Viinivaaran pohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Arviointiohjelman tärkein anti liittyy selvitettäviin ja vertailtaviin vaihtoehtoihin. Tässä tapauksessa on kaksi päävaihtoehtoa, pintavesi- ja pohjavesi-vaihtoehto. Luonnonsuojelupiiri ei pidä ohjelmassa ilmaistuja painotuksia oikeina. Varsinainen selvitettävä hanke on siirtyminen pohjaveden käyttöön raakaveden lähteenä. Pintavesi-vaihtoehtoa eli nykyisen järjestelmän jatkamista pidetään sen sijaan vain hankkeen toteuttamatta jättämisenä eli ns. 0-vaihtoehtona, joka jää ainakin ohjelmassa sisällyksettömäksi vaihtoehdoksi.

Ohjelmassa kuitenkin todetaan, että pintaveden käytön jatkaminen merkitsee nykyisen linjan kehittämistä ja vesihuollon toiminnan varmistamista tutkimuksin ja teknisin ratkaisuin. Näiden ohella oman lisänsä vaihtoehdon kehittämismahdollisuuksiin tuovat maankäyttö ja vesiensuojelu. Kaikkia mainittuja tekijöitä tulee tarkastella arviointiselostuksessa osana pintavesi-vaihtoehdon hahmottamista ja sen vertaamiseksi pohjavesivaihtoehtoihin.

Luonnonsuojelupiiri katsoo, että ohjelmassa esitettyä 0-vaihtoehtoa osuvampi ja vertailuaineistoa tuottavampi vaihtoehto on 0+ -vaihtoehto, joka sisältää paitsi järjestelmän normaalin teknisen kehittämisen tarkastelun myös pintaveden käyttöön sisältyvien riskien ja niiden poistamisen tai lieventämisen pohtimisen sekä asiaan vaikuttavien tulevien kehitystrendien kartoittamisen.

Pintavesi raakavesilähteenä on muun muassa seuraavin perustein tasavertaisesti varteenotettava paremminkin kuin huono vaihtoehto, johon on tyydyttävä siinä tapauksessa, jos pohjaveden oton haitalliset ympäristövaikutukset osoittautuvat liian suuriksi tai vaihtoehto on liian kallis toteuttaa:

Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei tule sortua keskeisen vaihtoehdon, tässä tapauksessa nykyisen järjestelmän, nollaamiseen. Se on tosin mainonnan ammatti-laisille jokapäiväistä imagotyötä. Ympäristövaikutusten arviointiprosessiin tyyli ei kuulu. Harhaanjohtavan ja puutteellisen tiedon sijaan päätöksenteon pohjaksi on saatava mahdollisimman asiallista ja kattavasti vaihtoehtojen vertailua tukevaa tietoa.

Pohjaveden käyttöön siirtymiselle asetettujen tavoitteiden (laadukas raakavesi, kriisitilanteisiin varautuminen tai yritystoimintaa tukeva yhdyskuntarakenteen kehittäminen) toteutuminen ei sinänsä edellytä pohjavettä, vaan samaiset tavoitteet ovat varmastikin jo nykyisen Oulun veden myymän tuotteen, vesihuollon, tavoitteita ja toteutettavissa nykyjärjestelmälläkin sitä kehittäen.

