3.10.2001 VASTASELITYS

[Luopioisten Kukkian rantayleiskaavasta]

FROM: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Pirkanmaan luonnonsuojelukeskus, Näsilinnankatu 48 E, 33200 TAMPERE

TO: HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
PL 640, Raatihuoneenkatu 1, 13111 HÄMEENLINNA

Vastaselitys Luopioisten kunnanhallituksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausuntoihin sekä muuhun selvitykseen (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden selityspyyntö 20.9.2001)

Dr No: 3605/01

Valituksemme johdosta annettuihin lausuntoihin toteamme seuraavaa:

Luopioisten kunnanhallituksen lausunto perustuu Natura­arvioinnin osalta ilmeisesti oletukselle, ettei kokonaisuuteen suhteutettuna pieni rakennuskannan lisäys (n. 130 rakennuspaikkaa) voi vaikuttaa vesistön tilaan, eikä näin ollen LSL 65 §:n mukaista arviointia tarvitse tehdä. Kunnanhallitus vetoaa väitteensä tueksi myös Ympäristöministeriön mietintöön (Natura 2000 ­verkoston tavoitteet, oikeusvaikutukset ja toteuttaminen 1997 ja 2000). On kuitenkin pidettävä mielessä, että tämä mietintö on ministeriön oma näkemys verkoston vaikutuksista ja sen tarkoituksena on toimia yleisluontoisena ohjeena. Sen perusteella ei yksittäisiä päätöksiä arvioinnin tarpeesta voi tehdä. Natura­kohteiden suojelussa otetaan huomioon todellinen tilanne ja suunnitellun hankkeen tai suunnitelman todelliset vaikutukset. Ellei suojelutavoitteita kyetä riittävästi turvaamaan suojelun 'tavallisten' toteuttamiskeinojen avulla (Kukkiajärven kohdalla vesilaki), on sovellettava LSL 65 ja 66 §:n turvaamismekanismeja.

Katsomme jo valituksessamme mainituilla perusteilla, että tässä tilanteessa LSL 65 §:n mukainen arviointi olisi tarpeen vaikutusten kokonaisuuden arvioimiseksi. Lain ja luontodirektiivin tavoitteiden näkökulmasta ei ole perusteltua aina väittää, että tällainen pieni lisäys ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Vaikutukset ovat aina kumulatiivisia ja kertautuvat esim. juuri rakentamisen lisääntyessä. Myös 'vähäisen' (mistä tässä tilanteessa ei ole edes kyse) rakentamisen vaikutukset lisääntyvät eksponentiaalisesti rakennetun alueen kasvaessa. Kuten valituksessamme toimme esiin, myös kaavaselostuksessa todetaan suunnittelualueen järvien ongelmana olevan erittäin korkea mitoitus jo ennen kaavoitusta. Näissä olosuhteissa on mielestämme välttämätöntä suorittaa LSL 65 §:n mukainen arviointi, jotta kokonaiskuva alueen tiiviin rakentamisen vaikutuksista olisi muodostettavissa.

Luopioisten kunnanhallitus toteaa myös lausunnossaan, että "rantayleiskaavan vaikutusten arviointi on tehty rakennuslain säädösten mukaisesti ja arviointi täyttää MRL:n 209 §:n sisältötavoitteet". Kyseisen MRL 209 §:n siirtymäsäännöksissä todetaan, että vain menettelysäännösten osalta voidaan soveltaa vanhaa rakennuslakia. Tästä seuraa, että kaavan vaikutusten arviointia koskevaa MRL 9 §:ää on tilanteessa sovellettava, kuten myös uusia sisältövaatimuksia. Näin ollen kaavan vaikutusten selvittäminen ei ole tapahtunut MRL:n 9 §:n edellyttämällä tavalla, vaikka kunnanhallitus näin väittääkin. Viittaamme tältä osin myös valituksessamme esitettyihin perusteluihin.

Sama pätee myös Ormion riittämättömään huomiointiin, sillä tässä kohdin kunnanhallitus on käyttänyt täsmälleen samaa muotoilua vaikutusten arvioinnista kuin Naturan kohdalla. Puutteena on myös pidettävä sitä, ettei kesän 2000 tutkimuksen tuloksia ole ollut käytettävissä kaavan valmistelun pohjana, vaikka kaava on hyväksytty vasta 11.9.2000. Näin myöskään meillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida kyseisen selvityksen perusteellisuutta ja sitä, miten sen tuottama aineisto on kaavaan vaikuttanut. Esimerkiksi hallituksen esityksen (HE 101/1998, s.63) mukaan "riittävän laaja-alainen ja perusteellinen arviointi kaavoituksen yhteydessä on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että ne, joiden olosuhteisiin ratkaisu saattaa vaikuttaa, voivat arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia". Nyt vaikuttaa siltä, että kyseisen tutkimuksen avulla on jälkikäteen pyritty legitimoimaan tehtyjen vaikutusselvitysten riittävyys. Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä eikä myöskään MRL 9 §:n mukaisena.

Tärkeiden linnustoalueiden osalta haluamme todeta, että jälleen kunnanhallitus vetoaa vanhaan rakennuslakiin ja sen 22 §:ään, vaikka kaavaan tulee siirtymäsäännösten perusteella (MRL 209 §) soveltaa MRL:a. Kunnanhallitus ei ole ottanut lausunnossaan kantaa esittämiimme väitteisiin MRL 39 ja 73 §:n puutteellisen huomioinnin osalta, joten viittaamme tältäkin osin valituksemme perusteluihin ja katsomme niiden yhä osoittavan väitteemme oikeiksi.

Alueellinen ympäristökeskus on lausunnossaan käyttänyt pääosin samoja argumentteja kuin kunnanhallitus, joten katsomme edellä esittämämme pääosin soveltuvan myös ympäristökeskuksen lausuntoon. Haluamme kuitenkin nostaa esiin AYK:n väitteen (s. 8) siitä, että verrattuna tilanteeseen, jossa rantayleiskaavaa ei olisi laadittu, yleiskaava voi jopa vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, koska kaavalla kuormitusta voidaan kokonaisvaltaisesti ohjata ja säännellä. Pidämme tätä erittäin vastuuttomana huomautuksena, sillä tällainen vertailu ei ole perusteltu kyseisessä tilanteessa. Vaikutusten vähäisyyttä ei voi perustella sillä, että muussa tapauksessa ne olisivat ehkä vielä suuremmat. Arvioinnin tulee perustua vain kyseisen suunnitelman vaikutuksiin verrattuna nykyiseen tilaan! LSL 65 §:n mukaisen arvioinnin tarkoituksena ei ole estää rakentamista, kuten sekä kunnanhallitus että ympäristökeskus näyttävät asian esittävän, vaan selvittää suunnitelman kokonaisvaikutukset kyseiseen Natura­luontotyyppiin.

Yhteenveto

Katsomme, ettei lausunnoissa ole esitetty mitään oleellista, joka osoittaisi valituksemme väitteiden perusteettomuuden.

Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Markku Ojanen, sihteeri