26.8.2002 LAUSUNTO

FROM: Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
puh. (014) 611 223, keski-suomi.lsp@saunalahti.fi

TO: Keski-Suomen liitto
kehittämisjohtaja Martti Ahokas

Viite: Lausuntopyyntö, Dnro 114/31/01/ Maakuntasuunnitelmaluonnos 18.6.2002

LAUSUNTO

Keski-Suomen maakuntasunnitelmasta

Kiitoksia mahdollisuudesta antaa lausunto Keski-Suomen ensimmäisestä, lakisääteisestä maakuntasuunnitelmasta, joka on myös YVA-lain tarkoittama suunnitelma. Olemme saaneet sattuneen tietokatkoksen vuoksi lisäaikaa lausunnon antamiseen syyskuun alkuun asti.

Lausuntomme käsittelee lähinnä luontoon liittyviä asioita.

Maakuntasuunnitelmaluonnokseen sisältyvät läpikäyvinäkin mm. luonnonympäristön arvostuksen ja ympäristötietoisuuden kasvu ja ympäristönsuojelun kasvu kansainvälisenäkin megatrendinä. Kuten suunnitelman tavoitteisssa todetaankin, luontoarvot ovat keskeisiä viihtyvyys- ja vetovoimatekijöitä. Suunnitelmassa on nykyisellään kuitenkin eräitä yksityiskohtia, jotka Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n mielestä vaativat tarkennuksia ja jopa uudelleen muotoiluja.

1. Aluerakenne moottoriliikennemääriä vähentäväksi
Aluerakenteen muuttaminen niin, että liikkumisen tarve pienenee ja joukkoliikenteen sujuvuus paranee sekä raide- ja kevyen liikenteen parantaminen (s. 28) ovat tärkeitä ja hyviä suunnitelmaluonnoksessa mainittuja keinoja liikenteen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Toisaalta tietoverkkoyhteyksien parantaminen maaseutukeskuksissa vähentäisi mm. etätyön edellytyksiä parantamalla osaltaan moottoriliikennetarvetta.
Myös turhimman polttomoottoriliikenteen välttämisen tavoite on mielestämme mainittava maakuntasuunnitelmassa. Tällä on merkitystä myös toistaiseksi liian vähälle huomiolle jääneen, yhä merkittävämmäksi luotavan maakunnan markkinavaltin näkökulmasta: hiljaisten, luonnonrauhaisten alueiden säilyttäminen sille yhä kasvavalle ihmismäärälle joka sitä kaipaa. Nykyisellään erilaiset lisääntyneen polttomotorismin muodot niin maalla, ilmassa kuin vesilläkin häiritsevät usein vain huvin tai ajattelemattomuuden vuoksi sekä kanssaihmisiä että luonnonvaraista eliöstöä.
Nykyistä tiiviimmän aluerakenteen etuja on muun muassa hämähäkinverkkomaisen, luontoa pirstovan, mm. kanalinnuille vaarallisen ja maankäyttöä mutkistavan voimajohtolinjaston laajenemisen hillintä.

2. Kuivajätteen poltto vain jatkolajitellun, parhaiten poltettavan jakeen osalta.
Kuivajätteiden käsittelylaitos ja "prosessoidun kuivajakeen" ympäristönsuojelulliset vaatimukset täyttävä polttaminen (s. 30) on mielestämme hyväksyttävää edellyttäen että poltettava materiaali on jatkolajiteltua, polttamiseen parhaiten sopivaa jaetta, joka siis koostuu vain osasta koko kuivajätteen massasta. Tällöin ympäristönsuojelulliset tavoitteet eivät vaarannu mm. jätteiden lajitteluhalukkuuden säilyessä ja parantuessa tavoitteellisin toimin. Jätteiden kokonaismäärän vähentäminen on otettava tavoitteeksi jo maakuntasuunnitelmassa.

3. Energia: myös turpeen polttokäytöstä luovuttava asteittain.
Pitkän aikajänteen tavoitteena mainitaan aivan oikein fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapaa maakunta "polttonesteitä lukuunottamatta" (s.30). Suunnitelmaluonnoksen ilmaisusta ei selviä, tarkoitetaanko, niin kuin pitäisi, myös turpeen polton asteittaista vähentämistä ja lopettamista.
Sivulla 51 mainitaan maakunnassa kulutettavasta energiasta 45 % tuotettavan nyt "uusiutuvilla, kotimaisilla polttoaineilla". Myöskään tästä ei selviä, onko turve, ihmisen kulutuksen perspektiivillä uusiutumaton luonnonvara, jätetty prosentualisesta osuudesta vai ei -niin kuin pitäisi.