Oulun kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä siirtyä pohjaveden käyttöön. Päätös on tehty vain mahdollisuuden selvittämisestä. Asukasmäärän voimakas kasvu Oulun seudulla on myös luonut tarpeen selvittää vesihuollon tasoa, tarpeita ja toimintavarmuutta. Tarkastelun ajan pintaveden käytön jatkaminen on realistinen vaihtoehto. Onhan nykytila huomattavan kehitystyön tuloksena oleellisesti parantunut aiemmasta ja voi täyttää jatkossakin hyväksyttävästi vedenlaadulle asetettavat tiukatkin vaatimukset. Pelkkien teknisten vedenlaadun vaatimusten lisäksi vaihtoehto voi täyttää myös kestävän kehityksen tunnusmerkit.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lopputuloksesta riippumatta on asiallista merkitä arvokas pohjavesialue maakuntakaavaan, jos se tehostaa pohjaveden suojelua enemmän kuin pelkkä lainsäädännön pohjavesille antama suoja tekee. Sen lisäksi luonnonsuojelupiiri katsoo, että nykyinen ja jatkossakin joka tapauksessa varavesihuoltojärjestelmänä ylläpidettävä pintavesijärjestelmä vaatii Oulujoen merkitsemistä maakuntakaavaan raakavesilähteenä. Tämä edellyttää myös Oulujoen valuma-alueen maankäytöllistä tarkastelua ja mahdollisten vesiensuojelun lisätarpeiden kartoittamista raakavesilähteen suojelemiseksi. Tällainen tarkastelu tulee sisällyttää ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Toimet raakaveden valuma-alueella vaikuttavat oleellisesti riskien hallintaan ja vedenlaadun kehittämismahdollisuuksiin. Hyvä vesiensuojelun taso tukee puhdistustekniikoiden kehittämistä haitattomammiksi vähentämällä esimerkiksi kemikaalien käyttötarvetta. Uutta puhtia vesiensuojeluun on odotettavissa esimerkiksi vesipuitedirektiivin tavoitteen toteuttamisesta, jos pintaveden käytössä laajan joukon juomaveden raakavetenä ei ole jo riittävästi intressiä tehostaa vesiensuojelua. Direktiivin tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä kaikkien jokivesistöjen tila on hyvä. Jokivarren maankäyttöönkin on luvassa myös myönteistä kehitystä. Turvetuotanto vähenee ja metsäojitusten vesiensuojelun taso paranee. Vesiensuojelun rahoitusta voi parantaa ohjaamalla edes osan siitä rahasta, joka on aiottu sijoittaa pohjavesiratkaisun toteuttamiseen, vesiensuojelun tehostamiseen.

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Kälväsvaaran alueen pohjavedenoton Natura-arvioinnin mukaan Kälväsvaaran pohjavedenotolla on ilman haittojen lieventämistoimia kaikissa ottomäärävaihtoehdoissa selvät monitahoiset haittavaikutukset Natura-alueen suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin. Korvaavan veden imeytysratkaisuillakin vain pienennetään vaikutusaluetta. Kun merkittävin haitallinen vaikutus kohdistuu nimenomaan suojelualuekokonaisuuden arvokkaimpiin piirteisiin, harvinaisen häiriintymättömään vesitalouteen ja sen luomaan monimuotoiseen kosteikkoluontoon, haittojen lieventämisratkaisut eivät pysty korjaamaan aiheutettuja vaurioita, vaan ehdotetut toimet voivat jopa pahentaa niitä.

Jos pohjavesivaihtoehdon toteuttaminen on kiinni Kälväsvaaran vedenotosta, hanke menee valtioneuvoston käsittelyyn. Se taas edellyttää hyvää selvilläoloa toteuttamis-kelpoisista vaihtoehdoista, mikä jälleen vahvistaa tarvetta selvittää viitseliäästi myös pintavesi-vaihtoehto kehityskulkuineen arviointimenettelyn yhteydessä.

Uusia vaihtoehtoja

A. Kahden putkiston järjestelmä: juomavesi pohjavettä ja harmaa vesi pintavettä

Perustelut:

1. Pohjaveden riittävyys
Pohjavesi ei riitä enää vuonna 2020, jos kulutus asukasta kohti kasvaa, vaikka kaikki mahdolliset Viinivaarahankkeen pohjavesilähteet olisivat käytössä. Vuonna 2020 pohjavettä on käytetty kuitenkin vasta vähän aikaa siinä tapauksessa, että siihen ratkaisuun päädytään.

2. Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen soveltaminen käytäntöön edellyttää, että jatkossa erotellaan juomavesi ja ns. harmaa vesi, varsinkin jos siirrytään pohjaveden käyttöön.
Vaikka pohjaveteen siirtymistä perustellaan jopa teollisuuden tarpeilla ja houkuttelulla paikkakunnalle, tosiasiassa teollisuuden käyttöön pohjavesi on aivan liian arvokasta. Se on myös liian arvokasta viemärijätteiden huuhtomiseen. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi on oikea tilaisuus selvittää vähintään teoreettisesti mahdollisuuksia ohjata vedenjakelu kahteen rinnakkaisputkistoon ja säästää pohjavesi arvokkaimpaan käyttöön. Mikä olisi siinä tapauksessa pohjaveden ottomäärä ja mitkä pohjavesilähteet riittäisivät täyttämään veden tarpeen?

