6.5.2002 Tampere
Tielaitos / Hämeen piiri
Matti Lahti
PL 376
33101 Tampere
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittävät, että Tielaitoksen Hämeen Tiepiiri kokeilee ns. hiljaista asfalttia Toijalan Terisjärven ja Lempäälän Ahtialanjärven kohdalla.
Molemmat järvet ovat linnustollisesti merkittäviä. Maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi luokiteltu Terisjärvi on yksi Hämeen parhaita lintujärviä. Lempäälän Ahtialanjärvi sisältyy sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan että Naturaan.
Melu häiritsee lintuja monin tavoin. Se vaikuttaa lintujen pesintään lajista riippuen jopa 1500 metrin päähän. Melu myös häiritsee soidinkäyttäytymistä ja pariutumista ja sitä kautta vähentää pesintää sekä karkottaa arempia lajeja. Vesilinnuilla ja kahlaajilla häiriöalue ulottuu 500 metristä reiluun kilometrin.
Terisjärvi on Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä määrätty yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Päätöksen perusteena todetaan, että Terisjärven rauhoittaminen lintujärveksi on luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tarpeellista.
Uuden 3-moottoritien aiheuttama melutaso on moottoritien johdosta Terisjärvellä niin korkea, että järven asema luonnonsuojelualueena on vaarantunut. Sama koskee Lempäälän Ahtialan lintujärveä.
Ilmavirtausten suunta vaikuttaa oleellisesti Terisjärvelle kantautuvan mmelun voimakkuuteen. Etelän ja luoteen välisten virtausten aikana ääni nousee erittäin kovaksi. Pohjois- ja itävirtausten aikana taas ääni on hiljaisempi. Yleisimmin ilmavirtaukset alueella tulevat lounaasta eli voimakkaimman melun suunnasta.
Melutasoa voi alentaa sekä muuttamalla päällystettä rakenteeltaan hienojakoisemmaksi ns. kevytasfaltilla että lisäämällä meluaitoja. Nykyiset meluaidat päättyvät kummassakin suunnassa liian aikaisin ja ovat paikoitellen - mm. Nahkialanvuoren kohdalla - liian matalia. Korjauksia tarvitaan Terisjärven tapauksessa välille Konho - Tarttila.
Hiljaisella asfaltilla tarkoitetaan tien päällystettä, jonka meluarvo on alle 85 desibeliä. Tämä on noin 5 desibeliä pienempi kuin normaaliasfaltilla. Eri puolilla Suomessa on tehty kokeita vuodesta 1999 alkaen.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittävät, että Tielaitoksen Hämeen Tiepiiri kokeilee hiljaista asfalttia myös Toijalan Terisjärven ja Lempäälän Ahtialanjärven kohdalla.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Tuire Laurinolli Markku Ojanen
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Petri Seppälä Lasse Kosonen
LIITE Lisätietoja Terisjärvestä ja Ahtialanjärvestä
Toijalan Terisjärvi on saarten ja niemien Makkaranselästä erottama vesialue, joka on selkään yhteydessä vain kapeiden salmien kautta. Järvessä on useita rehevän vesikasvillisuuden täyttämiä lahdenpohjukoita. Järven keskelle jää silti yli 100 ha avovettä, mikä on tarpeen muuttomatkallaan järvelle poikkeaville suurille vesilinnuille.
Terisjärvi on matala, keskimäärin 1-1,5 m ja pohja on pehmeää savea. Järveä ei uhkaa umpeenkasvu, joten se voi säilyä hyvänä lintuvetenä kauankin, ellei ihmisen toiminnasta ole haittaa.
Terisjärvi on Toijalan arvokkaimpia luontokohteita sekä lintulahtena että vesikasvillisuutensa vuoksi. Maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi luokiteltu Terisjärvi on yksi Hämeen parhaita lintujärviä. Terissaaren ja -järven alueella pesii 60-80 lintulajia. Se on linnuille myös tärkeä muutonaikainen kerääntymis- ja levähdyspaikka.
Terisjärvellä ja sen ympäristössä pesii mm. kaulushaikara (Botaurus stellaris), harmaahaikara (Ardea cinerea), luhtakana (Rallus aquaticus), luhtahuitti (Porzana porzana), kyhmyjoutsen (Cygnus olor), punasotka (Aythya ferina), tavi (Anas crecca), haapana (Anas penelope), nokikana (Fulica atra), silkkiuikku (Podiceps cristatus), telkkä (Bucephala clangula), isokuovi (Numenius arquata), lehtokurppa (Scolopax rusticola), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), rantasipi (Actitis hypoleucos), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), mehiläishaukka (Pernis apivorus), nuolihaukka (Falco subbuteo), tuulihaukka (Falco tinnunculus) , varpushaukka (Accipiter nisus), kanahaukka (Accipiter gentilis), lehtopöllö (Strix aluco), sarvipöllö (Asio otus), helmipöllö (Aegolius funereus), pikkutikka (Dendrocopos minor) ja pikkulokki (Larus minutus).
Terisjärvi on seutukaavassa merkitty luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi alueeksi, jolla on lintutorni. Tornia ympäröiviä lähialueita omistavat Toijalan kaupunki ja Rantakansan vesialueen osakaskunta.
159 hehtaarin suuruinen Lempäälän Ahtialanjärvi sisältyy sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan että Naturaan.
Ahtialanjärvi on matala, rehevä lintujärvi Lempäälän keskustan lähellä. Sen kasvisto on edustavaa ja siellä kasvaa erikoisuutena muun muassa ojakaali. Järven saaret ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita. Ahtialanjärvi on tärkeä muutonaikainen levähdysalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille.
Luontotyypeistä Ahtialanjärvellä on vaihettumis- ja pallesoita. Lintudirektiivin lajeista siellä löytyy 14; muun muassa kaulushaikara, ruskosuohaukka ja kalatiira.