Mielipide Uudenmaan maakuntasuunnitelmasta ja maakuntakaavasta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry toimii maakunnan alueella toimivien Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten kattojärjestönä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ilmaisee mielipiteensä Uudenmaan maakuntasuunnitelman tavoite-, SWOT-analyysi ja strategiaosaan.

Maakuntasuunnitelma

Yhteenvetona piiri toteaa, että nykyinen luonnos on rakenteeltaan sekava ja asiasisällöltään ristiriitainen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esittää, että strategia- ja tavoiteosa rakennetaan selvemmin toteuttamaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Nykyisen luonnoksen kuudennessa tavoitteessa (Uudellamaalla on kestävän kehityksen edellyttämä yhdyskuntarakenne) todetaan, että "maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet". Mielestämme alueidenkäyttötavoitteet tulee sisällyttää suunnitelman tavoitteisiin ja strategioihin. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ensimmäiseen kappaleeseen tulee lisätä seuraavanlainen lause: "Uudenmaan maakuntasuunnitelman tavoitteissa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet". Näin toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:ää (maakunnan suunnittelun tehtävät).

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja sitä myöten myös maakunnallisia tavoitteita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi luonnonsuojelu-, metsä-, vesi-, maa-aines-, rakennussuojelu-, muinaismuisto- ja ympäristönsuojelulaki. Näiden lakien velvoitteet on huomioitava maakuntasuunnitelman tavoite- ja strategiaosassa nykyistä versiota sitovammin.

Maakuntasuunnitelman tavoitteet

Luonnoksen esittämät yhdeksän tavoitetta ovat rakenteeltaan toteamuksen kaltaisia. Näissä luodaan ajatus siitä, minkälainen toimintaympäristö luo edellytykset hyvälle elämälle sekä henkisesti ja fyysisesti rikkaalle yhteiskuntarakenteelle.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toivoo, että maakuntasuunnitelman tavoitteet luodaan kielellisesti selkeiksi, jotka sisältävät konkreettisia tavoitteita, ja joilla sidotaan maakunnallista maankäyttöä eli maakuntakaavoitusta. Esimerkkinä kohta yhden tavoitteen lausemuoto olisi syytä muuttaa muotoon: "Jokaiselle uusmaalaiselle taataan hyvän elämän ja henkisen kasvun edellytykset".

Maakuntasuunnitelman tavoitteisiin tulee sisällyttää valtakunnallisen alueidenkäytön erityistavoite "ekologisesti merkittävien yhtenäisten luonnonalueiden suojelun merkityksestä suunnittelussa". Tämä tavoite tulee lisätä joko omana tavoitteena tai sisällyttää kohtaan kuusi (Uudellamaalla on kestävän kehityksen edellyttämä yhdyskuntarakenne).

Maakuntasuunnitelman SWOT-analyysi

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toivoo selvennystä termeihin ulkoisiin ja sisäisiin ongelmiin tai mahdollisesti poistaa tämä kohta kokonaan. Jos ulkoiset ongelmat eli mahdollisuudet/ uhat koetaan ulkopuolisten häiriöiden tai tekijöiden aiheuttamaksi, ja sisäiset vahvuudet/heikkoudet nykyisen jo olemassa olevien tekijöiden aiheuttamaa, tulee listausta näiltä osin tarkistaa. Piirin mielestä muun muassa biodiversiteetin väheneminen ja luontoalueiden supistuminen on sekä heikkous että myös osittain uhka. Maakunnan alueella vielä jäljellä oleva luonto ja ympäristö on erittäin suuri vahvuus.

Alueen heikkouksiin tulee lisätä myös seuraavat:
- luontoalueiden pirstoutuminen
- ekologisen verkostoajattelun puute
- verkostojen toimivuuden seurannan puute
- saasteiden keskittyminen Uudenmaan alueelle

ja uhkiin lisättävä:
- ulkomailta saapuvat epidemiat, jotka uhkaavat maa- ja metsätaloustuotantoa

Maakuntasuunnitelman strategiat

Alueidenkäyttö - strategiakohtaan on syytä lisätä alueiden suunnitelmallinen käyttämättä jättäminen -periaate. Suunnitelman ja lopulta kaavan avulla tulee osoittaa alueet, jotka säilytetään rakentamattomina ja pirstoutumattomina.

