18.8.2000
FROM: Kyrön Luonto ry., Umpiahteentie 67, 39100 Hämeenkyrö
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry., Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere
TO: Pirkanman ympäristökeskus, ylitarkastaja Leena Ivalo, PL 297, 33101 TAMPERE
Asia: Lausunto Lohja Rudus Oy Ab:n, Hämeenkyrön kunnan, Mikkolan tilan, Kuljetusliike Aimo Sulin Ky:n, Kyro Oyj Abp:n, Petri Leppikangas Oy:n, Läänin Kuljetus Oy:n ja Laurilan Betoni Oy:n Hämeenkyrön Ulvaanharjun itäosaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta "Irtomaalajien otto maa-aineslupien määrittelemältä alueelta. Otettujen maa-ainesten käsittely ja jalostus ottoalueella." (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 25.5.2000)
Arviointiohjelma, arviointiselostus ja osallistuminen
Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (1994; muutos 1999) todetaan, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla tarkoitetaan hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenetelmistä (2 §, kohta 3). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksella tarkoitetaan puolestaan asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista (2§, kohta 4). Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta.
Ulvaanharjun itäosan maa-ainesten oton ympäristövaikutuksia koskevassa arviointiohjelmassa eivät ohjelmalle asetetut tavoitteet täyty, mutta toisaalta siinä on ennakkoon tuotu esiin asioita ja esitetty tulkintoja, jotka kuuluvat käsityksemme mukaan vasta arviointiselostukseen. Tämä on jo aiheuttanut sekaannusta esimerkiksi alueen asukkaiden keskuudessa - monet ovat ymmärtäneet arviointiohjelman olevan lopullinen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Asialla on merkitystä sekä kansalaisten osallistumisen kohdallisuuden että sen jatkuvuuden kannalta. Arviointiohjelmassa muokataan myös selvästi mielipiteitä mm. soranoton tarpeellisuudesta ja "järkevistä" vaihtoehdoista.
Arviointiohjelman puutteet
Asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (11 §) arviointiohjelmalle asetetaan seitsemän vaatimusta, jotka ohjelman tulee esittää tarpeellisessa määrin.
1) tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja sen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta;
Arviot kiviaineksen kulutuksesta esitetään itsestäänselvyyksinä eikä vaihtoehtoisia materiaaleja tuoda riittävästi esille. Kymmenvuotiskausittain maakunnassa kulunut ja kuluvaksi arvioitu kiviainesten määrä esitetään kuutioina. Rinnalla on esitetty esimerkinomaisesti tietoa maakunnan harjualueiden laajuudesta hehtaareina. Yhtä tärkeää soranoton tarpeen arvioijalle olisi tietää, mistä esim. kymmenvuotiskaudella 1991-2000 kulutetut 36,3 miljoonaa kuutiota kiviainesta on otettu ja missä sitä on kulutettu. Maallikko ei liioin pysty arvioimaan käytettävissä oleviksi arvioituja kiviainesvaroja hehtaarien perusteella. Myös tilanne esim. soranotossa, harjujen käytössä ja arvostuksissa on muuttunut Pirkanmaan harjuluontoselvityksestä (v. 1990), mistä tiedot harjualueiden pinta-alasta on poimittu.
Kyseenalaista on, kuuluuko soranoton perustelu yleensä "tietoon hankkeesta". Esim. luvussa 2.1. todetaan, että "hyödynnettävyyteen vaikuttaa erityisesti arvokkaimpien eli karkeiden ainesten määrä. Monilla harjualueilla kokonaisainesmäärästä valtaosa on hienoa hiekkaa, jonka tarve rakentamisessa on varsin vähäistä." Ulvaanharjun itäosan maa-aineksen laadusta ei ole selvitystä.
Luvussa 2.3.1 (s. 8) esitetään ottoalueet ja hankealueiden lupatilanteet. Seuraavalla sivulla olevasta kartasta (Kuva 2) puuttuvat tilat 2:105 (Hämeenkyrön kunta, Soramaa) ja 1:71 (Kuljetusliike Aimo Sulin Ky, Soramäki).
Luvussa 3.3. hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin tuodaan esille mm. moottoriliikennetie, jonka rakentaminen "olisi tarkoitus" käynnistää kuluvan vuosikymmenen lopulla. Tiehanke tosin on Hämeen tiepiirin toivelistalla mutta ei vielä toimintasuunnitelmassa ainakaan vuoteen 2004.
