7.9.2001
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ovat kommentoineet nähtävillä ollutta Mustasaaren maisemanhoidon toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelman laati kaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikön opiskelijaa opinnäytetyönään. Työ on jatkoa Hietasaaren yleisluontoiseen käyttö- ja maisemanhoitosuunnitelmaan.
Maisemanhoidon toimenpidesuunnitelman tavoitteena on maiseman kunnostaminen siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja kulttuuriarvot korostuvat. Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ovat kuitenkin turhan järeitä ja kaavamaisia: puustoa harvennetaan ja pensaskerros raivataan pois liian monelta metsäkuviolta. Maisemasta tulee yksitoikkoinen ja luonnon monimuotoisuus laskee.
Maisema ei ole yksiselitteinen asia, mutta käsitteen tarkempi pohtiminen on jätetty sikseen. Suunnitelman tavoitteena on yksinkertaisesti avoimuus, joka saavutetaan reippaalla karsimisella ja raivaamisella. Nallikarin hoidetut koivumetsiköt nurmialueineen mainitaan esimerkkinä hyvästä maisemasta. Se ei yllätä, mutta kauhistuttaa.
Työssä olisi pitänyt perehtyä paremmin paikan erityisolosuhteisiin. Esimerkiksi meren läheisellä alueella tiheämpi puusto suojaisi paremmin tuulelta. Luonnontilaan on jätetty lähinnä vain kosteikot eli entiset puronuomat, joita Mustasaaren pinta-alasta on vähän. Varsinkin saaren sisäosissa olevat metsiköt on voitava jättää vähemmälle hoidolle. Karsimista perustellaan näkymien avaamisella kuntopolulle. Mutta haluavatko kaikki ulkoilijat vain aukeita maisemia? Mustasaaressa on hyvin erilaisia käyttäjiä, jotka katsovat ja huomaavat ja arvostavat eri asioita. Kaavamaisuus ei sovi Mustasaaren maisemanhoidon perustaksi. Tiheiköt luovat vaihtelua maisemaan ja lahopuusto sitä tavoiteltua ja arvostettua monimuotoisuutta, kuten elinympäristön pikkutikalle ja kääville.
Suunnitelmassa esitetään monia niittyalueita kunnostettavaksi. Tämä on kannatettavaa. Alue on suurelta osin vanhaa pelto- ja niittyaluetta. Niittyjen hoito ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja matala niitty viehättää silmää. Nallikarin pohjoispuolisella rantaniityllä elää myös harvinaisia perhosia. Ruovikon niitto sopii niiden elinolojen parantamiseen. Eräät niittyjen hoitosuositukset kaipaavat kuitenkin tarkennusta. Liian myöhään kesällä tapahtuvalla niitolla ei ole haluttua vaikutusta kasvillisuuteen ja liian aikaisin kesällä tapahtuva ruovikon niitto tuhoaa rantalintujen pesiä.
Tärkeintä alueen hoidossa on suosia eriasteisesti hoidettuja alueita. Tämä turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Alue on keidas keskellä kaupunkia ja saa toivottavasti Oulujoki-suistolle suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston statuksen tulevaisuudessa.
LISÄTIEDOT: Kalle Hellström, puh. 553 1532 (työ) tai Saara Salmela, puh. 040-5424 486