5.12.2000 Turku
FROM: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry., Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. (02) 235 5255, fax (02) 235 5244, Email: sllturku@netti.fi
TO: Ympäristöministeriö
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Mietoistenlahden ruoppaus ja veneily on kiellettävä
MIETOISTENLAHTI on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Se sijaitsee 30 kilometriä Turusta luoteeseen. Mietoistenlahden lintuvesiarvo on määritelty monissa eri suojeluohjelmissa ja -sopimuksissa:
- Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kansainvälisesti
arvokas kohde (1982)
- Naturan SPA-alue (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY)
- EU:n lintudirektiivin suojaama kohde
- Kansainvälinen IBA-kohde
- Ehdotettu Ramsar-alue
Etenkin keväällä lahti on tärkeä vesilintujen ja kahlaajien levähdysalue, jossa levähtää vuosittain kymmeniätuhansia muuttolintuja. Enimmillään lahdella on tavattu jopa 6000 vesilintua. Runsaimpia ovat haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä ja erityisesti isokoskelo. Suomessa vähälukuiset pesimälajit, kuten hanhet, laulujoutsen, harmaasorsa, lapasotka ja uivelo levähtävät alueella säännöllisesti. Keväällä 2000 korkein lepäilijämäärä laskettiin 22.4, jolloin lahdella tavattiin yhteensä 4400 vesilintua edustaen 19 eri lajia (Selvitys kalastuksen ja veneliikenteen vaikutuksesta Laajoen suiston linnustoon, Biota, Nro 9/2000). Kahlaajista runsaslukuisimpia ovat suokukko ja viklot.
Nyt lahtea uhkaa Mietoisten kunnan suunnittelema veneväylän ruoppaushanke, johon sillä on vesioikeuden v. 1996 myöntämä lupapäätös. Lounais-Suomen ympäristökeskus valitti päätöksestä vesiylioikeuteen, joka kuitenkin pysytti vesioikeuden päätöksen. Tämän jälkeen korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristökeskuksen valituslupahakemuksen v. 1998. Vesiylioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös jättää lintu- ja luontodirektiivit huomioon ottamatta lupaharkinnassa, ei näyttäisi kuitenkaan olevan perusteltu (Jukka Similä, Luonnonsuojelulaki, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1997, ss. 24-25).
Ruoppaus on tarkoitus tehdä talvella jäältä veneilymahdollisuuksien parantamiseksi, vaikka lahdella tapahtuva nykyinenkin veneily häiritsee selvästi alueen linnustoa. Veneilyä ja sen vaikutuksia alueella on aikaisemmin arvioitu vuonna 1994 Mietoistenlahden linnustoselvityksessä (Lehikoinen & Aalto 1996) ja tuoreessa, tänä vuonna Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Mietoistenlahden hoidon ja käytön periaatteita arvioivassa selvityksessä (Aalto 2000).
Vesioikeuden päätös v. 1996 ei sisältänyt tarpeellista selvitystä hankkeen vaikutuksista linnustoon. Keväällä 2000 hankkeesta on tehty luonnonsuojelulain 65 §:n määrämää arviointia vastaava selvitys, jonka osana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta Biota BD Oy tutki kalastuksen ja veneliikenteen vaikutuksia Laajoen suiston linnustoon. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että Mietoistenlahden pohjukan veneliikenne aiheuttaa kevätmuuton aikaan selvästi häiriötä alueella lepäilevälle linnustolle. Lepäilevien muuttolintujen ruokailu keskeytyy veneliikenteen takia toistuvasti. Pakolentojen takia linnut eivät ehdi tankata riittävästi ravintoa, mikä voi vaikuttaa esim. lintujen kykyyn jatkaa muuttomatkaansa pesimäalueille. Häiriöstä johtuva energiavaje saattaa vaikuttaa myös lintujen pesimätulokseen.
Lahden pesimälinnustoon veneilyllä ei havaittu raportin mukaan olevan suurta vaikutusta, mutta selvityksessä todetaan, että tätä ei ole tutkittu riittävästi. Häiriö voi myös karkoittaa osan potentiaalisista pesijöistä muualle. Esimerkiksi veneilyn aiheuttamia poikuetappioita ei ole tutkittu.