Vatulanharjun-Ulvaanharjun Natura-alueen kuvauksessa olisi syytä tuoda esille se, että arviointiohjelmassa tarkasteltava Ulvaanharjun itäosa on samaisen valtakunnallisesti merkittävän harjujakson pää ja olennainen osa sitä, vaikka ko. alue on esimerkiksi Pirkanmaan harjuluonto -selvityksessä arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi. Mainitussa julkaisussa alue on sijoitettu toimenpideluokkaan 3, mikä merkitsee maiseman rakennetta muuttavien maansiirtotöiden kieltämistä, rakentamisen rajoitusta tai ohjausta sekä metsän käsittelyn ohjausta. Myös Hämeenkyrön kunnanhallitus on aikoinaan hyväksynyt ko. toimenpideluokkaan sijoittamisen.
Alueen muut toiminnot -listassa pitäisi olla harjualueen merkitys yleisemminkin ulkoilu- ja virkistysalueena. Harjualue on tärkeä myös marjastus- ja sienestysmaastona.
2) hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;
Vaihtoehtojen asettelu on läpinäkyvä. Jo vaihtoehtojen asettelussa ja kuvauksessa tähdätään selvästi vaihtoehtoon 1.
YVA-lain ja -asetuksen mukaisen ns. nollavaihtoehdon eli hankkeen toteuttamatta jättämisen pitää olla aito vaihtoehto. Sen tarkoituksena ei ole "olla arviointimenettelyssä vertailuehtona nykytilanteen säilyttämisestä", kuten ohjelmassa selitetään. Arviointiohjelmassa ei liioin saisi painostaa hankkeen hyväksymiseen, kuten nollavaihtoehdon selityksessä on tehty: "Nollavaihtoehdon toteuttaminen hankkeesta vastaavien kannalta tarkoittaisi maa-ainesten kaivamista ja kuljettamista jostain muualta." Epäselväksi jää, voiko nollavaihto-ehto nykyisen lainsäädännön mukaan todella merkitä voimassaolevien soralupien raukeamista.
Vaihtoehto 1 kuvataan järkevänä ja maltillisena toimintana, mutta harhaanjohtavasti. Jos maa-ainesten ottoa "jatketaan yleisesti vallitsevan käytännön mukaisesti", se ei merkinne, että otto loppuisi vuonna 2006, mihin asti pisimmät nyt voimassa olevat ottoluvat ulottuvat. Yleinen käytäntö sallii ottolupien myöntämisen tulevaisuudessakin, mikä vaihtoehdon kuvaukseen on myös kirjattu. Ottotoiminnan ja jälkihoidon voidaan todellakin arvioida kestävän vähintään 10 vuotta, mutta ne voivat kestää paljon pidempäänkin. Vaihtoehdon kuvaus on hyvin epämääräinen: 'yleisesti vallitseva käytäntö', 'paikallisten olosuhteiden ja rajoitusten huomiointi', 'nykyisin maanottosuunnitelmissa yleisesti esitetyt ja lupaehdoissa edellytetyt toimintatavat', 'maa-aineslain mukainen jälkihoito', 'toiminnan harjoittaminen pääsääntöisesti keväästä alkutalveen' eivät itse asiassa kerro eivätkä lupaa juuri mitään.
Vaihtoehto 1 ei liioin sulje kokonaan pois piittaamattomalle tarjolla olevaa vaihtoehtoa 2, johon ykkösvaihtoehdosta voidaan joka tapauksessa vähitellen liukua, jos esimerkiksi yleisesti vallitseva käytäntö, paikalliset olosuhteet ja rajoitukset, yleiset toimintatavat tai yleisesti edellytetyt lupaehdot muuttuvat. Vaihtoehdossa 2 esitetään myös ajatus "tarvittavan soran ja kiviaineksen määrän kasvusta", mitä ei oletettu esimerkiksi luvussa 2.1., jossa menneen ja tulevan kymmenvuotiskauden kiviaineksen tarve esitettiin suurin piirtein yhtäläisenä, jopa lievästi vähenevänä. Kestävä kehityskin vaatii kehittämään niin uusiokäyttöä kuin vaihtoehtoisia materiaalejakin.
Toteuttamisvaihtoehtojen olisi syytä olla monipuolisempia, ottotoiminnalle voitaisiin esimerkiksi asettaa erilaisia alue- ja aikarajoituksia.
3) tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä;
Ei huomautettavaa.
4) tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista;
Tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä ovat puutteelliset. Esimerkiksi jo tehdyt luonto-, maisema- ja pohjavesiselvitykset puuttuvat kokonaan, samoin kunnolliset ja täsmälliset suunnitelmat laadittavista selvityksistä. Näistä on vain maininta s:lla 24 taulukossa menetelmistä: "Aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset sekä tarvittaessa seuraavien asiantuntijoiden lausunnot". Aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä ei ole nimetty. Asiantuntijoista puuttuu esim. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. ja Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. Myöskään suunniteltujen maastokäyntien aikataulua ei ole kerrottu. Onko alueella esimerkiksi tehty keväällä ja kesällä 2000 kasvillisuus-, lintu- ja eläinkartoitus? Eläinkartoituksen tavoitteita ja siihen kuuluvia eliöryhmiä olisi syytä täsmentää.
Arviointimenetelmälaatikoissa on lueteltu epävarmuustekijöitä. Mielestämme nämä eivät kuulu ohjelmavaiheeseen vaan vasta arviointiselostukseen. Asetuksessa tosin on vaade, että ohjelmassa täytyy olla tiedot "niihin [kaiketi selvityksiin ja käytettyihin menetelmiin] liittyvistä oletuksista". Oletukset eivät tarkoita samaa kuin epävarmuustekijät. Kun epävarmuustekijät esitetään siten kuin ohjelmassa on tehty, syntyy helposti vaikutelma, ettei selvityksillä ole suurtakaan merkitystä tai ainakaan ne eivät anna luotettavaa tietoa, koska epävarmuustekijöitä on niin paljon.
Selkeä yhteenveto puuttuu kokonaan.
5) ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;
Vaikutusalueen rajaukset perusteluineen on esitetty luvussa 4.2.
Luvussa 4.2.2. käsitellään hankkeen ekologisia vaikutusrajoja. Vatulan-Ulvaanharjun Natura-alue kuuluu ilman muuta vaikutusalueen piiriin, koska maa-ainesten otto saman harjujakson päästä vaikuttaa jääkauden aikana syntyneen kokonaisuuden säilymiseen. Vaikka Vatulan-Ulvaanharjun suojeluperusteena on maa-aineslaki, alueella elää uhanalaisia lajeja, joiden säilymiselle myös harjun itäosa on elintärkeä.
Selostuksessa Natura-alueen rinnalle on nostettu muita harjualueita. Tekstissä kirjoitetaan: "Muita lähistön suojelualueita ovat Mannanmäki, Kyröskoskenharju ja Lintuharju." Virallista suojelustatusta ei ole millään mainituista alueista paitsi osalla Lintuharjua suojelualuevaraus. Itse hankealue on yhtä painavin perustein suojelualue kuin Mannanmäki ja Kyröskoskenharjukin. Ottoalueen liepeillä sijaitsevat melko luonnontilaisiksi arvioidut Likolähteet pitäisi myös mainita tässä yhteydessä.
Hankkeen sosiaalisia vaikutusrajoja määriteltäessä on ennenaikaista ryhtyä arvioimaan hankkeen työllisyysvaikutuksia: "Toisaalta hankkeella on sosiaalisia vaikutuksia esimerkiksi elinkeinotoiminnan vilkastumisen kautta, mikä on tärkeä sellaisessa kunnassa kuin Hämeenkyrö, jossa työpaikkojen määrä on laskenut viiden vuoden aikana 500:lla eli runsaat 14 %." Hanketta ei ole vielä päätetty toteuttaa. Eri vaihtoehtojen työllisyysarvioita ei ole vielä tehty. Tässäkin hankkeen toteuttamista tietynlaisena pidetään selviönä.
Rajauksiin sinänsä ei ole huomautettavaa.
6) suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän
osallistumisen järjestämisestä; sekä
Varsinaista suunnitelmaa osallistumisen järjestämisestä
ei ole ohjelmassa esitetty, vaan tehtävä jää
yhtä yleisötilaisuutta lukuunottamatta viranomaisille
(luku 6.1. ja 6.3.). Vuorovaikutteisuus jää lähinnä
sosiaalisten vaikutusten arvioimiseen. Asukkaita kyllä haastatellaan,
mutta saman tien niiden merkitys mitätöidään
epävarmuustekijöillä: "kyseilyihin vastanneiden
ihmisen edustavuuden kyseenalaistaminen koko alueen väestöstä",
"koko alueen väestöä koskevan haastattelun
järjestämisen mahdottomuus". Asukkaiden vaikutusyritykset
torjutaan ennalta.
7) arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta.
Aikataulu on aivan liian tiukka. Hanke on jo nyt noin kaksi kuukautta myöhässä. Arviointiselostuksen arvioidaan valmistuvan tammi-helmikuussa 2001. Esimerkiksi luontoselvityksiä ei voida tehdä syys-joulukuussa, vaan niiden tekemiselle pitää ehdottomasti varata kevät ja kesä 2001.
Kyrön Luonto ry.
Anita Lähdekorpi, varapuheenjohtaja Annukka Alppi, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Virva Turpeinen, sihteeri