23.11.2001
Tiesuolaus aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Suola myös vaarantaa veden laatua. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry. totesi syyskokouksessaan Forssassa 18.11., että ponnistelua tiesuolauksen vähentämiseksi tulee edelleen tarmokkaasti jatkaa.
Vesilaki kieltää pohjavesien pilaamisen ilman poikkeusluvan mahdollisuutta. Kuitenkin pohjavesien kloridipitoisuus on monin paikoin huomattavasti luonnollista korkeampi. Suurimmassa osassa eteläsuomalaisia pohjaveden havaintopisteitä kloridipitoisuudet ovat kohonneet. Kolmasosassa alueista pitoisuudet ylittävät terveysviranomaisten tavoitearvon (25 mg/l). Luonnontilassa pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l, joten pitoisuudet ovat kymmenkertaistuneet.
Kloridipitoisuuden nousu lisää pohjaveden syövyttävyyttä, mikä näkyy metallisten vesijohtojen syöpymisenä. Ajoneuvot syöpyvät joutuessaan kosketuksiin suolan kanssa. Tien läheisyydessä yksittäiset kaivot voivat pilaantua. Voimakas suolaantuminen aiheuttaa lisäksi terveyshaittoja.
Suolausta on pyritty vähentämään viime
vuosina. Vuonna 2000 suolaa
käytettiin 81 500 t, ja tiehallinnon tavoite vuodelle 2003
on 70 000 t. Jo tehdyistä toimista huolimatta klordipitoisuudet
eivät ole selvästi laskeneet mm. ensimmäisen Salpausselän
alueella. Monilla alueilla pitoisuudet ovat päinvastoin nousussa.
Luonnontilaiset pohjavedet ovat koko ajan vähentyneet. Pohjavesimuodostumien puhdistuminen hydrologisen kierron kautta kestää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia ñ vaikka suolaus lopettaisiin kokonaan! Erityisesti suurilla suolaantuneilla pohjavesialueilla veden laatu paranee hitaasti. Jos suolausta jatketaan, ei veden puhdistuminenkaan voi alkaa. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri toivoo, että suolauksen vähentämistavoitteen saavuttamista kiirehditään ja että tavoite pyritään alittamaan. Suolan levitystä tulisi rajoittaa, teiden rakennetta parantaa ja valistusta lisätä.
Yhä suuremmalle joukolle maailman ihmisiä puhdas vesi on ylellisyyttä. Me suomalaiset olemme tässä suhteessa vielä onnellisessa asemassa. Puhdas pohjavesi on luonnonvara, joka voi tulevaisuudessa olla kultaakin arvokkaampaa.
LISÄTIEDOT: puheenjohtaja Tapio Tiirikainen, puh. 040-722 8525