31.7.2001
Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosastolle tänään jättämässäään esityksessä viisi luonto- ja lintujärjestöä toivoo Helsingin kaupungin keskeyttävän Sipoon Granön saaressa viime päivinä aloittamansa harvennus- ja uudistushakkuut.
Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa, Luonto-Liitto, Sibbo naturskyddare-Sipoon luonnonsuojelijat ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toivovat Helsingin kaupungin turvaavan Granön luonto- ja virkistysarvot luopumalla pysyvästi metsätalouden harjoittamisesta saaressa.
Granön merkityksestä luonnonsuojelulle ja virkistyskäytölle
Helsingin kaupungin omistamat Granön metsät Östersundomin edustalla Sipoon saaristossa ovat arvokkaita niin virkistyskäytölle kuin metsälinnuston suojelulle. Harjoitetusta metsätaloudesta huolimatta laajassa saaressa on vielä säilynyt niin vaateliaalle ja uhanalaiselle lajistolle kuin retkeilevälle ihmisellekin sopivia elin- ja liikkumaympäristöjä.
Saaren linnustoarvot ovat saariston oloissa merkittävät. Tutkija Tapio Solosen tekemissä linnustoselvityksestä hakkuiden uhkaamilla alueilla tai niiden lähimetsissä on viime vuosina tavattu pesivinä tai pesintään viittaavissa olosuhteissa muun muassa mehiläishaukka, sääksi, metso, harmaapäätikka, pikkusieppo, uuttukyyhky, kanahaukka, huuhkaja ja korppi. Lajeista viisi ensiksimainittua on luokiteltu uhanalaistarkastelussa valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi. Lisäksi metso, pikkusieppo, harmaapäätikka ja uuttukyyhky on luokiteltu Uudellamaalla alueellisesti uhanalaisiksi.
"Alueen hakkuusuunnitelmat perustuvat vuosia vanhoihin metsätaloussunnitelmiin, eikä niissä ole lainkaan huomioitu saaren merkittäviä linnustoarvoja. Olematonta on muun muassa alueen rikkaan petolinnuston tai Ruuhka-Suomesta hiljalleen häviävän metson huomiointi hakkuusuunnitelmissa. Granössa elää nykytiedon pohjalta ainoa Sipoon saaristossa tavattava useamman linnun metsopopulaatio, jolla on ilmeisesti myös jonkinasteista poikastuottoa saaressa. Tästä huolimatta alueella aiotaan jääräpäisesti toimia kuin missä tahansa normaalissa talousmetsässä", Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Keijo Savola hämmästelee.
Granön saarihakkuulla myös valtakunnallista merkitystä
"Granön tapauksella on valtakunnallista merkitystä
Etelä-Suomen metsiensuojelusta parhaillaan käytävän,
liiaksi yleistasolla liikkuvan keskustelun konkretisoijana. On
vaikeaa kuvitella Etelä-Suomen huonon suojelutilanteen paranevan
lähivuosina merkittävästi, jolleivät käytännöt
isojen kaupunki- ja kuntaomistajien metsissä muutu. Osaltaan
Granön hakkuukiista konkretisoi sitä, kuinka heikosti
monien vakavaraistenkin kaupunkien ja kuntien metsissä todellisuudessa
nykyisinkin huomioidaan luonnonsuojeluun ja metsien virkistyskäyttöön
liittyvät tarpeet ja arvot", Savola toteaa.
"Granön tapauksen valossa helsinkiläisillä
päättäjillä ja kotikuntansa maankäyttöpolitiikasta
kiinnostuneillla asukkailla on erityisen hyvä syy miettiä,
onko ulkopaikkakuntien saarissa ja muissa luonnolle ja ihmiselle
arvokkaissa metsissä harjoitettava tehometsätalous todellakin
välttämätöntä Helsingille. Nuuksion ulkoilualueilla
luonnolle ja virkistyskäytölle annetaan jo niiden ansaitsema
huomio. Miksi näin ei toimita muuallakin Helsingin ulkopaikkakunnilla
omistamissa metsissä?", Savola kysyy.
LISÄTIEDOT: Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija, puh. (09) 228 08 269