4. Monimuotoisuuden turvaamisesta, Suomenselän ekoyhteysvyöhyke
Metsien suojelun tilan parantamisen tavoite kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävällä tavalla edellyttää Suomenselän ekoyhteysvyöhykkeen parantamista eteläisen Suomen ja Venäjän taigan eliöstön välillä (esim. Linden ym. 2000: Large scale forest corridor to connect the taiga fauna to fennoscandia. Wildlife Biology). Tämä voi tapahtua järjestäen suojelualueiden verkostolla ja pehmeän hoidon avulla lajistoyhteydet kuntoon koko Suomenselkää pitkin. Mahdollinen toinen lajistoyhteyshaara voisi sisältää Päijänteen itäpuoleisia alueita.
Luonnonrauha-alueiden/ hiljaisten alueiden sijoittaminen sopisi erityisesti tälle vyöhykkeelle, muualla asuvien ihmisten tarpeita unohtamatta. Tämä tukisi ekoyhteysvyöhykkeelle erityisen hyvin sopivan meluttoman luontomatkailun, kuten kanoottireitistön edellytyksiä.
Keski-Suomeen jäljelle jääneet luonnontilaiset suot on mielestämme suojeltava. Kallioiden ja harjujen suojeleminen kuntapainotteisesti tuskin riittää niiden riittävään turvaamiseen. Laajojen aluekokonaisuuksien monikeinoinen suojelu suojelualueinkin on hyvin kannatettavaa, myös metsien osalta, unohtamatta ekologisia käytäviä.

5. Luonnonvarojen käyttö vai luonnonvarojen riittävyys ja suojelu turvattava?
"Luonnonvarojen moniarvoinen käyttö on turvattava", todetaan hämmentävästi ja tulkinnavaraisesti sivulla 32. Jos lauseessa tarkoitetaan luonnonvarojen käytön turvaamista, mutta ei luonnonvarojen riittävyyden turvaamista ja luonnonvarojen luonnonsuojelullisen käytön sekä luonnon, erityisesti metsien suojelun välttämätöntä lisäämistä, on tavoite sekä kansainvälisten megatrendien, kansallisten trendien että maakuntasuunnitelmassa läpikäyvästi esitettyjen kehityskulkujen ja tavoitteiden vastainen. Ehdotamme lauseen korvaamista esim. lauseella "Luonnonvarojen moniarvoinen käyttö, riittävyys ja riittävä suojelu on turvattava".

6. Tulevan kansallispuiston nimi
Sivulla 41 on mainittu "Leivonmäen kansallispuisto". Johdonmukaisuuden vuoksi nimeksi sopii paremmin Haapasuon-Syysniemen kansallispuisto, sillä eihän koko Leivonmäki olisi puistoa (vrt. Pyhä-Häkin-, ei Saarijärven-, kansallispuisto; Isojärven-, ei Kuhmoisten-, kansallispuisto). Kaksiosaisia kansallispuiston nimiä ovat jo Kauhaneva-Pohjankangas, Pallas-Ounastunturi ja Puurijärvi-Isosuo.

7. Keski-Suomen maakunnan profiloituminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Keski-Suomen maakunnalla on edellytyksiä olla tulevaisuudessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti edelläkävijä kahdella toisiinsa hyvin nivoutuvalla alueella: toisaalta uusiutuvien energianlähteiden kehittämisessä ja käytössä, toisaalta Päijänteen ja sen vaihtelevan ympäristön avulla. Tällä sektoriyhdistelmällä maakunta voi erottua niin ruuhka-Suomesta ja Suomen syrjäisemmistä maakunnista, kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Tämä profiloituminen on sopusoinnussa myös maakuntasuunnitelmaluonnoksessa mainitun vision "Keski-Suomi on tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta" kanssa.
Lisäksi Suomenselän ekoyhteysvyöhykkeen toteuttaminen olisi mainio keino erottua useimmista muista maakunnista.
Myös tämä kokonaisuus edellyttää jo uskottavuuden vuoksi ympäristö-ja luonnonsuojelullisten askelien ottoa mm. lisäämällä ekologisia yhteyksiä, sekä metsien suojelua kestävälle, suojeluvajeen kattavalle tasolle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry 26.8.2002

Ritva Toivainen, puheenjohtaja Juhani Paavola, piirisihteeri