9.4.2001
FROM: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tuire Laurinolli, Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere, puh. (03) 213 1317
TO: Pirkanmaan metsäkeskus
Asia: lausuntopyyntö arviointiselostuksesta nro 1900R0002-53
Yleistä
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri katsoo, että Kotvion sahan pilaantuneiden maiden loppusijoituksen arviointi on tehty kattavasti. Haluamme kiinnittää huomiota arvioinnissa ilmeneviin, seurauksiltaan ja vaikutuksiltaan osin ristiriitaisiin johtopäätöksiin.
Kunnalle taloudellisesti edullinen vaihtoehto, jossa pilaantunut maa sijoitetaan Murasuon jätteidenkäsittelyalueelle, on saatu näyttämään myös yvassa toteuttamiskelpoiselta. Taloudelliset intressit eivät kuitenkaan saa olla määräävinä silloin, kun kysymyksessä on Kotvionniemen kunnostuksen kaltainen merkittäviä terveydellisiä ja ympäristöriskejä sisältävä hanke.
Mielestämme kunnat ovat kyseisissä, aiempaan tietämättömyyteen tai vastuuttomuuteen liittyvissä tapauksissa eriarvoisessa asemassa. Kun lainsäädäntö velvoittaa kuntia vastaamaan aiemmista laiminlyönneistä, valtiota on voitava patistaa osallistumaan kustannuksiin niin, että ne eivät muodostu kunnille kohtuuttomiksi.
Yvassa todetaan Kotvion sahan toiminta-aikana pohja- ja pintaveteen sekä maaperään päässeen dioksiineja, furaaneja ja kloorifenolia. Vaikeasti hajoavien dioksinien ja furaanien puoliintumisajan todetaan olevan 7 - 164 vuotta. Näytteiden suurimman dioksiini- ja furaanipitoisuuden todetaan ylittävän suositeltavan raja-arvon 670-kertaisesti.
Kloorifenolien puolestaan todetaan sekä haihtuvan että olevan vesiliukoisia ja hajoavan biologisesti tai kemiallisesti em. myrkkyjä helpommin. Yvassa todetaan, että dioksiineja ja furaaneja sisältävä maa-aines tulee toimittaa ongelmajätelaitokselle. Tästä huolimatta raja-arvot ylittävän pilaantuneen maan loppusijoittaminen Murasuon kaatopaikan yhteyteen katsotaan asianmukaiseksi vaihtoehdoksi.
Loppusijoituksesta Murasuon kaatopaikalle
Murasuo sijaitsee suolla kahden kallion välisessä laaksossa. Käytöstä poistetusta kaatopaikasta todetaan, että paikalle on rakennettu valuman estävät suotopenkereet. Ne eivät kuitenkaan ole täysin estäneet suotovesien valumista aina lammeksi saakka. Kaatopaikan suotovedet ohjataan Murasuonojaan, joka laskee Talluslammen kautta Ruoveden Tallusselkään. Yvassa todetaan myös pohjavesien virtaavan kaatopaikan ali ja näin on mahdollista, että hitaasti puoliintuvat dioksiinit ja furaanit joutuvat Murasuonojan kautta Tallusselkään. Tätä pidetään yvassa vähäisenä haittana.
Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaan kaatopaikkaa ei saa sijoittaa suolle tai kallioperän ruhjealueelle. Yvassa todetaan, että pahiten pilaantunut maa-aines voidaan vaaratta loppusijoittaa pohjoispuolen kalliorinteeseen louhittavaan paikkaan. Käsiteltävä pahoin pilaantunut maa-aines on kuitenkin jätelain tarkoittamaa ongelmajätettä, joka on jätelain mukaan toimitettava asinmukaisen ongelmajätteiden käsitelyluvan saaneelle laitokselle. Näinollen emme pidä yvan tätä koskevaa arviontia hyväksyttävänä.
Ohjearvot alittavalla maa-aineksella on tarkoitus peittää käytöstä poistettu kaatopaikka ja tätä pidetään yvassa asianmukaisena. Kysymyksessä on pitkän puoliintumisajan ja merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä sisältävän maa-aineksen läjitys, jonka vaikutusten epävarmuustekijät jäävät yvassa vähälle huomiolle. Sikäli kuin riittävää kokemusta, seurantaa ja tuloksia ko. pilaantuneen maan käsittelystä tai läjityksestä ehdotetulla tavalla ei vielä ole, myös sen olisi pitänyt ilmetä yvassa.
Kotvionniemen asuinkäytöstä
Kunnostuksen jälkeen Kotvionniemi on tarkoitus kaavoittaa asuinkäyttöön. Yvassa ei kuitenkaan esitetä, millä tavoin paikan soveltuvuutta asuinkäyttöön aiotaan pilaantuneen maan poistamisen jälkeen seurata.Dioksiineja, furaaneja ja kloorofenolia todetaan levinneen sekä niemen pohjavesiin että pölynä laajalle ympäristöön. Pohjavesien mukana myrkkyjä kulkeutuu ja suodattuu Ruoveteen. Pohjaveden puhdistukseen ei aiota ryhtyä. Kloorifenolipitoisuuden on paikoin todettu olevan pohjavedessä 89 mg/l ja hajoamiseen kuluvan 60 vuotta.
Yvassa todetaan, että kaiken sedimentoituneen ja ympäristöön levinneen saastuneen maa-aineksen poistaminen on mahdotonta. Puhdistuksen jälkeen alue peitetään puhtaalla maa-aineksella, mutta yvasta ei selviä, miten dioksidit ja furaanit käyttäytyvät läjityksen alla hapettomassa tilassa. Niiden puoliintumisajaksi ilmoitetaan enimmillään 300 vuotta.
Myrkkyjen todetaan myös sedimentoituneen veden alle rantaan ja sedimentoituneena puoliintumisajaksi ilmoitetaan 7 - 164 vuotta. Saastunut ranta aiotaan peittää ja täyttää soralla uimakelpoiseksi. Yvasta ei kuitenkaan selviä miten pitävä kyseinen menettely on tai onko siitä olemassa vertailuaineistoa.
Mielestämme Kotvionniemi kunnostuksen jälkeenkin sisältää asumisen kannalta ennakoimattomia ja merkittäviä riskejä, joihin ei yvassa kiinnitetä riittävästi tai lainkaan huomiota. Kunnostuksen jälkeen alueella tulee toteuttaa riittävän pitkän ajan seuranta ennen päätöksiä uudesta asuinkäytöstä.
Edellä kerrotut seikat katsomme arviointiselostuksen puutteiksi.
Tampereella 9.4.2001
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja
Markku Ojanen, sihteeri