3. Pohjavedenotto Kälväsvaarasta toteuttamiskelvoton ratkaisu
Viinivaaran pohjavesihankkeen akilleenkantapää on Kälväsvaara. Sen pohjavesivarat edustavat kuitenkin yhtä neljäsosaa Viinivaaran pohjavesihankkeen saannosta. Tiedossa olevien ympäristöongelmien takia jo nyt on selvää, että pohjavesivaihtoehto ilman Kälväsvaaraa on realistisempi vaihtoehto kuin pohjavesihankkeen toteuttaminen täydessä laajuudessaan. Myöskään vaihtoehto, jossa Kälväsvaaran vedenottoa korvataan lisävedensyötöllä ei poista Kälväsvaaran vedenoton ongelmia ja osoittautuu todennäköisesti kuolleena syntyneeksi ajatukseksi. Vesien siirrolla Isosta Olvasjärvestä korvattaisiin suunnitelman mukaan 40 prosenttia pumpattavasta pohjavedestä. Miten se käytännössä toteutettaisiin, ei ole tiedossa. Ekologisesti toimivin ratkaisu, veden imeyttäminen sadettamalla on käytännössä vaikeaa ellei mahdotonta. Jotta vedensiirrolla saavutettaisiin vähänkään niitä haittojen lieventämistavoitteita, joita sille epäilemättä asetetaan, purkupaikkoja pitäisi olla useita. Siitä taas voi koitua esimerkiksi eroosiota. Veden siirto paikasta toiseen ei systeemistä riippumatta oletettavasti auta kuitenkaan pitämään yllä kosteikon nykyistä luonnontilaa.

B. Vedenotto Oulujärven selältä

Pintaveden käytössä kevätkausi on ongelma runsaiden sulamisvesien takia. Tällöin myös Oulujärveä täytetään. Nyt raakavesi otetaan aivan Oulujoen suulta neljän metrin syvyydestä. Mitä vedenottopaikkojen vaihto vaikuttaisi veden laatuun tai miten se vähentäisi nykyisiä haittoja? Olisiko mahdollista järjestää vedenotto Oulujärven puhtaimpaan osaan?
C. Pohjavesipostit osa pintavesijärjestelmän kriisinhallintaa:

Pohjaveteen liitettäviä vesiposteja on alueellisesti kattavasti siten, että niistä on saatavissa minimitarve. Hangaskankaan ja ehkä jonkin muunkin Oulun läheisen alueen pohjavesivarat suojataan maakuntakaavassa tärkeänä pohjavesialueena.

Vaihtoehdossa tarkastellaan myös tarvetta rakentaa kriisiaikojen varasto ja sitä, mihin varasto voitaisiin sijoittaa.

Lisäksi huomautamme, että:

Oulussa arviointiohjelmasta ja hankkeesta pidetyssä esittelytilaisuudessa korostui riskien hallinta. Jotta ei jäätäisi mielikuvapelin ja väärän informaation armoille, arviointiselostuksessa on esitettävä asiantuntijatietoon perustuva riskien analyysi. On hyvä tietää, miten todellisuudessa esimerkiksi ydinlaskeuma saastuttaa pintavesiä tai pohjavesiä. Onko olennaisin ero saastumisen aikataulu? Voiko ydinlaskeuman sattuessa yhteisön vesihuollon turvaamisessa toimiva ratkaisu olla vaihtoehto C:n kuvaama järjestelmä, jonka puitteissa on mahdollista siirtyä joksikin aikaa pohjaveden käyttöön. Mallissa oletetaan vesipostien riittävän minimitarpeen tyydyttämiseen. Laskeuma saavuttanee pohjaveden jossain vaiheessa ja vedensiirtojen avulla kenties nopeastikin. Pintavedestä saaste sen sijaan kenties poistuu kokonaankin jollain aikajaksolla. Ydinlaskeuman aiheuttaman uhkan saaman ison painoarvon takia pidämme tärkeänä, että asia selvitetään perusteellisesti ja kuvaamaamme C-vaihtoehtoa tarakstellaan selostuksessa osana kriisivalmiutta.

Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Pohjavesihanketta pönkitetään mielikuvilla. Tieto siitä, että mielikuvien takia tuhotaan jotain luonnoltaan erityisen arvokkaaksi todettua, jopa maailmanperinnöksi tunnustettua luontoa voi olla monille ihmisille merkittävä sosiaalinen vaikutus. Arviointiselostuksessa tulee eritellä mielikuvien ja toden välistä eroa pinta- ja pohjavesien terveellisyydestä ja turvallisuudesta ja esittää tutkimusten tuottama tieto pintavesien käytön terveysvaikutuksista. Jos yleisön mielipiteitä kartoitetaan kyselytutkimuksella, tulosten analysoinnissa on myös erotettava todellisen tiedon tuottama ja mielikuvan aiheuttama mielipide toisistaan.

Viinivaaran alueella on pitkään harjoitettu metsätaloutta. Sen sekä porotalouden vaikutus pohjaveden laatuun tulee käydä selostuksesta ilmi.

Pintaveden ottoon kohdistuvat terveysriskit tulee selostaa kattavasti ja viimeisimmän tiedon pohjalta. Esimerkiksi tulee selvittää, mikä on oululaisten juoman veden mutageenisuus tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Mitkä ovat pintaveden laadun vaihtelusta aiheutuvat riskit ja millaiset ovat suunnitelmat haittojen lieventämiseksi tai poistamiseksi?

Arviointiselostuksessa on huolellisesti esiteltävä taustaoletukset ja taustatiedot. Siitä on käytävä selville esimerkiksi, miten vedenkulutusta ennustaviin lukuihin on päädytty?

Selostuksessa on oltava myös vedenlaatutiedot kattavasti: pintaveden ja pohjaveden laatu, käsitellyn veden laatu ja pitoisuudet molemmissa raakavesivaihtoehdoissa nykykäytännössä sekä puhdistus- ja käsittelytekniikoiden seuraavien sukupolvien ratkaisujen valossa.

Vaihtoehtojen vertailu

Arvostusanalyysin merkitys tuntuu olevan suuri ''hyväksyttäviä'' vaihtoehtoja seulottaessa. Varsinaisen päätöksen kai tulee perustua myös toteuttamiskelpoisuuteen toiveiden ja mielikuvien sekä arvostusten ohella. Epäselväksi jää, miten faktoja vertaillaan. Niitäkinhän on runsain mitoin eikä pelkkää kuvailevaa tietoa. Arvostusanalyysi voi olla tieteellisesti hyväksytty ja laajasti käytössä, mutta menetelmässä on varmasti omat heikkoutensa. Niistäkin tulisi aina mainita sisällyttämällä arviointiselostukseen menetelmäkritiikki. Paikallaan voi olla myös jakaa arvostusanalyysin tulkintaohje, mitä analyysi paljastaa ja mitä sen perusteella ei voi saada selville.

Arvostusanalyysi herättää ehkä enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa. Ohjelmassa ei kerrota ylipäänsä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista mitään, joten jää ainakin osin auki, miinkä kaiken aineiston pohjalta arvostusanalyysi tehdään. Ongelmallisia tulkintoja ei tarvitse kaukaa hakea. Jos arvostaa luonnonarvoja ja siksi pitää esimerkiksi Kälväsvaaran liittämistä pohjaveden ottoalueeksi mahdottomana eikä myöskään pidä enää nykyaikana järkevänä toimintana monimutkaista ympäristönmuokkausta ja vesien siirtämistä paikasta toiseen, ei silti väheksy terveyttä ja turvallisuutta. Silti on helppo ennakoida, että pohjavettä kannattavat nimetään ''ihmisen suojelijoiksi'' ja pintaveden kannattajat ihmisestä piittaamattomiksi ''luonnonsuojelijoiksi''.

Oulu on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Miten siitä näkökulmasta arvostetaan eri vahtoehtoja? Ohjelman mukaan menetelmässä korostuvat henkilö-kohtaiset arvostukset myös päätöksen valmistelijoiden ja tekijöidenkin kohdalla. Vaikka ne ovatkin aina läsnä päätöksenteossa, myös yhteisöllinen ja kokonaisvastuullinen näkökulma tarvitaan tarkasteluun mukaan ja mieluiten ilman ennakkoon lukkoon lyötyjä kantoja.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO