Malmin lentokenttää korvaavat järjestelyt

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri haluaa esittää lausuntonsa Malmin lentokentälle etsityistä korvaavista järjestelyistä. Korvaavia järjestelyitä ei arvioitu suhteessa siihen vaihtoehtoon, että lentokenttätoiminta jatkuisi Malmilla. Tästä huolimatta luonnonsuojelupiiri haluaa tähdentää, että luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta on edullisinta säilyttää lentokenttä Malmilla. Tämä vaihtoehto säästää materiaaleja, energiaa ja maaperää. Myös saastuneiden maa-alueiden lisääntymiseltä vältyttäisiin eikä uusia, jatkuvasti hupenevia luonnonalueita tarvitsisi ottaa liikennekäyttöön. Monet esitetyistä vaihtoehdoista pirstoisivat pahoin olemassa olevaa maisemaa ja haja-asutusta sekä lisäisivät metsien ja muun luonnon pirstoutumista.

Työryhmän esittämät vaihtoehdot

Työryhmän esittämistä vaihtoehdoista Riihimäen Sammalistonsuo sekä Lopen kohteet Keihäsjärvi ja Räyskälä sijaitsevat Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin toiminta-alueella. Käsittelemme siksi vain näitä vaihtoehtoja. Lopen Räyskälässä on jo lentokenttä, mutta alueen nykyiset toiminnot tulisivat todennäköisesti siirretyiksi muualle, jolloin niille pitäisi puolestaan etsiä korvaava sijoituspaikka. Riihimäen Sammalistonsuo on entistä turpeenottoaluetta. Tästä vaihtoehdosta kärsisivät eniten Riihimäen asutus- ja keskusta-alueet, joille meluhaitta olisi suuri. Saastekuormitus ja liikennemäärät kasvaisivat taajama-alueella. Lopen Keihäsjärvi ei missään tapauksessa voi tulla kyseeseen lentokentän sijoituspaikkana. Perustelut on esitetty alla.

Lopen Keihäsjärvi on luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta huono sijoituspaikka

Keihäsjärvellä lentokenttä pirstoisi ison luonnonalueen, jolloin kentän alle jäisi soita ja mahdollisesti paikallista suojeluarvoa omaavia metsiä. Metsäalue muodostaa osan ekologisesta käytävästä, joka ulottuu Kurusta Kytäjälle.

Suunnitellun lentokenttäalueen läheisyydessä sijaitsee Keihässuo, jota on ehdotettu Natura 2000 ñohjelmaan. Alueella pesivät EU:n lintudirektiivin liitteen 1 linnuista kapustarinta, kurki ja liro. Muita huomionarvoisia lajeja ovat metsäviklo ja pensastasku. Keihässuo on seudun harvoja kohtuullisen luonnontilaisia keidassoita, ja se on huomioitu kaavoituksessa niin Karkkilan kuin Lopenkin puolella. Seutukaavoissa Keihässuo on merkitty suojelualueeksi. Alue on tarkoitus suojella luonnonsuojelulailla. Jos Malmia korvaava lentokenttä sijoittuisi samoin kuin mitä aiemmissa, HHT-pienlentokenttää koskevissa selvityksissä on osoitettu, ulottuisi lentomelualue alle puolen kilometrin päähän Keihässuon Natura 2000 ñkohteesta. Nyt suunniteltava, Malmia korvaava kenttä olisi kuitenkin isompi, joten kenttä tai ainakin sen haittavaikutukset ulottuisivat hyvin lähelle suojelualuetta.

Keihässuon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä pesii luontoharrastaja Veikko Törmälehdon mukaan myös lehtokurppa, taivaanvuohi, viirupöllö, varpushaukka, varpuspöllö, harmaapäätikka, käpytikka ja palokärki. Keihässuo toimii lintujen levähdyspaikkana muuttomatkoilla, ja siellä on Törmälehdon mukaan havaittu suuria joutsen- ja kurkiparvia. Alueella on lisäksi kaksi metson soidinaluetta. Aiotun kiitoradan läheisyydessä tavataan Törmälehdon tietojen mukaan kuikka, kalasääksi, liito-orava ja kanahaukka. Luonnonsuojelulaki turvaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella sijaitsevan luomutilan pelloilla on Törmälehdon mukaan pesinyt mm. isokuovi, ruisrääkkä, töyhtöhyyppä ja nuolihaukka. Yllä mainittujen lajien joukossa on useita uhanalaisia, taantuneita ja EU:n direktiiveissä mainittuja lintuja.

Lentokentän läheisyyteen (muutaman kilometrin päähän) jää myös Vaskijärven suojelualue, joka on liitetty myös Suomen Natura 2000 -ehdotukseen. Suojellussa metsässä esiintyvät mm. liito-orava, pyy, metso, palokärki ja pohjantikka. Em. linnut kuuluvat EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuihin lajeihin.

On selvää, että toteutuessaan lentokenttä toisi huomattavaa haittaa seudulle, jossa ihmistoiminta on tähän saakka ollut vähäistä. Alueen luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuessa häviää myös niiden eliöstö. Rakennustöistä ja lentokenttätoiminnasta aiheutuvasta melusta ja saasteista kärsisivät myös lähitienoon rauhallista elinympäristöä suosivat linnut ja eläimet. Alueen kesäasukkaat kuuluvat myös haitoista kärsiviin osapuoliin, mikä vähentää vaihtoehdon sopivuutta sosiaaliselta kannalta.

Prosessin jatkaminen

Kaikista vaihtoehdoista on tehtävä perusteellinen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA). luontoselvitykset
Tällöin pitää analysoida myös 0-vaihtoehtoa eli lentokenttätoiminnan jatkamista Malmilla. Kaikista suunnitelmista tulisi informoida ja kuulla maakunnallisia ja paikallisia luontojärjestöjä. Maakunnallisella tasolla selvitysalueella toimivat luonnonsuojeluliiton järjestöistä Etelä-Hämeen ja Uudenmaan luonnonsuojelupiirit. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin paikallisyhdistyksiä ovat mm. Lopen luonnonystävät ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys.

Hämeenlinnassa 26.4.2001

Tapio Tiirikainen, puheenjohtaja Suvi Vanhanen, piirisihteeri

HAKEMISTO