21.9.2001 TUTKINTAPYYNTÖ

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
p. (014) 611 223
keski-suomi.lsp@saunalahti.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Luonto-Liitto ry
Greenpeace

Jämsän kihlakunnan poliisi
Keski-Suomen metsäkeskus
Keski-Suomen ympäristökeskus
Tiedoksi: Metsähallitus

Asia: TUTKINTAPYYNTÖ LUONNONSUOJELU- JA METSÄLAIN MAHDOLLISISTA RIKKOMISISTA VALTION MAILLA JÄMSÄSSÄ

Pyydämme, että Jämsän kihlakunnan poliisi, Keski-Suomen metsäkeskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus tutkivat, onko Metsähallitus rikkonut luonnonsuojelu- ja metsälakia Jämsässä.

Luonnonsuojelulain turvaamia selvästi havaittavia liito-oravan elinympäristöjä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on mielestämme tuhottu hakkuilla yhteensä kolmessa eri kohteessa. Kyseiset kohteet sijaitsevat Jämsässä,
osin entisen Kuoreveden kunnan alueella, valtion omistamilla mailla. Tarkemmat paikannimet ovat Kolonjärvi, Keilasjärvi ja Liesvuori.

LAINKOHDAT
Luonnonsuojelulain 49 § mukaan liito-oravan selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on Euroopan Unionissa erityisesti suojeltava laji, joka mainitaan luontodirektiivin liitteessä IV (a).

Metsälain 10 §, 2. ja 3. mom. mukaan erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. lähteiden, purojen ja pysyvän uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt.

Jos elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Esimerkiksi puron ja noron välittömän lähiympäristön pienilmasto on säilytettävä varjoisana ja suojaisana, mikäli alue on luonnostaan suojainen. Välittömällä lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka puusto ja pensaskerros sekä pysyvän veden läheisyys luovat ympäristöstä poikkeavat kasvuolot ja pienilmaston (Metsäasetus 7 §).

SELOSTUS
Valtion liikelaitos Metsähallitus on hakannut luonnonsuojelu- ja metsälain vastaisesti seuraavat kohteet vuoden 2001 aikana.

Luonnonsuojelulaki:
Liesvuoren liito-oravan elinympäristö
Kolonjärven noron ja lähialueen liito-oravan elinympäristö

Metsälaki:
Kolonjärveen laskeva metsäkortekorven ympäröimä noro
Keilasjärveen etelästä laskeva noro

LIESVUORI
Liesvuori on useana harjanteena kohoava ja laaja, lähes 80 metriä lähiympäristöstään nouseva kallioalue. Lakialueen kasvillisuustyyppi on pääosin tuoretta (MT) kangasta. Notkemien soistumissa on metsäkortekorpea hiirenporraskasvustoineen (Athyrium filix-femina). Metsä on ollut varttunutta kuusi- ja mäntyvaltaista (Picea abies, Pinus sylvestris), metsää, jossa sekapuuston on muodostanut rauduskoivu (Betula pendula) ja pihlaja (Sorbus aucuparia). Lakialueella on runsaasti sekä riukuvaiheen että kookkaita haapoja (Populus tremula), joista muutamat ovat kolopuita.

Talvella 2001 lakialueella on tehty avohakkuu, jossa on jätetty ns. säästöpuiksi mm. haavat sekä lakialueelle että länteen viettävään korpinotkelmaan. Tuuli on jo nyt kaatanut noin 25 prosenttia jättöpuista. 7.9.2001 tehdyllä maastokäynnillä avohakkuun länsi- ja itäreunalta löytyi liito-oravan jätöksiä kahden kolohaavan juurelta ja muutaman kuusen kannon tyveltä. Papanat eivät olleet tuoreita, joten hakkuu on mitä todennäköisimmin karkoittanut liito-oravan reviiriltään. Hakkuussa on siis rikottu luonnonsuojelulakia.

Rikkomuksen törkeyttä korostaa se, että kohde on merkitty Metsähallituksen Kuoreveden alue-ekologisessa suunnitelmassa monimuotoisuuden lisäämisalueeksi. Tästä huolimatta kohteella on tehty edellä kuvatun kaltainen lain vastainen hakkuu.

KOLONJÄRVEN NORO
Korpimainen noro on avohakattu ja siinä ajeltu painavilla koneilla ristiin rastiin. Tässä on mielestämme rikottu törkeästi metsälakia.

Kyseessä on lähes puolen hehtaarin laajuinen metsäkortekorpi, jonka läpi kulkee aiemmin perattu, mutta luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut noro. Korvessa kasvaa näyttävästi isoalvejuurta (Dryopteris expansa) ja hiirenporrasta muiden saniaisten ohella. Seuralaislajeina kasvaa metsäkortteen (Equisetum sylvestris) ohella korpikastikkaa (Calamagrostis purpurea), korpipolkusaraa (Carex brunnescens var. vitilis) ja puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea).

Alue on ollut myös liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöä. Liito-oravan jätöksiä löytyi kuusenkannon tyveltä järeän kolohaavan pohjoispuolelta. Elinympäristö on käytännössä tuhottu elokuussa 2001 tehdyllä avohakkuulla, mikä on luonnonsuojelulain vastaista.

KEILASJÄRVEN NORO
Keilasjärveen etelästä laskeva noro on rajattu sinisillä nauhoilla pohjoisosasta, mutta riittämättömästi siten, että vain osa erityisen arvokkaasta elinympäristöstä on säästynyt hakkuun yhteydessä. Elokuussa 2001 tapahtuneessa hakkuussa noron yli on ajeltu useaan kertaan ja osittain hakkuu on ulottunut noroon saakka, joten metsälakia on rikottu tässäkin tapauksessa.

Kyseessä on kausikostea kivikkoinen sulavesinoro, jossa valtalajina on hiirenporrasta. Seuralaisina kasvaa suo-orvokkia (Viola palustris), korpipolkusaraa ja alempana myös korpikastikkaa sekä rätvänää (Potentilla erecta). Pensaskerroksessa esiintyy mm. virpapajua (Salix aurea) ja pohjakerroksessa lehtisammalia (Plagiomnium ssp.)

LISÄTIEDOT: Kaija Helle, puh. (03) 213 1317, 0400-737 580

Ritva Toivainen, puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry.

Juhani Paavola, piirisihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry.

HARRI HÖLTTÄ
Harri Hölttä, metsävastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

SINI HARKKI
Sini Harkki, metsävastaava
Luonto-Liitto ry.

Matti Liimatainen
Matti Liimatainen, metsävastaava
Greenpeace

LIITTEET: Alueet merkittyinä peruskartoille sekä valokuvia (lähetetään paperipostina)