Muistutus Iso-Syötteen asemakaavaehdotuksesta, Pudasjärvi, Naamanka

Yleistä

Iso-Syötteen asemakaavassa on esitetty huomattavan paljon uutta rakennusoikeutta. Luonnonsuojelupiiri pitää lisäystä nykytilaan verrattuna aivan liian suurena - rakennusoikeutta noin 86 000 kerrosalaneliötä yhteensä, josta uutta jo rakennetun päälle 70 000. Kaavassa ehdotettava uusi rakennusoikeus ja toiminnot sijoitettuna esitetyllä tavalla eivät edusta myöskään hyvää, paikkaan sopivaa ja sen erityispiirteet huomioon ottavaa rakentamista. Päinvastoin, rakentaminen turmelee vääjäämättä ympäristöään. Ahne ja lyhytnäköinen kaiken mahdollisen havittelu kerralla vaarantaa rakentamisen pääperusteen, Syötteen alueen matkailuelinkeinon elinkelpoisuuden ja omaehtoisen kehittämisen pitemmällä tähtäimellä ja ympärivuotisena.

Kaavaehdotus ei vastaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Koska asemakaavassa esitetään rakentamisoikeutta voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna merkittävästi lisää, aemakaavan sisältövaatimusten ohella olisi pitänyt ottaa korostetusti huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Niistä erityisesti kyseisellä suunnittelualueella merkityksellisiä ovat vaatimus ekologisesta kestävyydestä, ympäristöhaittojen vähentämisestä, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta sekä virkistysalueiden riittävyydestä. Sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun että Syötteen alueen matkailun profiilin kehittämisen kannalta virheenä on pidettävä lisärakentamista tunturin huipulle ja välirinteeseen sekä uusien laskettelurinteiden rakentamista pohjoisrinteille. Huomattava osa rakentamisesta sijoittuu kulutusta huonosti kestäville alueille eikä asumisesta ja hotellitoiminnoista koituvien ympäristörasitteidenkaan ole sallittu vaikuttavan suunnitelmia karsivasti. Lumi peittää talvella, mutta kesä paljastaa eroosion jäljet. Karu ilmasto ja maaperä heikentävät mahdollisuuksia korjata jälkikäteen aiheutuneita vaurioita. Paikkakunnan elinkeinotoiminnan tasapainoiselle kehittämiselle olisi kuitenkin merkityksellistä pystyä kasvattamaan ja tasaamaan muillekin vuodenajoille kuin talvikauteen mökkien käyttöastetta. Ympärivuotisuus jää kuitenkin edelleen sisältöä vaille. Sekä matkailulle että kansallispuiston kävijöille merkityksellisen kaukomaiseman suojelu vaatii myös laki- ja rinnerakentamisesta luopumista. Tärkeämpää on vaalia kaikkien maisemaa Syötteelle päin kuin yksittäisen lomalaisen maisemaa Syötteen rinteen mökin ikkunasta.

Luonnonympäristön huomioon ottaminen suunnittelussa ja rakentamisessa

Iso-Syötteen lakipaljakan suojelu perustuu muun muassa alueen arvokkaaseen kasvillisuuteen. Sen kulutuskestävyys on heikko. Lakialueella on myös toimittu matkailurakentamisen alusta lähtien monin tavoin piittaamattomasti ja sen luontoarvoja tuhoten. Vuosien varrella sitä on nakerrettu muun muassa erilaisilla pikku rakennelmilla. Huipulle ei olisi alunperin pitänyt rakentaa ollenkaan. Silti nakertaminen vain jatkuu esillä olevassa kaavassakin. Rakentamisen laajetessa lisääntyy myös lakialueen käyttö. Luonnonsuojelupiiri esittää lakialueelle kaavailluista laajennushankkeista ja muusta rakentamisesta luopumista.

Kaavoitukseen liittyvissä luontoselvityksissä on puutteita. Lakialueella pesii tunnetusti sepelrastas. Sitä ei kuitenkaan mainita linnustoselvityksessä. Rakentamisen vaikutukset lajin elinympäristöön olisi pitänyt selvittää ja ottaa lajin elinvaatimukset huomioon. Myöskään uusien rinteiden alle jäävän alueen linnustoa ei ole lainkaan selvitetty. Laskettelurinteiden rakentamisella on epäilemättä köyhdyttävä vaikutus Iso-Syötteen linnustoon, koska muun muassa pesäpuut kaadetaan. Kesäaikanakaan rinne tuskin on entisenlainen.

Vielä luonnontilaista ympäristöä ei ole riittävästi otettu huomioon suunnittelussa. Näyttää siltä esimerkiksi, että kaavaselostuksen vakuuttavalta tuntuvista selostuksista huolimatta ns. avainbiotooppien (suot, lakialueet) säilymisestä ei ole takeita. Jos aiemmin tehtyjä virheitä, kuten vääriin paikkoihin sijoitettuja uria, voi korjata, se tehtäköön siirtämällä urat kaavan toteutuksen yhteydessä uusiin haitattomampiin paikkoihin. Kelkkareitti esimerkiksi voi muuttaa ympäristöä pysyvästi talviaikaisesta käytöstä huolimatta, saattaahan reitin rakentamiseen liittyä erinäisiä maansiirtoja. Talvella puolestaan lumi tiivistyy reitin kohdalla maata vasten, mikä vaikuttaa lumen sulamiseen ja veden virtauksiin sekä pinta-kasvillisuuteen.

