29.6.2001
FROM: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Korkalonkatu 12, 96100
ROVANIEMI
Puh. (016) 311 550, fax (016) 311 558
TO: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 OULU
Viite: Lausuntopyyntö 18.5.2001 nro 1198V0080-53
Asia: Lausunto
Lapin luonnonsuojelupiiri ry lausuu Tornionjoen tulvasuojeluhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta mielipiteenään seuraavaa.
1. Tulvasuojelun lähtökohdat
Tärkein keino ja toimenpide tulvavahinkojen torjunnassa on tulvauhkan huomioiminen rakentamisessa. Torniossa on päädytty kaksiosaiseen tulvasuojelusuunnitelmaan, josta ensimmäinen osa, Kaupunginlahden pengerrystyö on jo valmistunut. Toisen osan, väylän ruoppaamisen, lupakäsittelyä jatketaan Rajajokikomissiossa kun käsillä oleva ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmis liitettäväksi hakemusasiakirjoihin.
Tulvasuojeluhanke tarkoittaa käytännössä väylänruoppausta, kuten suunnittelun etenemisen ja jatkotoimenpiteiden kuvauksessa todetaan.
Karsitut vaihtoehdot on perusteltu melko hyvin, paitsi että karsittujen joukossa on riskialuekartoitus, joka "on ainoa toimenpide, jolla suomalais-ruotsalaisen työryhmän mielestä voidaan pitkällä tähtäyksellä tehokkaasti vähentää tulvavahinkoja".
Jatkotarkasteluun on päätynyt neljä vaihtoehtoa, joista vain kahta on tarkasteltu tarkemmin (0-vaihtoehto ja ruoppaus). Näistäkin ruoppaus on "tarkimmin tutkittu ja suunniteltu vaihtoehto".
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa pitäisi esittää selostus hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Silti edes 0-vaihtoehdon - ainoan käyttökelpoisen vaihtoehdon - vaikutuksia ei ole selvitetty riittävässä määrin.
2. YVA-menettely
Arvioinnin epävarmuustekijöistä lintuselvityksen
ajankohta sekä postikyselyn pieni vastausprosentti on tuotu
hyvin esiin eli todettu, ettei niistä voida tehdä pitkälle
meneviä johtopäätelmiä. Kuitenkin kyselyn
tuloksista on tehty yleistäviä johtopäätöksiä
(mm. s. 28, 49-52).
3. Tornionjokisuun nykytila
3.2.3. Sosiaalinen ympäristö -luvussa käsitellään mm. kyselyyn vastanneiden näkemyksiä tulvasuojelun toteuttamistapoihin. Kyselyssä on tapahtunut karkea virhe: nollavaihtoehdoksi esitetään nykytilaa ilman mitään tulvasuojelutoimia (jäänsahaus omana vaihtoehtonaan) kun arviointiohjelman varsinainen 0-vaihtoehto on ruoppaamatta jättäminen mutta nykyisten toimenpiteiden jatkaminen.
4. Tulvasuojeluhankkeen vaikutukset
Tässä luvussa ei ole tarkasteltu riittävästi 0-vaihtoehdon vaikutuksia. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset on ohitettu lähes tyystin. Luontoon kohdistuvat vaikutukset (ei suurta muutosta nykytilanteeseen) olisi pitänyt edes mainita. Maankohoamisen ja ilmastonmuutoksen merkitystä olisi pitänyt pohtia myös ruoppauksen osalta osana pitkäaikaisvaikutuksia.
0-vaihtoehdon talodellisia vaikutuksia voidaan vertailla ruoppauksen kanssa. Jäänsahaus vuosittain työllistää pysyvästi, tosin osa-aikaisesti. Jos jäänsahauksen vuosikustannukset nykyisin ovat noin 200 000 mk ja ruoppaus maksaisi 26 mmk, voitaisiin ruoppauksen hinnalla sahailla yli 100 vuotta. Ruopatun väylän imuruoppaus kymmenvuosittain maksaisi jopa noin 1 mmk, mikä tekee 100 000 mk vuotta kohden. Vaikka laskettaisiin jäänsahauslaitteiden investointikuluja reilusti, on sahaus rahallisesti edullisempi vaihtoehto. Myöhemmin vaihtoehtojen vertailussa todetaan, ettei suurtulvatilanteessa auta mikään ratkaisu.
Ruoppauksen taloudelliseksi eduksi on spekuloitu vierasveneilyn kasvu, joka edellyttää muitakin toimenpiteitä.
5. Natura-arviointi
Luvussa on käsitelty ruoppauksen vaikutuksia Tornionjokeen ja todettu, ettei vaikutuksia olisi. Tekstissä ei ole käsitelty liitteen 8B, eli Ruotsin puolen Naturassa olevia ja sinne ehdolla olevia kohteita, joista osa on ruoppausalueen lähistöllä. Muutenkin liitteiden 8A-H merkitys jää mystiseksi, epäilemättä ne kuvaavat Ruotsin puolen luontoarvoja mutta niitä ei ole mitenkään tekstissä käsitelty kun vaikutuksia on arvioitu (luvussa 4.2.). Arviointiselostuksessa olisi pitänyt selvittää tarkemmin vaikutukset Ruotsin puolelle ja erityisesti luontokohteisiin, vallankin kun ruoppaus näyttäisi tulevat pääosin Ruotsin puolelle.
6. Vaihtoehtojen vertailu
6.1.2. Ekologiset tavoitteet:
Luonnonsuojelupiiri kiinnittää huomiota joen, jokisuun
ja sen edustan merialueen suojelukohteisiin. Edellä todettiin,
ettei Ruotsin puolen luontokohteita tai suojelualueita ole käsitelty
arviointiselostuksessa, joten toteamus tavoitteen (suojelualueiden
huomioiminen) toteutumisesta vaikuttaa heikosti perustellulta.
Ruoppauksella puututaan (siis ei säilytetä) joen
luontaiseen geologiseen kehitykseen ja prosessiin. Jokisuu muotoutuu
joen virtaaman ja kiintoaineksen, alueen kallio- ja maaperän
sekä maankohoamisen vaikutuksesta. Joskus luonnonmullistukset
(tulvat, jääpadon laukeaminen ym.) muokkaavat jokisuun
uuteen uskoon.
6.1.3. Sosiaaliset tavoitteet:
Veneilyn edellytysten kehittyminen on tulvasuojeluhankkeen sivutuote,
ei tavoite. Samaten rantojen umpeenkasvun estäminen ei kuulu
käsillä olevan hankkeen piiriin, ja siksi on omituista,
että se ylipäätään on otettu tavoitteeksi.
6.2. Vaihtoehtojen vertailu päätösanalyysin
avulla:
Luonnonsuojelupiiri yhtyy arviointiselostuksessa esitettyyn päätelmään,
ettei asiantuntijapaneelin näkemyksiä voida yleistää.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittää jo tässä
vaiheessa, että valitaan vaihtoehto 0, eli jäänsahaus
lisättynä riskialuekartoituksen huomioon ottamisella
rakentamisessa. Ruoppaus on liian kallis hanke epävarman
veneilyturismin kehittämiseksi. Ruoppauksella tulvavahinkojen
määrä vähenee, mutta selostuksessakin tunnustetaan,
että määrää on vaikea arvioida. Ruoppaus
saattaa olla toimenpiteistä ehkä tehokkain, mutta yhteiskuntatalouden
kannalta ajateltuna se häviää sahaukselle. Ruoppauksen
vaikutuksia ympäristöön ei ole selvitetty niin
tarkasti - mm. Ruotsin puolen huomioon ottaminen! - että
voisi vakuuttua ruoppauksen haittojen vähäisyydestä
hyötyihin nähden.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry paheksuu sitä tapaa, jolla ympäristövaikutusten arviointiselostus on tehty; päämäärähakuisuus ei voisi enää selvemmin paistaa läpi.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Hanna Kyläniemi, varapuheenjohtaja
Tuula Leskelä, aluepäällikkö