24.3.2001 Vuosikokouksen julkilausuma
Pohjois-Savon tulevaisuutta on visioitu useissa yhteyksissä eri puolilla maakuntaa. Menestyksen avaimina on nähty korkean teknologian ja hyvän palvelutason yhdistäminen alueen monipuolisiin ja puhtaisiin luontoarvoihin. Tavoitteeseen on pyritty esimerkiksi hahmottelemalla laadukkaita luontoon soveltuvia matkailuhankkeita tai kehittämällä luomutuotannon mahdollisuuksia.
Euroopan Unionin Itä-Suomen möyntämät aluetuet ovat vauhdittaneet erilaisten hankkeiden suunnittelua. Rahoituksen ohjailussa keskeisiä elimiä ovat mm. TE-keskus ja Pohjois-Savon liitto.
Hankkeille on asetettu ehtoja, joiden perusteella rahoitus annetaan vain parhaimpiin kohteisiin. Ehtojen mukaan hankkeen on oltava mm. "ympäristövaikutuksiltaan arvioitu ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen."
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin mielestä rahoitusta on myönnetty EU-tuen periaatteiden vastaisesti selvästi ympäristön kannalta haitallisiin hankkeisiin. Yhtenä räikeimmistä esimerkeistä on Koillis-Savon Leader-tuella suunniteltu Tahkomäen tekomäkihanke Nilsiässä.
Suunnitelman mukaan Tahkomäkeä nostettaisiin Siilinjärveltä rahdattavalla jätekivellä 350 metriä. Sen päälle rakennettaisiin 100 metriä korkea puulava ja alhaalla oleva 40-metrinen Syvärin lahti kuivatettaisiin patoamalla ja pumppaamalla. Tekomäki sijaitsisi Huutavanholman luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä.
Hankkeen rakentamisesta ja lopputuloksesta aiheutuu nopeastikin tarkastellen niin mittavia vaurioita luonnolle, ympäristölle ja maisemalle, että hanketta on jo näiden seikkojen takia pidettävä täysin toteuttamiskelvottomana. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on selvästikin laiminlyöty.
Myös taloudellisesti Tahkomäen "torni" vaikuttaa erittäin epärealistiselta. Rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia ja haittoja tuskin saadaan korvatuksi minkäänlaisella liiketoiminnalla. Matkailuelinkeinon ympäristötietoisuus ja vastuu kasvaa koko ajan. Tahkomäen maiseman ja luontoarvojen tuhoaminen olisi huonoa mainosta Nilsiä seutukunnalle.
Hankkeen suunnitteluun on jo käytetty 300 000 markkaa ja jatkoa varten haetaan parhaillaan mittavaa lisäpanostusta. Rahoituksesta päättävien on nyt syytä harkita, onko kyseessä realistinen maakuntamme ihmisten ja luonnon hyvinvointia edistävä EU-hanke vai yksityisen konsulttifirman rahasampo.