4.9.2001 Kannanotto sanomalehti Keskisuomalaisen puheenvuoropalstalla:
Onkisalon tikkatiejupakka Luhangassa on ikävä esimerkki
luonnonarvojen ja ihmisyksilöiden oman edun yhteentörmäyksestä.
Kiista muistuttaa paikoin pumppuvoimalakamppailua, jossa moni
kiisti totuudenvastaisesti Korpilahden Vaarunvuoren ainutlaatuiset
luonnonarvot ja niille aiheutuneen uhan.
Onkisalon valkoselkätikkametsäkään ei ole
mikä tahansa läpikulkupaikka. Jos sikäläisen
tientekomallin annettaisiin rehottaa ilman vastalauseita, pitäisi
samoin perustein sallia tie, penkere tai silta erilaisin juridisin
ja muinkin vippaskonstein joka niemeen, notkoon ja saarelmaan
suojelualueista piittaamatta. Ilmeisesti tienteon ohella yritetään
Keski-Suomessa herätellä takavuosien luonnonsuojelun
vastaisia asenteita: monet näkivät luonnonsuojelun uhkana,
eivätkä mahdollisuutena kuten Haapasuon nyt myötätuulessa
oleva kansallispuistohanke.
Onkisalon tikkatiekiista on nykyisen Natura-alueen osalta jatkunut
toistakymmentä vuotta. Tie ja silta lähinnä kesämökkiläisille
olisivatkin kiertotietä tehtynä jo pitkällä
tai lähes valmiita, jos tiekunta olisi suostunut vaihtoehtoiseen
reittiin. Valtiohan suostui lisäkustannusten maksuun.
Keski-Suomen ympäristökeskuksen väki on valvovaa
tehtäväänsä suorittaessaan pitkäaikaisessa
ja raskaassa lakien, monien jännitteiden, politikoinnin ja
henkilökohtaisen painostuksenkin ristitulessa selvinnyt olosuhteisiin
nähden hyvin, mikä herättää kunnioitusta.
Ilman jatkuvaa ympäristöviranomaisten ja toisaalta vapaaehtoisen
luonnonsuojeluliikkeen herättelevää työtä
olisi ympäristömme ja luontomme paljon nykyistä
ankeampi.
Valkoselkätikka on erittäin uhanalainen laji, joka
vaatii erityisiä suojelutoimenpiteitä. Onkisalon Kiviniemen
ja sen ympäristön reviirillään valkoselkätikka
on pesinyt jokaisena vuonna ainakin vuodesta 1989 lähtien,
jolloin seuranta aloitettiin. Tämä on ainutlaatuista
Suomessa. Juuri Kiviniemen tiekiista-alueella, nykyisellä
Natura-suojelualueella jossa tienteko on keskeytetty, tuo harvinaisuus
on pesinyt tänä aikana puolenkymmentä kertaa.
Mutta Kiviniemen alue on lisäksi muutenkin erityisen suojelun arvoinen. Räjäytyksiä on nyt tehty mm. liito-oravan elinpiirissä, lajin jonka kohtelusta EU:n komissio on toistuvasti moittinut Suomea. Tällaisten arvometsien pirstominen on merkittävä uhka sadoille uhanalaisille eliölajeille tilanteessa, jossa Etelä-Suomen metsien suojelun tasoa pitäisi päinvastoin lisätä -myös ihmisen hyvinvoinnin vuoksi.
RITVA TOIVAINEN
puheenjohtaja
JUHANI PAAVOLA
piirisihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry