Turku 24.4.2001
FROM: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry., Martinkatu
5, 20810 Turku
Puh. (02) 2355255, fax (02) 2355244, e-mail: sllturku@netti.fi
TO: Varsinais-Suomen Liitto
LAUSUNTO
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. kiittää lausuntopyynnöstä (Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, luonnokset 2.4.2001). Toivottovasti saamme mahdollisuuden antaa lausunnon myös maakuntakaavasta.
Muistutamme ohjelmassakin korostetusta sähköisen tiedonvälityksen hyödyntämisestä; lausuntopyynnön saaminen myös sähköpostina tarjoaisi eritoten kansalaisjärjestöille mahdollisuuden nopeaan ja laajaan kuulemisen järjestön luottamushenkilöiden parissa. Tätä korostaisi tässä tapauksessa myös aivan liian lyhyt lausunnonantoaika (10 arkipäivää), mikä ei ole ainakaan kansalaisjärjestöjen todellista osallistamista.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri pitää ympäristön kannalta haitallisimpina hankkeina suunniteltua logistiikka -keskusta ja vapaa-ajan asumisen muuttamista ympärivuotiseksi asumiseksi, erityisesti saaristossa. Korostamme myös ympäristövaikutusten arviointien laadukkaan toteuttamisen tärkeyttä. Toisaalta esimerkiksi luonnossa ja ympäristöasioissa on potentiaalia, jolle voidaan rakentaa aitoa ja kestävää elinkeinotoimintaa, jota tulee myös rohkaista.
Ohjelmassa ja suunnitelmassa tulisi myös laittaa hankkeita kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeysjärjestykseen.
A. MAAKUNTASUUNNITELMA
Maakuntien ja alueiden kilpailun ohella tulee korostaa myös yhteistyötä. Varsinais-Suomessakin eri toimijoiden jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa tulee korostaa ja yhteistoiminnalle pitää luoda myös organisatoriset edellytykset ja kannustava henki. Erilaisten alakohtaisten asiantuntijatyöryhmien perustamista kannattaa harkita.
Maataloutta -kappaleeseen tulee lisätä maininta luomumaatalouden nykytilasta maakunnassa, koska se myös nostetaan esille ohjelmassa tavoitteena.
Visio siitä, että Turun seutu on logistisessa tehokkuudessa ja toimivuudessa Pohjoismaiden ykkönen, on jäänyt vaille laajempaa arvokeskustelua. Korkealentoiset visiot sivuuttavat kevyesti alueen heikkoudet, saariston haavoituuvuuden ja eroosio-ongelmat, jäätyvät meriväylät, maisema-arvot, Natura-alueiden vaatimukset jne. Strategiana on kehittää kaikkia (!) liikennemuotoja, vaikka valintojakin voi tehdä, esim. ympäristövaikutusten perusteella. Tiet, satamat, lentokentät, raideliikenne - yhteisvaikutus ei toteuta ainakaan suunnitelmassa korostettua kestävää kehitystä. Lisäksi visiot Varsinais-Suomesta Itämeren keskuksena ja yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä matkailualueista tuntuvat liitoitelluilta. Idea ei ole esitellyssä muodossa realistinen eikä järkevä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Matkailun strategiana on luoda maakunnasta lähes kaikkien kuviteltavissa olevien erityisryhmien kohdealue. Tässäkin selkeät valinnat helpottaisivat toteuttamista. Myöskään matkailun haittoja ei tuoda esille.
Saariston ja maaseudun asuttamisen keinoina mainittu kesämökkien muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoiksi ja rantojen rakentaminen lyövät korville suunnitelman muissa osissa korostettua yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja olemassaolevien rakenteiden tehokasta käyttöä (ks. esim. sivu 44). Matkailussa ja vapaa-ajan asumiseen liittyvissä kysymyksissä pitää painottaa luonto- ja ympäristöarvoja sekä oikealla tavalla hyödynnettävänä voimavarana että huomioon otettavina suojelun kohteina. Maaseudun pitäminen elävänä vaatii päivittäisen pendeliliikenteen tukemista.
Suunnitelmassa esiin tuotujen monien raskaiden rakennushankkeiden yhteisvaikutuksesta tulisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi (maakuntakaavan YVA) eikä hankkeita tule ympäristövaikutusten arvioinnissa pilkkoa osiin. Seurantaosion indikaattoreihin tulee ehdottomasti lisätä jonkinlainen mittari ympäristön tilan muutoksista.
B. MAAKUNTAOHJELMA
Ohjelman tiivistelmä
Monet liiketeeseen ja rakentamiseen liittyvät hankeet ovat ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa. Tektissä mainitaan ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy, mutta näitä toimenpiteitä ei määritellä mitenkään. Tekstissä tulee mainita osin Varsinais-Suomen liitonkin tehtäväkuvaan liittyvät uudet luontoinventoinnit, esim. perinnemaisemat, mahdolliset uudet suojeluohjelmat sekä kaikkiin suuriin hankkeisiin (esim. logistiikkakeskus) liittyvät luonto- ja ympäristöselvitykset. Näihin liittyen myös vuorovaikutuksen lisääminen esim. luonnonsuojelujärjestöjen kanssa on toivottavaa, näin myös ennaltaehkäistään mahdollisia ristiriitoja. Sivulla 8 (toistuu sivulla 31) mainittu ympäristölaki lienee tahaton virhe, jolla tarkoitetaan ympäristönsuojelulakia.
Tiivistelmässä puhutaan alueiden käytön osalta rakennetun infrastruktuurin ja asukkaiden palvelujen sijoittamisesta tiiviisti, samassa ohjelmassa puhutaan kuitenkin toisaalla ympärivuotisen asumisen helpottamisesta esim. vapaa-ajan asunnoissa, mikä on ristiriidassa em. periaatteen ja mm. kestävän kehityksen kanssa. Näitä haittoja tulee ehkäistä no. kaavoituksen avulla.
1.3. Tavoitteiden ja strategian tarkentaminen lähivuosille
- Ympäristön arvoja korostetaan
Tästäkin puutuvat toimenpiteet. Ympäristön arvojen korostaminen tulee jättää ohjelmasta pois, ellei sille pystytä osoittamaan konkreettisia toimia.
2.1.3. Kulttuuri antaa osaamiselle ulottuvuuksia
Maakunnan kehittämisohjelmaan tulee ehdottomasti liittää tavoitteena ja keinona LUONTO- hanke, josta lausunnon liitteenä on esite. Lisää tietoa hankkeesta löydätte LUONTO-hankkeen kotisivuilta osoitteesta http://www.luonto.turku.fi
2.3.3. Hyödynnetään alueen erityispiirteet
Ympäristömatkailun kehittäminen nostetaan yhdeksi päämääräksi. Ympäristömatkailun eettiset pelisäännöt tulee kuitenkin määritellä ja hyväksyä. Nykyisin ympäristömatkailu-nimikkeen alla markkinoidaan moninaisia ympäristön kannalta haitallisia palveluja, esim. massamatkailua, vesiskootteri- ja moottorikelkka-ajeluja. Luonnonrauhaa rikkoville matkailun muodoille pitää luoda tiukat säännöt ja osasta toimintaa pitää tehdä luvanvaraista, pelkää maanomistajan lupa ei riitä. Hyvin hoidettuna luontomatkailusta voi tulla merkittävä liitännäiselinkeino alkutuotannon piirissä työskenteleville pienyrittäjille. Mitä laajamittaisemmaksi matkailu kasvaa, sitä tärkeämpää on suosia luonnon ominaispiirteitä ylläpitäviä matkailun muotoja.
Toteuttaja -tahoksi tulee lisätä luonnonsuojelujärjestöt, sillä toimintaamme kuuluu vakiintuneesti mm. erilaiset maakunnan luontoa ja luontokohteita esittelevät julkaisut, retket sekä leirit.
2.3.4. Panostetaan kärkihankkeisiin
Turkuun suunniteltu logistiikka-keskus sisältää useita ympäristön kannalta haitallisia ja riskejä sisältäviä suurhankkeita, joiden toteutuminen uhkaisi useita luonnonsuojelualueita sekä haavoittuvaa saaristoamme. Pelkästään karttaa katsomalla selviää, että Turku ei ole Pohjois-Euroopan tavaraliikenteen kannalta mitenkään edullisella paikalla. Hankkeesta tulisikin käydä avointa ja laajaa keskustelua.
2.4.1. Yhteistyöllä kartutetaan osapuolien voimavaroja
Varsinais-Suomen kehittämisen osa-alueeksi tulee nostaa ympäristönsuojelu-yhteistyö, jonka tarve korostuu Saaristomeren ja Itämeren tilan nopean huonontumisen johdosta muuallekin kuin Tukholman suuntaan. Turullahan on vanhastaan merkittävä rooli Itämeren kaupunkien ympäristöyhteistyössä.
2.4.3. Alueellinen kehittäminen edellyttää yhteysverkkoja
Siltaratkaisut voivat olla myös sellaisia, että siltoja ei rakenneta, vaan kehitetään olemassa olevaa lauttaliikennettä. Meriliikenteen väyläruoppausten ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kiitosta saavat joukko- ja raideliikenteen kehittäminen
Toimintalinja 5:
4.5. Ympäristöstä maakunnan valtti
Ohjelman kerrotaan olevan rakennettu kestävän kehityksen periaatteille, mitä ei kuitenkaan perustella millään tavalla. Esitellyt hankkeet ovat luonteeltaan aivan päinvastaisia.
4.5.1. Turvataan luonnon monimuotoisuus ja puhdas ympäristö
Ensimmäisessä kappaleessa puhutaan Saaristomereen tulevista saasteista, vaikka lauseella tarkoitettaneen Saaristomereen tulevaa kuormitusta (lähinnä ravinteet).
Hyvänä asiana voidaan pitää Pro Saaristomeriohjelman ns. vesikaavaa.
Yhdyskuntien puhtaan käyttöveden laadun ja määrän turvaamisen toteuttajatahoihin voi lisätä Satakuntaliiton, mikäli ratkaisuvaihtoehtoihin luetaan Virttaankankaan tekopohjavesihanke (raakavesi Kokemäenjoesta).
Ohjelmassa kerrotaan, että suojeluohjelmien ja Natura 2000-ohjelman toteuttamista nopeutetaan, mutta konkreettiset toimet jäävät auki.
4.5.2. Eheytetään yhdyskuntarakennetta
Kauppakeskusten rakentamista yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle pidetään huonona kehityksenä, mutta silti uusia kauppakeskuksia nousee jatkuvasti keskusten ulkopuolelle. Kaikessa rakentamisessa tulee huolehtia riittävien viher- ja puistoalueiden sälymisestä.
4.5.3. Vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuriympäristöä
Alueellisten luonto- ja maisemainventointien edistämisen toteuttajiin tulee lisätä luonnonsuojelujärjestöt, koska inventoinnit ja niiden täydentäminen ovat vakiintunut osa työtämme.
3. Ohjelman toteuttaminen
3.1. Maakuntakaavalla eheytetään aluerakennetta
Keskeisitä periaatteista on jätetty pois "luonnonsuojelu", jonka pitäisi luonnollisesti olla yksi tärkeä periaate varsinkin kun ohjelman kerrotaan noudattavan kestävän kehityksen periaatetta ja edistävän suojeluohjelmien toteuttamista.
Paikkatietojärjestelmän kehittäminen on tärkeätä, mm. siksi, että metsä- ja ympäristöviranomaisten paikkatietojärjestelmät EIVÄT ole tänä päivänä yhteensopivia !
3.2 Ympäristövaikutukset
Sivulla 34 mainitaan, että meren rehevöitymistä pyritään estämään, mikä lienee mahdoton tavoite ja tässä yhteydessä tulisikin puhua ravinnekuormituksen kasvun kääntämisestä laskuun.
Maakuntaohjelman tavoitteena kerrotaan olevan "edistyksellinen
kehitys" - mitä se sitten tarkoittaakaan, tästä
johdetaan vielä hurjempi johtopäätös, että
ohjelman ympäristövaikutukset ovat yleisesti ottaen
pääosin myönteisiä. Jos näin vahvoja
päätelmiä vedetään, tulisi ne myös
perustella, ettei ohjelma tukehtuisi erilaiseen ympäristöliturgiseen
sanahelinään.
4.2.3 Maaseudun ja saariston mahdollisuudet
Toisessa kappaleessa puhutaan "tilan monimuotoisuudesta", mutta käsite tuntuu määrittelemättömältä, vaikka sen tarkoituksen voikin ehkä arvata?
Mielestämme myöskin lause " metsät ovat vieläkin vajaakäytetty voimavara myös Varsinais-Suomessa" tulisi poistaa tai todeta, että metsät ovat myös luonnonsuojelullisesti ja virkityksellisesti vajaakäytössä.
4.2.4 Saariston erityismahdollisuudet
Toisessa kappaleessa lukee "matkailusesonki voidaan pidentää ympäristövuotiseksi".
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry.
Seppo Häkkilä
varapuheenjohtaja
LIITE: Esitys LUONTO hankkeesta