8.10.2001 Aloite Keski-Suomen maakuntaliitolle
Esitämme Keski-Suomen maakuntaliitolle, että se ryhtyy toimiin luonnonhiljaisten alueiden kartoittamiseksi ja suojelemiseksi sekä vähämeluisten alueiden säilyttämiseksi omalla alueellaan kokoamalla alueellisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki ne tahot, joiden toimialaan kuuluu maankäytön ja liikenteen suunnittelu, meluntorjunta sekä niiden seuranta.
Melu on vakava ihmisten terveyttä ja elämänlaatua heikentävä ympäristöongelma, ja sille altistuneiden määrä on kasvussa: arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä EU-maiden melualueella asuvien ihmisten määrä kaksinkertaistuu. Suomessa ympäristömelu on ongelma erityisesti Etelä-Suomessa ja suuremmissa kaupungeissa. Jo noin 1,5 miljoonaa ihmistä altistuu päivittäin melulle, jolla voi olla haitallinen vaikutus terveyteen. Miljoona suomalaista asuu alueilla, joilla melun keskiäänitaso ylittää 55 dBA:n.
Melu heikentää monella tavalla elinympäristön viihtyisyyttä ja vaikeuttaa ihmisten välistä kanssakäymistä. Melun terveyshaitat on tunnistettu tutkimuksilla jo pitkään: melu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita, häiritä unta ja verenkiertoelimistön toimintaa, sekä vaikeuttaa oppimista. Melu vaikuttaa myös eläimiin: se karkoittaa ja häiritsee muun muassa lintujen soidinkäyttäytymistä ja vähentää sitä kautta pariutumista ja pesintämenestystä.
Luonnossa liikkuminen ja luonnon äänien kuuleminen on elintärkeää ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta: se laukaisee stressiä, rentouttaa, rauhoittaa ja tyydyttää esteetistä kauneudenkaipuuta. Siksi erityisesti taajamien lähellä tulee olla paikkoja, joissa melutasot ovat selvästi ohjearvoja pienemmät.
Hiljaisuus ja luonnonrauha ovat varsinkin Etelä-Suomessa harvinaisia. Monissa Euroopan maissa on jo liian myöhäistä etsiä paikkoja, joihin ei kuulu ihmisen aiheuttama melu. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen latu tekivät viime lokakuussa ympäristöministeriölle aloitteen luonnonhiljaisten alueiden kartoittamiseksi Etelä-Suomessa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä säilyttää hiljaisina. Hiljaisten alueiden suojelua on toteutettu pitkään mm. Hollannissa. Ruotsi on käynnistänyt oman ohjelmansa vuonna 1999. EU:ssa valmisteilla oleva ympäristömelun hallintaa säätelevä puitedirektiivi kattaa taajamien lisäksi vähämeluiset rakentamattomat alueet.
Luonnonhiljaisuus ja -rauha ovat Keski-Suomelle tärkeitä matkailuvaltteja jo nyt, ja niiden merkitys tulevaisuudessa korostuu edelleen.
Meluntorjunta ja hiljaisten alueiden suojelu edellyttävät yhteistyötä melun hallinnan kannalta tärkeiden toimijoiden kesken. Maakuntien liitot ovat avainasemassa, sillä maakuntasuunnitelmat ja maakuntakaavat ohjaavat maakunnan kehitystä ja alueiden käyttöä. Yhteistyötahoja ovat tiepiirit, ratahallinnon alueyksiköt, Ilmailulaitos, TE-keskukset ja alueelliset ympäristökeskukset.
Valtakunnallisena Hiljaisuuden päivänä 8.10.2001
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Ritva Toivainen, puheenjohtaja
Pertti Sulkava, varapuheenjohtaja