Maakuntasuunnitelman strategioihin on lisättävä kohta, jolla osoitetaan virkistyksellisesti tärkeiden alueiden lisäksi sekä maisemallisesti (luonnonsuojelulaki 7 ja 77 §) että luonnonsuojelullisesti (luonnonsuojelulaki 32 §) tärkeiden alueiden säilyttäminen.

Maakunnallisen alueidenkäytön strategiana tulee olla:
- arvokkaiden maisemakokonaisuuksien säilyttäminen,
- virkistyksen ja ulkoilun kannalta merkittävien ja laajojen aluekokonaisuuksien säilyttäminen,
- luonnonsuojelullisesti arvokkaiden laajojen ja yhtenäisten vesistö-, saaristo ja metsäkokonaisuuksien säilyttäminen,
- maakunnallisesti arvokkaiden kallio- ja harjualueiden säilyttäminen,
- vielä vapaiden meri- ja järvirantojen sekä saarien säilyttäminen.

Liikenne- ja maakuntasuunnittelu sovitetaan yhteen siten, että voidaan luoda koko maakunnan kattava viheralueverkosto. Maakuntakaavassa on esitettävä ekologiset käytävät laajojen ja yhtenäisten viheralueiden välille. Näin turvataan toimivat eliölajien kulku- ja leviämisreitit. Liikennesuunnittelu ja maankäytön suunnittelu sovitetaan yhteen huomioiden jo nykyinen infrastruktuuri.

Raideliikenteen merkitys tiivistyvässä, taloudellisesti ja ekologisesti kestävässä yhdyskuntarakenteessa turvaa toimintavarmat liikkumisyhteydet nopean väestönkasvu alueilla. Liikennetarvetta pyritään vähentämään muun muassa nykyistä liikenneverkoston käyttöä tehostamalla sekä alue- ja yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Ympäristö -strategiakohta koskee ainoastaan ympäristönsuojelun- ja politiikan tavoitteita. Ympäristöpolitiikan keinot sisältyvät osittain jo alueidenkäytön ja aluepolitiikan strategiakohtiin. Tämä osa tarvitsee lisäselvennyksen luonnonsuojelun strategioista tai jakoa kahteen osaan: ympäristö sekä luonto ja maisema.

Maakunnallisesti arvokkaiden pienvesistöjen uhkat ja suojelutavoitteet on lisättävä ympäristöosaan. Pienvesistöjen säilymistä uhkaa rakentamisen ohella maa- ja metsätalous. Maakunnallisena tavoitteena tulee olla pienvesistöjen luonnontilan säilymisen ja aktiivisen ennallistamisen edistäminen.

Ympäristöosaan on lisättävä myös rakentamattomien ranta-alueiden uhkat ja niiden suojelun tarve. Nykyinen kesämökkirakentaminen ja pääkaupunkiseudun tiivis kaupunkirakentaminen uhkaavat nykyisiä vapaita ranta-alueita niin mantereella kuin saaristossakin. Maakuntasuunnitelman strategiaosassa tulee ilmetä ranta-alueiden ekologinen ja virkistyksellinen merkitys ja niiden suojelulliset tavoitteet. Luonnontilaiset rannat ovat kansallisvarallisuutta ja maakunnalle omaleimainen erityispiirre, jolla on merkitystä myös elinkeinoelämässä kuten matkailussa.

Maakuntasuunnittelun strategiaosaan tulee selkeästi kirjata ne toimenpiteet, joilla suojataan alueen ekologinen kestävyys ja monimuotoisuus sekä niiden kehityksen säännöllinen seuranta ja tiedotus. Asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suunnittelijoiden välinen yhteistyö on yhtenä strategiana, jolla turvataan maakunnalliset ekologisen kestävyyden tavoitteet. Lisäksi kattava tietokanta, joka sisältää kaiken mahdollisen luonto- ja tutkimustiedon, takaa sen, että maakunnalliset tavoitteet tältä osin toteutuvat.

Helsingissä 30.4.2001

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry

Jussi Pesola, varapuheenjohtaja Satu Hentula-Nieminen, aluepäällikkö

HAKEMISTO