Mietoisten kunnalla on vesioikeuden lupapäätös vuodelta 1991 Kumiruonan venesatamaan. Selityksessään vesioikeudelle kunta on perustellut sataman sijoituspaikkaa mm. luonnon tasapainon säilyttämisellä aroilla jokivarsialueilla ja sijaintia etäällä Mynälahden pohjukan linnustonsuojelualueesta eli kunta on tunnustanut veneilyn lahdella aiheuttamat haitat. Tilanteen tekee kummalliseksi kunnan kaksoisrooli. Vuonna 1999 käynnistyi nelivuotinen EU:n Life-rahaston tukema ja Metsähallituksen johtama yhteistyöhanke Mietoistenlahdella ja neljällä muulla lounaissuomalaisella lintuvedellä. Hankkeen tarkoituksena on ympäristön hoidon ja kunnostuksen lisäksi suunnitella lahden eri käyttömuotojen järjestelyä niin, että luontoarvot turvataan. Mietoisten kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat yhteistyökumppaneina mukana rahoittamassa tätä hanketta. Hankkeessa on varattu rahaa juuri em. Kumiruonan sataman rakentamiseen! Kunnan toiminta osoittaa selvää ristiriitaisuutta kun lahden lintuvesialuetta ollaan ruoppaamassa veneilymahdollisuuksien parantamiseksi ja samanaikaisesti ollaan rakentamassa lintuvesialueen ulkopuolelle venesatamaa, jotta veneilyn aiheuttamaa häiriötä lintuvesialueella voitaisiin vähentää!
Mietoistenlahden ruoppauksella on lisääntyvän veneilyn lisäksi muitakin haittavaikutuksia luonnolle. Ruoppaus muuttaa joen virtausoloja ja kiihdyttää ravinteiden liikkellelähtöä. Ruoppaus vauhdittaa jokiveden virtausta suiston kasvillisuuden muodostaman "biologisen puhdistamon" ohitse. Ruoppaus kanavoi jokea niin, että vesi virtaa nopeasti suiston ohi ja virtauksen mukana kulkeutuva kiintoaines mataloittaa lahden uloimpia osia. Suistossa muodostuvan veden ja kasvillisuuden mosaiikkimaisuus vähenee tästä syystä, suisto kuivuu ja umpeenkasvu kiihtyy. Suiston luontainen dynamiikka siis muuttuu. Väliaikaisesti ruoppaus samentaa rajusti vesistöä.
Ruoppaus aiheuttaa selvästi haittaa Mietoistenlahden luonnolle ja on siten EU:n lintudirektiivin vastainen. Liittyessään Euroopan unioniin 1.1.1995 Suomi sitoutui säilyttämään lintudirektiivikohteiden luontonarvot riippumatta siitä, mitä hankkeita alueilla on meneillään. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin mielestä ympäristöhallinnon tuleekin estää lintudirektiivin vastainen ruoppaus. Ruoppaukselle ja jokisuiston veneilylle on olemassa luontodirektiivin mukainen vaihtoehto; kunnan venesatama Kumiruonassa, johon on olemassa vesioikeuden lupa ja EU:n Life-hankkeen rahoitus. Valtion omistamalle vesialueelle tulee perustaa suojelualue, jossa veneliikennettä rajoitetaan kevätmuuton aikana (15.3.-10.6). Myöhemmin kevätveneilyrajoituksen tulee kattaa koko lahden perukka (Aukkokarin pohjoispuoli) lahdella tehtyjen selvitysten ehdotusten mukaisesti. Jatkossa tulee selvittää veneilyn mahdollisia haittoja myös lintujen pesimäaikaan ja muuttoaikaan syksyllä.
Mikäli ympäristöhallinto ei ole 15.1.2001 mennessä kieltänyt ruoppausta ja ryhtynyt toimiin suojelualueen perustamiseksi, Suomen luonnonsuojeluliitto harkitsee ruoppauskiistan viemistä Euroopan Unionin komissiolle. Mikäli Suomi ei estä lintudirektiivin vastaisia ruoppauksia kansainvälisesti arvokkailla lintuvesillä, komissio voi haastaa maamme EU-oikeuteen, mistä voi koitua Suomelle korkeat uhkasakot.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry.
Hannu Klemola
aluepäällikkö