Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta koskien ylijäämämassojen sijoittamista ja alueiden jälkikäytön yleissuunnittelua

3. Tarkasteltavat vaihtoehdot

Vertailtavat vaihtoehdot vaikuttavat oikeaan osuvilta ja kattavilta taatakseen mielekkään vertailun. Mitään syytä ei ole jättää myöskään 0-vaihtoehtoa vertailun ulkopuolelle, - varsinkin kun siinäkin vaihtoehdossa syntyy ylijäämämassoja aivan yhtäläisesti ja ne johonkin sijoitetaan. Otsikko 3.1 oudoksuttaa, sillä 0-vaihtoehto on ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tasavertainen vaihtoehto. Vertailu ontuu pahasti, jos vertailtavat vaihtoehdot rajataan koskemaan vain ns. toteuttamis-vaihtoehtoja, jotka usein eivät edes eroa toisistaan oleellisesti.

Luonnonsuojelupiiri ehdottaa kuitenkin vielä yhtä lisävaihtoehtoa tarkastelun monipuolistamiseksi tai vähintään taustatietojen täydentämiseksi:

ylijäämämassojen vaihtoehtoiset käyttötavat.

Selostuksesta tulee käydä ilmi, onko ylijäämämassoille vaihtoehtoisia hyödyntämis-tapoja ylipäänsä vai onko läjitys ainoa vaihtoehto. Jos läjitys on ainoa mahdollisuus, selostuksesta on selvittävä, miksi näin on. Kyseessähän on 20 vuoden ajanjakso. On tarpeellista tietää, tapahtuuko rakennusalalla sellaista kehitystä, joka vähentää jatkossa ylijäämämassojen määrää ja kehitetäänkö niiden uusiokäyttöä, jos sitä ei tällä hetkellä ole.

4. Vaikutusten arviointi

4.1 Arvioitavat vaikutustyypit

Vaikutukset maankäyttöön

Selville tulee käydä myös se, miten ylijäämämassojen synty ja läjitystarve jakautuu 20 vuoden aikana. Rakentaminenhan ei välttämättä sijoitu tasaisesti ja samalla tavalla joka vuodelle eikä rakentamisbuumi jatku loputtomiin.
Vaikutukset luonnonoloihin

Tässä nimenomaisessa hankkeessa ei riitä alkuunkaan selvittää vain uhanalaisten lajien ja arvokkaiden luontotyyppien esiintyminen vaihtoehtoisilla kohteilla. Sekään tieto ei ole turhaa. Sen lisäksi on kuitenkin ilman muuta kartoitettava ja kuvattava erityisen tarkoin kunkin läjitysalueen luontotyyppijakauma, mormaali lajisto, harvalukuinen lajisto sekä kohteen ekologinen nykytila sekä merkitys kaupungin monimuotoisuuden suojelulle ja asema viheralueverkostossa. Esimerkiksi Taskilan läjitysalue (VE 2) sijaitsisi lähellä Letonniemen suojelualuetta. Selostuksessa tulee tarkastella, mikä vaikutus läjityksellä olisi Letonniemen luonnonhoidon ja yleisökäytön kehittämiseen. Mainittuja tietoja vaikutuksista tavanomaisiin, mutta siitä huolimatta varjeltaviin luonnonoloihin tarvitaan arvioitaessa läjityksen sijoittamismahdollisuutta kyseiseen kohteeseen, läjityksestä aiheutuvia haittoja ja haittojen lievennyksiä sekä vertailtaessa vaihtoehtoja toisiinsa.

Sosiaaliset vaikutukset

Teknisesti ulkoilu- ja virkistyskäyttö voi olla edelleen mahdollista läjityksen jälkeen. Alueen luonne voi kuitenkin muuttua ratkaisevasti niin, että sen aiempi vetovoima katoaa. Kutakin potentiaalia läjitysaluetta tulee kuvata siten, että käy ilmi ne piirteet, jotka vetävät alueelle virkistäytymään ja jotka takaavat viihtyvyyden liikunta-mahdollisuuden lisäksi.

VE 1:ssä ja 2:ssa sijoitettaisiin iso läjitysalue Hiukkavaaraan. Alueelle rakennetaan mahdollisesti uusi asuinalue. Asutuksen leviäminen ja siitä seuraava lähivirkistys-alueiden kasvava tarve pitää ottaa huomioon arvioitaessa läjityksen vaikutuksia Hiukkavaarassa. Sama vaatimus koskee luonnollisesti muitakin vastaavia reuna-alueita, jonne kaavaillaan sijoitettavan kasvavan kaupungin uutta asutusta. Vaikutusalue täytyy rajata siten, että ympäröivä maankäyttö nykytilassaan sekä tulevien suunnitelmien osalta tulee otetuksi tarkastelussa huomioon.

Taloudellinen vertailu

Ehdotuksissa läjityspaikoiksi on ykköstavoitteena ollut lyhyt kuljetusmatka. Tärkeää on ollut myös maanomistusolosuhde. Taloudellista vertailua on siten tehty jo ennakkoon ratkaisevalla tavalla. Taloudellisuuden tavoite on määrittänyt pitkälle tarkasteltavat vaihtoehdot.

Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa ylijäämämassoja syntyy paljon. Toisaalta asutusympäristön viihtyvyys tulee turvata. Se on kaupungin rahanarvoinenkin vetovoimatekijä. Selostuksessa on paikallaan vastata kysymyksiin, paljonko maksaa ja toisaalta paljonko ollaan käytännössä valmiita maksamaan haittojen ehkäisystä tai lievennyksestä ja mitä ne toimet olisivat ja millä aikataululla, joilla asuinympäristöjen viihtyisyys turvataan ja viheralueverkosto säilyttää sekä ekologisen että virkistyk-sellisen toimivuutensa läjityksestä huolimatta. Syytä on myös selvittää, miten ympäristönhoito ja haittojen lieventäminen tai ehkäisy rahoitetaan, tehdäänkö se kaupungin budjettivaroin vai kerätäänkö ympäristönhoidon rahoitus jonkinmoisena haittaverona.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO