8.10.2002 TUTKINTAPYYNTÖ
Nokian Luonto ry.
c/o Erkki Taurén, Tanhuankatu 20 B 11, 37130 Nokia
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere, puh. (03) 213 1317
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
PIRKANMAAN METSÄKESKUS
ASIA: TUTKINTAPYYNTÖ
Pyydämme, että Pirkanmaan ympäristökeskus ja Pirkanmaan metsäkeskus tutkivat, onko metsäyhtiö Metsäliitto rikkonut luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälakia hakkuussa Kaakkurijärvien Natura-alueella Nokian kaupungissa.
Hakattu alue sijaitsee Ruokejärven ja Kalliojärven välissä tiloilla 1:221 ja 3:42. Metsänkäyttöilmoitus on jätetty 23.8.2001 ja hakkuu on tehty kesällä 2002. Peruskartta 2123 06, liite1.
Nokian Kaakkurijärvien Natura 2000-kohteen koodi on FI0333004. Pirkanmaan ympäristökeskuksen laatiman 28.8.1998 päivätyn Natura-kohteen kuvauksen mukaan suojelun tavoitteena on pienten järvien ja lampien muodostaman kokonaisuuden suojeleminen. Suojelun toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki maa-alueiden ja vesilaki vesistöjen osalta. Alue todetaan erittäin arvokkaaksi luonnontilaisen pienvesiluonnon kokonaisuudeksi. Liite 2.
Vesilain15 §:ssä on säädökset mm. purojen säilymisestä luonnontilaisina: Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesissä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka
1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen
vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle
omaisuudelle;
2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä
tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista;
3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön
viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta
vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa
valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän
käyttämistä;
5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka
6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa
yleistä etua (vesistön muuttamiskielto).
Mitä 1 momentissa säädetään toimenpiteestä, koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös toimenpidettä, josta voi johtua siinä mainitun seurauksen aiheuttava vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1kohdassa tai tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla aiheutuvasta pilaantumisesta. "
Hakkuussa on kuljettu monitoimikoneella
Ruokejärvestä Kalliojärveen laskevan luonnontilaisen
puron yli niin, että puron uoma on kokonaan rikkoutunut noin
viiden metrin matkalta. Yliajo on katkaissut myös puron luontaisen
virtauman ja uoman sijasta vesi tulee leviämään
uoman lounaispuolelle. Puron yliajon seurauksena kiintoainesta
tulee kulkeutumaan Kalliojärveen erityisesti keväällä
korkean veden aikana. Mielestämme hakkuussa on rikottu vesilain
edelläolevia säädöksiä.
Kyseinen puronvarsi on myös metsälain 10 §:n tarkoittama
erityisen arvokas elinympäristö, mitä hakkuussa
ei ole huomioitu. Metsälakikohteen rajaus on kapeimmillaan
neljä metriä ja keskimäärin kuusi metriä,
mitä pidämme täysin riittämättömänä.
Pyydämme Pirkanmaan ympäristökeskusta ja Pirkanmaan metsäkeskusta tutkimaan onko Metsäliitto rikkonut luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälakia kyseisessä hakkuussa.
HAKKUUALUEEN KUVAUS
Maastonmuodoltaan Ruokejärven ja Kalliojärven välinen alue on kallioista ja kivikkoista ja järvien välinen pudotus on noin neljä metriä. Itä- ja länsiosassa järvien välinen puro kulkee rehevässä ruohoisessa korvessa ja kallioisessa keskiosassa se on hakenut uomansa louhikon lomaan. Uoman leveys on kyseisellä hakkuun kohdalla keskimäärin 1 metri ja syvyys vaihtelee puolesta metristä yhteen metriin.
Kasvillisuustyypiltään hakkuualue on ollut tuoretta (MT) ja lehtomaista kangasta (OMT). Hakkuualueen eteläreunassa kulkevan puron kasvillisuus on rehevämpää ja pienialaisia ruohokorpilaikkuja on erityisesti puronvarren länsiossa.
Puron varren puusto on muodostunut kuusesta (Picea abies), terva- ja harmaalepästä (Alnus glutinosa ja A incana) sekä raidasta (Salix caprea), pihlajasta (Sorbus aucuparia) ja mustuvapajusta (Salix myrsinifolia). Pensaskerroksessa kasvaa mm. korpipaatsamaa (Rhamnus frangula) ja virpapajua (Salix aurita).
Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), rentukka (Caltha palustris), kurjenjalka (Potentilla palustris) ja raate (Menyanthes trifoliata) kasvavat purossa suoputken (Peucedanum palustre) ja steriilin palpakkolajin (Sparganium ssp.) ohella. Luonteenomaista on myös korpikastikan (Calamagrostis purpurea), harmaasaran (Carex canescens) ja korpiorvokin (Viola epipsila) esiintyminen.
Saniaisista puron varressa ja korpilaikuilla kasvaa hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), korpi-imarretta (Phegopteris connectilis) ja niukkana isoalvejuurta (Dryopteris expansa). Rahkasammallaikuilta (Sphagnum ssp.) löytyy maariankämmekkää (Dactylorhiza maculata) ja varvuista mm. muurainta (Rubus chamaemorus).
Purokivillä kasvaa mm. hetealvesammalta (Chiloscyphos polyanthos ) sekä näkinsammalta (Fontinalis ssp.) ja uoman penkkojen pohjakerroksessa mm. lehväsammalia (Plagiomnium ssp. ja Rhizomnium ssp.) metsäsammalten ohella.
Erkki Taurén, puheenjohtaja Vuokko
Suuniittu, sihteeri
Nokian Luonto ry.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen,
sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
LIITTEET
1. hakatun alueen rajaus peruskartalla
2. Natura 2000-kohteen kuvaus
TIEDOKSI: Metsäliitto