5.6.2002
FROM: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri
ry
PL 326, 90101 Oulu
TO: Kainuun ympäristökeskus
PL 115, 87101 Kajaani
Viite: Lausuntopyyntö 30.4.2002
Asia: Lausunto YVA-lain mukaisesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri vastaa Kainuun piirin sijaan lausuntopyyntöön, koska Vaalan kunta kuuluu Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminta-alueeseen.
Hankkeen kuvaus ja sen merkityksen arviointi
Laki ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää, että arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin ja että eri tekijöiden yhteisvaikutus selvitetään. Kyseisessä tapauksessa hankkeen liittyminen paikalliseen maankäytön ja luonnonvarojen jatkumoon on erityisen merkityksellistä. Vaatimus ympäristön kuvaamisesta on tarkasteltavassa arviointiohjelmassa täysin ohitettu. Arviointi-selostuksen tehtäväksi jää kuvata seudun nykyinen maankäyttö ja ympäristön tila sekä niin itse hankkeen vaikutusten yhteisvaikutus kuin myös hankkeen ja muun maankäytön kuormituksen yhteisvaikutus niin vesistöihin, ilmaan kuin luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Kuten esimerkiksi maastokartasta Kestilä 3414 käy ilmi hanke sijaitsee alueella, jossa metsäojitus kattaa suuren osan maa-alasta, jossa on pitkään ollut erityisen laajaa turpeennostoa ja jonka kuormituksen vastaanottava vesistö, Neittävänjoki, on peltojen reunustama. Arviointiohjelmasta ei kuitenkaan käy alueen maankäytöllinen tila ja sen kuormittava merkitys esille. Arviointiohjelma päinvastoin kääntää intensiivisen maankäytön edukseen. Se mitätöi hankkeen alueellisen ja ympäristöllisen merkityksen. Ohjelman mukaan Kärjenrimpi ja Puronräme ovat jo huomattavalta osin ojitettuja ja siten kasvillisuudeltaan muuntuneita ja luontoarvonsa menettäneitä. Maastokartan Kestilä 3414 mukaan kyseiset suot ovat kuitenkin laajalla alueella ainoita pääosin ojittamattomia tai turvetuotannon ulkopuolisia soita soidensuojelualueita lukuunottamatta.
Hankkeen vaikutusalue
Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Neittävänjoen valuma-alueella, joka on 439.26 neliökilometrin laajuinen. Itse jokivartta reunustaa peltojen vyöhyke ja muu valuma-alue on metsäojitettu hyvin tehokkaasti. Alueesta on turvetuotannossa jo 0.49 prosenttia (214 ha). Hanke lisää tuotantopinta-alaa valuma-alueesta 1.23 prosenttia, joten sen osuus nousee 1.72 prosenttiin. Tällä on jo merkittäviä vesistövaikutuksia Neittävänjoessa ja sitä kautta välillisiä vaikutuksia kuormittuneeseen Siikajokeen.
Arviointiohjelma ei sano käytännössä mitään seudun muusta maankäytöstä. Kärjenrimmesta ja Puronrämeestäkin kerrotaan lähinnä vain turpeen maatumisaste. Arviointiselostuksessa tulee kuvata seudun oleellinen luonnonvarojen hyödyntäminen ja sen nykyiset ympäristövaikutukset ja siitä aineistosta arvioida uuden tuotanto-hankkeen merkitystä ja vaikutuksia seudun yleisilmeeseen ja ympäristökuormitukseen ja mahdollisuuksiin parantaa ympäristön tilaa, olipa kyse vesistön kunnostamisesta tai muusta ympäristöntilan kohentamisesta. Luonnonvarojen intensiivisen käytön ja maiseman voimakkaan muokkaamisen sosiaalista merkitystä tulee myös tarkastella.
- Hankkeen vaikutukset Siikajoen kokonaiskuormitukseen tulee arvioida.
- Koko suon pinta-ala on 1230 hehtaaria. Selsotuksesta on käytävä ilmi, paljonko tähän sisältyy ojittamatonta aluetta, joka kuivuu turvekuivatuksen yhteydessä.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot
Ohjelman mukaan alueella jo tehdyissä luontoarvoselvityksissä ei ole tullut esille sellaisia luontoarvoja, jotka edellyttäisivät tuotantopinta-alan rajaamista. Eri kokoisilla tuotantopinta-aloilla voi kuitenkin olla pitkällä tähtäimellä merkityseroja. Intensiivisen maankäytön alueella luonnontilaisen pinta-alan merkitys myös kasvaa. Liiketaloudellinen intressi ei saa kahlita ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Sen puitteissa on tuotettava kaikki ympäristötaloudellisesti tarkoituksenmukainen tieto hankkeesta vastaavan edusta riippumatta.
Vaikutukset
1. Luonnon monimuotoisuuteen
Kärjenrimmen ja Puronrämeen paikallista merkitystä
monimuotoisuudelle ja virkistyskäytölle tulee arvioida
verraten sitä tavanomaisesti käsiteltyihin alueisiin
eli ojitettuihin soihin ja metsiin sekä turvetuotantoalueisiin.
Alueella ei ole tehty täydellistä kasvillisuuskartoitusta. Vuonna 1995 on tehty yksi kartoitus, jolla on pyritty saamaan riittävä kuva alueen kasvillisuustyypeistä ja suojeluarvoista. Tähän selvitykseen arvioinnissa aiotaan tyytyä ja arvioida sen ja parin linnustoselvityksen perusteella hankealueen luonnon monimuotoisuutta. Koska suunnitellusta tuotantoalueesta ilmeisesti merkittävä osa (pinta-alat eivät selviä ohjelmasta) on luonnontilaista, tehty osittainen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys on riittämätön. Tarkempi selvitys saattaa tuoda esiin muun muassa tuotantopinta-alojen tarkistamistarpeen.
2. Alapuolinen vesistö sekä vesistö-
ja kalastovaikutukset
Vesistö- ja kalastovaikutuksista esitetään arvioita
epäsuorasti mainiten tuotannosta aiheutuvia päästöjä,
joista on vähemmän haittaa kuin jostain muusta päästöstä.
Saatavissa on kuitenkin tutkimustuloksia, joiden mukaan turvetuotannosta
aiheutuvista päästöistä näyttää
olevan haittaa sekä lohikalojen mädin selviytymiselle
että niiden poikasten kasvulle (Laine, A. & Heikkinen,
K. 1992: Turvetuotannon kalastovaikutukset sekä Laine, A.,
Sutela, T., Heikkinen, K., Karvonen, K., Huhta, A., Muotka, T.
& Lappalainen, A. 1996: Turvetuotannon vaikutukset koskikaloihin
ja niiden elinympäristöön). Tuotannon haittoja
on arvioitava mainittujen selvitysten pohjalta.
On myös arvioitava, mikä vaikutus on sillä, että vesistöä edelleen lisäkuormitetaan, mikä estää vesiekosysteemin tilan parantamisen. Oma merkityksensä on myös sillä, että kuivatus kohdistuu rankasti käsitellyn valuma-alueen ilmeisesti viimeisiin luonnontilaisiin vettä pidättäviin rippeisiin.
3. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon
YVA-lain 2 pykälän mukaan hankkeesta aiheutuvat välittömät
ja välilliset vaikutukset ilmaan ja ilmastoon tulee arvioida.
GTK:n Suomen turvevarat -julkaisun laskelmien mukaan keskimääräiseltä
turvesuohehtaarilta vapautuu poltettaessa yli neljätuhatta
tonnia hiilidioksidia. Turpeennosto ja turpeen poltto kattavat
merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Varsinkin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tasolla turpeen energiakäytön
merkitys hiilidioksiditaseeseen on iso. Kunkin tuotantoon otettavan
suon merkitys mainittuihin päästöihin on arvioitava,
niin myös Kärjenrimpi-Puronrämeen. Se on merkittävä
tieto arvioitaessa eri energiatuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöjä
ja niiden vähennystarpeita ja -mahdollisuuksia. Viranomaisten
ei pidä jatkuvasti sallia turvetuottajien laiminlyöntiä
tältäkään osin, vaan vaatia YVA-lain säädösten
tiukkaa noudattamista.
Turvetuotantoalueen jälkihoito ja jälkikäyttö
Suon jälkikäyttö on merkittävä asiakokonaisuus, jos pidetään kiinni siitä, että turpeen käytön tulee olla kestävää. Jos turvetuottaja väittää turvetta uusiutuvaksi, hitaasti uusiutuvaksi tai osittain uusiutuvaksi, kuten eräässä lehtiartikkelissa, ja hyväksyttää toimintansa yhteiskunnalla mainitunkaltaisen määritelmän avulla, se tarkoittaa, että suopohja on soistettava uudelleen noston päätyttyä. Muutoin käsitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee sovittamaton ristiriita. Uudelleensoistamisen mahdollisuus on siten arvioitava.
Esko Saari, puheenjohtaja
Merja Ylönen, sihteeri