13.6.2000
FROM: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere, puh. (03) 213 1317
TO: Ympäristöministeri Satu Hassi, Ympäristöministeriö
Yliasiamies Paavo Hohti, Suomen Kulttuurirahasto
Toiminnanjohtaja Timo Arjas, Suomen Kulttuurirahasto
Lausunto
Korven sisarukset lahjoittivat 320 hehtaarin suuruisen Tampereen Teiskossa sijaitsevan Kivirannan tilan Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistys ry:lle vuonna 1967. Viime vuosikymmenellä tilalle vahvistettiin kaksi rantakaavaa, vuonna 1995 varsinaisen ranta-alueen (n. 150 ha) ja vuonna 1998 päätilan (n. 21 ha) rantakaava. Ranta-alueelle kaavoitettiin 59 rakennuspaikkaa yhä rakentamattomalle, toistakymmentä kilometriä pitkälle rantavyöhykkeelle. Tila on säilynyt vielä lähes kokonaisena, mutta maaliskuussa 2000 Suomen Kulttuurirahasto aloitti rantatonttien myymisen.
Vaikka Kivirannan tilan kaavoituksessa on pyritty ottamaan huomioon mm. alueen maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnon arvoja, tilan rantojen pilkkominen loma-asutukseen, tiestön rakentaminen sekä viljelysmaiden ja metsien erottaminen päätilan toiminnallisesta kokonaisuudesta rikkoo ja pirstoo alueen peruuttamattomasti. 60 tontinomistajan ja tilasta irrotettujen peltojen ja metsien hallinnoijien kiinnostus kohdistuu väistämättä omaan tonttiin, ei kokonaisuuden säilyttämiseen.
Mainituista syistä Kivirannan päätilan (Kiviranta II; 1998) rantakaavaselostuksen kauniit ajatukset alueen yhtenäisyyden vaalimisesta erillisten tonttien myynnin toteuduttuakin ovat harhaanjohtavaa utopiaa:
"Vahvistettu rantakaava-alue ja nyt kaavoitettava talouskeskusalue muodostavat yhdessä taloudellisen ja toiminnallisen yksikön jolle etsitään monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Kaavoittamisella pyritään luomaan edellytykset kohteen kokonaisvaltaiseksi ja suunnitelmalliseksi kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. - Kaavaa laadittaessa pyritään erityisesti kiinnittämään huomiota Kivirannan talouskeskuksen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemallisten arvojen turvaamiseen sekä kaavan liittymiseen aikaisemmin laadittuun rantakaavaan."
Kivirannan tilan alueelle on Pirkanmaan 3. seutukaavassa rajattu ns. MTY-alue, maisemiltaan ja luontosuhteiltaan arvokas maa- ja metsätalousalue, jota ei Kiviranta II:n rantakaavaan ole merkitty. Kaavaselostuksessa Kivirannan tilan kuitenkin todetaan kuuluvan "niihin maaseudun kulttuurimaisemiin, joiden tulevaisuus on uhattuna rajussa yhteiskunnan ja erityisesti maatalouden rakenteiden muutostilanteessa".
Kaavaselostuksen mukaan "maatalous-, alue- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet edellyttävät vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä tiloille, joilla perinteinen maatalous ei riitä tilan taloudellisen toiminnan ylläpitämiseen". Kun kyseessä on harvinaisen laaja, vielä eheä tilakokonaisuus rakentamattomine rantoineen, toivottavin lähtökohta ratkaisuvaihtoehtojen etsimiselle lienee kokonaisuuden säilyttäminen, ei sen pilkkominen.
Pirkanmaan Ekokylä ry. on parin vuoden ajan koettanut käynnistää neuvotteluja Suomen Kulttuurirahaston kanssa sellaisista toiminnan ja yhteistyön muodoista, joiden avulla tilakokonaisuus pystyttäisiin säilyttämään. Yhdistys etsii paraikaakin rahoitus- ja yhteistyötukea yritystalouden puolelta, jotta uhka tilan pilkkomisesta väistyisi ja jotta tilalle pystyttäisiin kehittämään alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja luonnonarvoja kunnioittava ja kestävää kehitystä tukeva toimintamuoto.
Pirkanmaan Ekokylä ry. on tarjonnut ja tarjoamassa Suomen Kulttuurirahastolle vaihtoehtoa, jollaisen etsintään rantakaavassakin velvoitetaan.
Kivirannan pihapiirissä on perinnebiotooppina arvokasta hakamaata ja puustoltaan komea mäki. Tilan historiasta kertovat osin jo maastoutuneet rakennusten rauniot. Tilan pellot ovat olleet jatkuvasti viljelyksessä. Monipuolisine rantoineen ja saarineen tila muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi ei kahden päärakennuksen suojelu riitä.
Vuosisatojen saatossa muotoutunut tilakokonaisuus voidaan siirtää nykyaikaan paljon Suomen Kulttuurirahaston kaavailemaa käyttötarkoitusta lempeämmillä tavoilla. Toivomme, että Kivirannan tilalle annettaisiin mahdollisuus siirtää perintönsä arvokkaalla tavalla tuleville sukupolville.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Virva Turpeinen, sihteeri
JAKELU
Ympäristöministeri Satu Hassi, Ympäristöministeriö
Yliasiamies Paavo Hohti, Suomen Kulttuurirahasto
Toiminnanjohtaja Timo Arjas, Suomen Kulttuurirahasto
TIEDOKSI
Vanhempi hallitussihteeri Lauri Nordberg, Ympäristöministeriö
Ylitarkastaja Eija Salmi, Ympäristöministeriö
Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen, Ympäristöministeriö
Tiedottaja Maisa Kotoaro, Suomen Kulttuurirahasto
Ylitarkastaja Marketta Hyvärinen, Pirkanmaan ympäristökeskus
Ylitarkastaja Seppo Mäkinen, Pirkanmaan ympäristökeskus
Tutkija Ahti Laakso, Pirkanmaan liitto
Suunnitteluarkkitehti Marita Palokoski, Pirkanmaan liitto
Yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen, Tampereen kaupunki
Arkkitehti Pekka Harstila, Tampereen kaupunki
Pekka Rantanen, rakennusvalvonta, Tampereen kaupunki
Ympäristöpäällikkö Harri Kallio, Tampereen
kaupunki
Ympäristönsuojelusihteeri Lasse Kosonen, Tampereen kaupunki
Puheenjohtaja Kirsi Joenpolvi, Pirkanmaan Ekokylä ry.
Sihteeri Seija Hirstiö, Pirkanmaan Ekokylä ry.