31.7.2000
FROM: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, PL 326, 90101 Oulu
TO: Pohkois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu
Lausunto (lausuntopyyntö nro 1199Y0071-53)
Ranuan Nuolisuon turvetuotantohankkeen perusteet
Arviointiohjelmassa on esitetty Nuolisuon turvetuotantohankkeen perusteeksi Lapin energiahuollon polttoturvetoimitusten riittävyyden turvaamista. Lapin läänissä sijaitsee kuitenkin yli kolmannes koko maan turvetuotantokelpoisesta suoalasta. Siitä yksin Ranualla on lähes 17 000 hehtaaria, josta käytössä on vasta muutama suo. Näin ollen hankkeen perustelu vaatii tuekseen selvitystä Nuolisuolle vaihtoehtoisista, tuotantoon soveltuvista kohteista.
Turvetuotantohankkeen sijainti ja vaikutusalueen rajaus
Lapin vesi- ja ympäristöpiiri rikkoi luonnonsuojelulakia ojittaessaan Nuolisuota turvetuotantoa varten vuosina 1988-1991. Vesi- ja ympäristöpiiri kaivoi tällöin Kirkisensuon länsilaidalle Lapio-ojaan johtavan mittavan kuivatuskanavan suojelualueen rajauksen sisäpuolelle. Ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan aikanaan vaatineet tehdyn virheen korjaamista, vaan suojelualueen raja siirrettiin kaivetun kanavan länsi- ja pohjoispuolelle. Tässä yhteydessä on lopullisesti selvitettävä, muutettiinko suojelualueen rajausta ojituksen takia, milloin päätös tehtiin ja mikä on päätöksen oikeudellisuus. Samalla on arvioitava se, onko mahdollista jatkaa turvetuotantohanketta siltä osin kuin sen toteuttaminen perustuu luonnon-suojelurikokseen. Virheestä on aiheutunut mittava luonnon- ja ympäristönsuojelullinen haitta, jonka merkittävyys voi entisestään kasvaa turvetuotantohankkeen toteutuksen myötä. Arviointiohjelman liitteen 2 kartassa näkyy alkuperäinen soidensuojelualueen rajaus. Kartan mukaan iso osa tuotantokentän vesiensuojelusta hoidettaisiin suojelualueella.
Vaikutusalueen rajaaminen vain Kivijokeen on vesistöalueen turvetuotannon suuren yhteispinta-alan takia liian suppea:
- Kuivajoki ja Kivijoki ovat rehevöityneitä ja ne luokitellaan vesistöjen yleiskäyttökelpoisuusluokituksessa tyydyttäviksi. Oijärvi on viimeisessä luokituksessa jo pudonnut välttävään luokkaan. Kuivajoen tilaa heikentävät maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen rasittama Oijärven heikko veden laatu. Kuivajoen vesistön valuma-alueesta noin 2 prosenttia on turvetuotannon käytössä, kun mukaan luetaan tuotantokunnossa ja valmisteilla oleva suo-ala. Luku on selvästi korkein Pohjois-Pohjanmaan vesistöistä, seuraavaksi tulevalla Siuruanjoella päästään noin 1.4 prosenttiin.
- Kuivajokea ollaan SAP-ohjelman puitteissa palauttamassa lohijoeksi. Siihen istutettujen lohenpoikasten arvo nousee vuositasolla yli 400 000 markkaan. Istutukset jatkuvat tällä vuosikymmenellä toistaiseksi, mutta vain siinä tapauksessa, että lohen luontainen lisääntyminen joessa näyttäisi onnistuvan. Tämän varmistamiseksi on tärkeintä nopeasti vähentää vesistön kuormitusta.
- Kivijoen valuma-alueesta turvetuotannossa on 2.5 prosenttia ja jos mukaan lasketaan myös valmistelussa oleva suo, osuus nousee kolmeen prosenttiin. Valuma-alueella on vain vähän maataloutta ja metsäojitustenkin määrä on viime vuosina ollut vähäinen. Tästä huolimatta Kivijoen vesien typpitaso on parin viime vuosikymmenen aikana noussut kolmanneksella (ympäristökeskusten vedenlaaturekisterin mukaan). Muuta aiheuttajaa kuin turvetuotanto on vaikea keksiä.
Vaikutusalueeksi selvityksessä tulee ottaa koko Kuivajoen vesistö. Turvetuotannon vesistövaikutuksien kehitys kyseisellä vesistöalueella tulee selvittää riittävän pitkällä aikajaksolla vertaamalla sitä alueen maankäyttösuhteissa samaan aikaan tapahtuneisiin muutoksiin, Kivijoen veden laadun vaikutusta Oijärven huonontuvaan tilaan ja tästä johtuvia vedenlaatuvaikutuksia Kuivajokeen sekä siellä käynnissäolevaan merilohen palautusohjelman onnistumisedellytyksiin.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot
1. 0-vaihtoehdossa tulee arvioida myös niitä hyötyjä, joita suon ennallistamisesta saattaa koitua. Tämä tarkoittaa muun muassa Nuolisuolle turvetuotantoa varten tehtyjen ojitusten aiheuttamien haittojen perusteellista selvittämistä ja ojien tukkimisesta aikaa myöten aiheutuvaa pienvesien tilan korjaantumisen arviointia.
2. Toisena vaihtoehtona selvitetään hankkeen mukainen vaihtoehto.
3. Arviointiohjelman liitteen 2 mukaan näyttää siltä, että Nuolisuon turvetuotantohanke sijoittuisi osittain alkuperäisen soidensuojelualueen sisälle tai joka tapauksessa Natura-alueen rajaukselle. Kolmantena vaihtoehtona selvitetään hanke, jonka tuotantoalue ei miltään osin ulotu alkuperäisen suojelualueen rajauksen sisälle tai sen nykyiselle rajalle. Tässä vaihtoehdossa on siten selvitettävä tuotannon edellytykset ja sen riittävät vesiensuojelutoimet siinä tapauksessa, kun pintavalutuskenttä ja eristysoja eivät sijaitse suojelualueella tai sen rajalla miltään osin.
4. Neljäntenä vaihtoehtona on selvitettävä Nuolisuolle vaihtoehtoinen kohde. Yhtä lailla kuin turvetuotannon haittoja myös hyötyjä arvioitaessa rajoittuminen yksittäisen suon tarkasteluun on harhaanjohtavaa. Koska Ranualla turvetuotantoon soveltuvaa, mutta vielä hyödyntämätöntä alaa on runsaasti, vaihtoehtoinen tuotantoalue on tosiasiallinen vaihtoehto. Luonnonsuojelulain 10. luvun 66. pykälän toinen momentti edellyttää myös selvillä oloa yleisen edun pakottavuudesta ja vaihtoehtoisista ratkaisuista ennen luvan myöntämistä Natura-alueeseen vaikuttavalle hankkeelle.
Natura-arviointi
Meneillään olevan Suomen Natura-ohjelman täydentämisen vaikutus on otettava huomioon kuvattaessa Litokairan luontotyyppejä ja lajeja ja arvioitaessa hankkeen mahdollisia vaikutuksia Natura-alueeseen.
Vaikutukset vesistöön: Kivijoen keskiosat kuuluvat Natura-alueeseen, joten Natura-arvio täytyy ulottaa myös sinne.
Melu: paitsi melun määrä myös työkoneiden ja liikenteen melun merkitys erämaisessa ympäristössä on arvioitava.
Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri