Jätevesipuhdistamon rakentaminen Suoralamminahon alueelle ja Kuusamon taajama-alueen jätevesien johtaminen Särkipuron ja Hangasjoen kautta Soilujärveen, Kuusamo

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta hakee Pohjois-Suomen vesioikeudelta jätevesien johtamislupaa sellaiselle vaihtoehdolle, joka ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuluessa osoittautui yksiselitteisesti kalleimmaksi, riskialtteimmaksi ja ekologisesti haitallisimmaksi puutteellisista selvityksistä huolimatta. Perustelukseen valinnalleen osuuskunta ilmoittaa tarpeen kohdistaa jätevesien ympäristövaikutukset pois asutuksen piiristä imagollisista syistä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely oli kuitenkin erittäin merkityksellinen vaihe Kuusamon jätevesien käsittelyn uudistamista suunniteltaessa. Hanke ei olisi vaatinut YVA-lain asetuksen perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, mutta ympäristöviranomaiset arvioivat hankkeen vaikutukset siksi merkittäviksi, että menettely oli tarpeen. Verrattuna pelkkiin ympäristöselvityksiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn oleellisia lisäpiirteitä ovat muun muassa vaihtoehtojen vertailu, vaikutusten ymmärtäminen laajasti ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen prosessin osana ja laaja lausuntokierros. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteeksi tuli löytää ratkaisu koko Kuusamon alueen jätevesien käsittelylle siten, että valittava menettely on kokonaisuuden kannalta paras ja pitkälle tulevaisuuteen kestävä. Erityisenä tavoitteena oli ratkaista jätevesien käsittely siten, että jätevesien negatiiviset ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset.

Yhteysviranomaisen lausunnosta käy ilmi, että menettely onnistui luomaan hankkeen vaihtoehtojen eroista selkeän kuvan ja keräämään kattavasti sekä keskeisten tahojen että kansalaisten mielipiteen. Pääosin pyydetyissä lausunnoissa pidettiin toteuttamis-kelpoisimpana vaihtoehtona jatkaa jätevesien johtamista Torankijärveen. Soilun suuntaa sen sijaan pidettiin huonoimpana tai suorastaan toteuttamiskelvottomana vaihtoehtona. Samalle kannalle asettui myös ympäristöviranomainen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulosten ohittaminen rikkoo ympäristövaikutusten arviointilain tarkoitusta. Varsinkin näin yhteiskunnallisesti keskeisessä hankkeessa valittua toimintalinjaa ei voi hyväksyä. Vesioikeudessa nähtävillä olevassa vaihtoehdossa on muutettu puhdistamon paikkaa, jonka vaikutuksia ei ole selvitetty. Paitsi puhdistamon sijainti myös jälkikäsittely eroaa ympäristöselostuksessa kuvatusta, vaikka sitä ei kummassakaan asiakirjassa siihen sisältyvistä epävarmuuksista huolimatta sanottavasti selosteta. Epäselväksi jää esimerkiksi kentältä suotautuvien vesien vaikutukset ja jälkikäsittelykentän elinkaari ja sen vaikutukset vastaanottavien vesistöjen kuormitukseen pitkällä tähtäimellä siitäkään huolimatta, että Soilujärven sietokyky on arvioitu kovin huonoksi. Soilujärveen on laskettu päätyvän nykytilaan verrattuna kaksinkertainen fosforipäästö litraa kohti, kun fosforin puhdistusteho on 95 prosenttia. Arvioitu järven sietoraja on tällöin jo saavutettu. Hakemukseen on myös periytynyt ympäristöselvityksestä monet puutteet sellaisenaan. Edelleenkään ei ole selvitetty esimerkiksi putkistojen ympäristövaikutuksia ja jätevesien siirtojen riskejä.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan valitsema vaihtoehto ei ole kestävän kehityksen mukainen ratkaisu:

1. Se ei ole ekologisesti kestävä, koska vaihtoehdon mukaisesti jätevesillä alettaisiin kuormittaa uutta karua ja voimataloudellisesta säännöstelystä huolimatta hyvin luonnontilaisena ja hyvälaatuisena säilynyttä vesistöä, jonka sietokyky on tunnetusti huono. Vesistön tilan nykyisestä vakaudesta kertoo se, että muun muassa fosfori- ja typpipitoisuudet ovat samansuuruisia viime vuosien mittauksissa kuin 70-luvulla. Vaihtoehtoon sisältyy myös useita riskejä, joita ei ole välitetty sanottavasti arvioida. Sen sijaan jätevesien johtamisen lopettaminen nykyiseen purkuvesistöön, Torankijärveen, ei muuttaisi järven luonnetta. Torankijärvi säilyisi edelleen rehevänä taajamajärvenä, jota tietenkin on jätevesipäästöistä huolimatta hoidettavakin järven ollessa muun muassa Suomen Natura-ohjelmaan kuuluva lintuvesi. Tehostuva jätevesien käsittely ja aktiivinen ja asiantunteva purkuvesistön hoito ovat ekologisesti hallitumpi ratkaisu kuin purkuvesistöön kuuluvien pienvesien tilan täydellinen ja piittaamaton muuttaminen ja Soilun karun ja humusvetisen ja luontaisesti ajoittain happikatoisen vesistön merkityksellinen lisäkuormitus.

2. Hanke ei ole taloudellisesti kestävä. Se on selvitetyistä vaihtoehdoista kallein. Vaihtoehdon kalleutta selittävät isolta osin korkeat siirtokustannukset, joille ei kuitenkaan löydy jätehuollollisia perusteita muun muassa siksi, että toimivampia ja riskittömämpiä ja samalla edullisempia ratkaisuja jätevesien käsittelemiseksi on olemassa.

3. Valittu ratkaisu ei ole myöskään sosiaalisesti kestävä. Jätevesihuolto on tyypillisesti kaikkia kansalaisia ja tahoja koskeva kunnallinen toimiala, johon liittyvään tavoitteiden asetteluun ja päätöksen tekoon on kansalaisilla oikeus osallistua lopputulokseen vaikuttavasti. Kunnallisia laitoksia ja menetelmiä uusittaessa yleiset yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten kestävän kehityksen edistäminen, on otettava huomioon ratkaisuja tehtäessä. Jos Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ratkaisuun ovat vaikuttaneet osuuskunnan osakkaiden maanomistus Torankijärven rannalla enemmän kuin hankkeen ympäristö- tai taloudelliset vaikutukset, lupahakemuksessa ilmaistuihin valintoihin johtanut päätöksenteko on ollut lian kapea-alaista, herättää kysymyksen jääviydestä ja kyseenalaistaa lupahakemuksen sisällön pätevyyden.

4. Ratkaisu ei tue myöskään kulttuurista kestävyyttä. Jätehuolto on olennainen osa ihmisyhteisöjen toimintaa, joka on oikeudenmukaisinta hoitaa jätteen synnyn lähialueilla aiheuttaja maksaa -periaatetta soveltaen. Jätteiden ja jätevesien ympäristövaikutusten kokeminen arkiympäristössä kannustaa sekä kuntaa että kuntalaisia vähentämään jätteiden haitallisia vaikutuksia kulutus- ja käyttäytymistottumuksiaan ja -tapojaan muuttamalla. Hakemusasiakirjoista käy hyvin ilmi, että valitun vaihtoehdon mukaan uuden kuormituksen kohteeksi joutuvien vesistöjen varsien asukkaat ja käyttäjät ovat omaksuneet vesistön hyvän tilan ylläpidon toimintaohjeekseen. Kunnallisesta jätevesihuollosta vastaavien ei ole varaa ylenkatsoa kansalaisten osoittamaa omaehtoista valmiutta ympäristönsuojeluun. Päin vastoin, jätevesihuoltoratkaisujen on tuettava yhteiskunnallisia vesiensuojelutavoitteita ja ympäristövalistuksen ja -lainsäädännön viestiä ja paikallisten arjen ekologista elämäntapaa. Valittu ratkaisu nakertaa ''Luonto-Kuusamon'' uskottavuutta ''puhaiden vesien imagoa kantavana kuntana''.

Vaikka hankkeesta vastaava ei olekaan käyttänyt ympäristövaikutusten arviointi-menettelyn antia hyväkseen päättäessään jätevesien tulevasta purkupaikasta ja uuden puhdistamon sijaintipaikasta, lupaprosessissa menettelyn tuloksia ja yhteysviranomaisen lausuntoa ei voida sivuuttaa. YVA-lain mukaan hanketta koskevasta päätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon (laki nro 468/1994 sekä muutos 267/1999). Hankkeen asiakirjat osoittavat jätevesien laskemisen Hangasjoen kautta Soilujärveen olevan vesilain 1. luvun 15. pykälän vastaista. Koska hankkeelle on löydettävissä toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, lupahakemukselle ei pidä myöntää vesioikeuden lupaa.

Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri

[Liite: Järjestön lausunto Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta]

HAKEMISTO