Rakennettu ympäristö ja maankäyttö

Yhdyskuntateknistä huoltoa ei ole selvitetty tarpeeksi. Jätevesien laskeminen Pärjänjokeen on jo nykyisellään ongelma, vaikka samaista jokea kaavaillaan myös merkittäväksi matkailu- ja virkistystoiminnan alueeksi. Kaavaselostuksesta tulisi selvitä, mikä on ravinnekuormitus Pärjänjokeen kaavan toteutuessa, ja siinä tulisi olla arvio siitä, riittääkö nykyisen puhdistamon kapasiteetti ja kuinka kauan. Järkevä ja menestyksekäs vesiensuojelu edellyttää etupainotteista toimintaa. Sen vaatimat toimenpiteet ja niiden kustannukset tulee ottaa huomioon matkailurakentamista mitoitettaessa ja ajoitettaessa.

Nähtävillä oleva kaava poikkeaa voimassa olevasta osayleiskaavasta. Asemakaavan pitäisi olla kyseisen kaavan mukainen. Osayleiskaavan vastainen hallitsematon rakentaminen ei ole syy hylätä kaavaa. Osayleiskaavassa osoitettu pienempi rakennusoikeus, joka on lisäksi osoitettu vähemmän herkille alueille, olisi ollut riittävä ja käyttökelpoinen asemakaavan sisällöksi tässä vaiheessa, kun Syötteen alueelta puuttuu kokonaissuunnitelma ja aluetta on tarkasteltu kovin suppeasti. Kokonaissuunnitelmassa vasta määritettäisiin, mihin suuntaan aluetta lähdetään kehittämään. Vaihtoehtojahan Syötteellä vielä on. Edelleen on mahdollista valita esimerkiksi joko luontopainotteinen tai laskettelu/hotellipainotteinen matkailustrategia. Tämä kaava tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa edellisen kustannuksella. Siihen tunnutaan ajautuvan, sillä ilmeisesti Syötteen alueen toimijat eivät ole tietoisesti valinneet vetovoimatekijöiden muuttumista lähinnä hotellipalveluiksi.

Asemakaavan tavoitteet

Lähtökohtana ollut tavoite luoda viihtyisä ja vetovoimainen matkailuympäristö ei mielestämme toteudu liian tiiviin ja herkille alueille rakentamisen takia. Tiiviyden takia ei turvata edes riittäviä virkistyskäyttöalueita ydinalueilla. Alueesta tuskin muodostuu edes liiketaloudellisesti toimivaa matkailualuekokonaisuutta. Alueen luonto- ja maisema-arvoja ei ole otettu huomioon kaavaratkaisuissa, vaikka niitä pyritään hyödyntämään vetovoima-tekijöinä.

Tavoitekeskustelu on jäänyt kesken. Edelleen tarvitaan arvokeskustelua siitä, mitä alueelle oikeastaan pitää sijoittaa. Onko esimerkiksi todella tarpeellista päästä pelaamaan tennistä ja uimaan kylpylässä kansallispuiston viereen.
Sellaista vaihtoehtoa, jossa lisärakentamista olisi osoitettu kohtuullisesti, ei ilmeisesti edes tutkittu. Kun toteutus venyy kuitenkin suhteellisen pitkälle ajalle, asemakaavaa ei tarvitse kerralla lastata täyteen kaikilla toiveilla. Kymmenenkin vuoden aikana voi tapahtua paljon muutoksia asenteissa ja matkailualan näkymissä ja painopisteissä, joiden tulee sallia ohjata maankäyttöä seuraavissa kaavoitusvaiheissa.

Mitoitus

Kaavaehdotuksessa on osoitettu liian paljon rakennusoikeutta ylipäänsä ja lisäksi osa siitä sellaisille paikoille, mihin ei pitäisi rakentaa ollenkaan. Tällaisenaan kaava ei tue erityisen hyvin valtakunnallisiakaan maankäyttötavoitteita.

* Kerrosalan tulisi olla yleiskaavan mukainen. Lakialueen lisärakentamista ei pidä sallia (hotellin laajennus) laen jäljellä olevien luontoarvojen suojelemiseksi. Välirinteen rakentamisesta pitää luopua kokonaan (5 RA - 36 RA).
* Pohjoisosan RA 1 73-75 loma-asuntoalueet pitää poistaa. Ne sijaitsevat liian lähellä kansallispuiston rajaa ja tärvelevät lähivirkitysalueen. Aluesopii reitiksi tunturilta kansallispuistoon.
* Kortteleiden RM 3 ja 39 RM-3 ja 38 RM rakennusoikeutta pitää pienentää tai muuttaa ne yleiskaavan mukaisiksi.
* Uusien rinteiden rakentamisesta pitää luopua alueen pohjoisosaan VU-1.

VR/S: Mitä ovat pienimuotoiset maisema-avaukset ja maiseman kunnostukseen liittyvät metsänhoitotoimenpiteet? Ovatko ne ehkä latu- ja laskettelu-uria!

Yhteenveto

Rakennusoikeutta olisi pienennettävä ja rakennuspaikkoja vähennettävä. Pitemmällä tähtäyksellä selviää, mihin suuntaan Syötteen alue kehittyy ja mitä alueella vierailevat haluavat. Kannattaa edetä pienin askelin. Ensi rakennetaan vähemmän herkille alueille, alarinteille ja pienimuotoisemmin. Kaavoja voidaan tarkistaa 10-15 vuoden kuluttua. Etenkin laen ja välirinteiden rakentaminen ensimmäiseksi on tulevaisuuden kannalta väärä ratkaisu.

Pyydämme kirjallisena kunnan perustellun mielipiteen muistutukseemme.

Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO