisuudeltaan kiinnostavia
ovat lampia yhdistävien purojen varret. Luonnontilaisen kaltaiset
purot kiemurtelevat suojeltavaksi esitetyllä suoalueella
yhteensä noin kahden kilometrin matkan ja lisäävät
alueen monimuotoisuutta merkittävästi. Suosaarekkeissa
kasvaa vanhaa mäntyvaltaista puustoa. Suon reunametsät
taas ovat pääosin nuoria männiköitä,
mutta esitetyn rajausehdotuksen sisällä olevilla alueilla
on myös vanhoja kuusikoita.
Erillinen alue Asuntajärven Kamppilahden
(Kalliolahden) rannasta etelään Vuorenalasenvuorelle
sisältää Vuorenalanen -nimisen lammen ja siihen
rajoittuvan vanhanmetsän alueen. Vanha kuusivaltainen MT-metsä
on pääosin jyrkähkössä rinteessä,
jossa on myös alueen monimuotoisuutta lisääviä
kalliopaljastumia ja kosteita valuvesikohtia.
Karuhkon Lempaatsuon eliölajistoa ei ole tarkemmin kartoitettu.
Linnuista siellä pesivät kuitenkin mm. melko harvinaiset
kurki, valkoviklo, pohjansirkku, pyrstötiainen, riekko ja
suosaaressa korppi sekä suon ympärysmetsissä ja/tai
Vuorenkorkeanvuorella mm. palokärki, tiltaltti (vaarantunut,
VU), metso (silmälläpidettävä, NT), teeri
(NT), käki (NT) ja alueen erikoisuutena alueellisesti uhanalainen
kuukkeli. Ainakin kerran alueella on pesinyt myös isolepinkäinen
(NT).
Suoeliöstön suojelun lisäksi alueella on siis merkitystä myös metsälajiston suojelulle. Etenkin kuukkelin säännöllinen esiintyminen alueella on merkittävää. Lajin koko Etelä-Suomen populaatio on kuolemaisillaan sukupuuttoon ja sen esiintyminen yhä Lempaatsuon seudulla kertoo alueen metsien merkityksestä myös muulle harvinaistuvalle metsälajistolle.
LISÄTIEDOT:
- Risto Sulkava, puh.( 014) 733 014, risto.sulkava@pp.inet.fi
Pertti Sulkava, puheenjohtaja Maija
Salo, sihteeri
Keurusseudun Luonnonystävät ry
Ritva Toivainen, puheenjohtaja Juhani
Paavola, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Jouni Lamminmäki, puheenjohtaja Risto
Sulkava, suojeluvastaava
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry