14.1.2000
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta hakee Pohjois-Suomen vesioikeudelta jätevesien johtamislupaa Särkipuron ja Hangasjoen kautta Soilujärveen, vaikka vaihtoehto osoittautui ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä yksiselitteisesti riskialtteimmaksi ja ekologisesti haitallisimmaksi, kalleimmaksi toteuttaa ja ylläpitää sekä laajasti vastustetuksi. Perustelukseen valinnalleen osuuskunta ilmoittaa tarpeen kohdistaa jätevesien ympäristövaikutukset pois asutuksen piiristä imagollisista syistä. Rehevä Torankijärvi halutaan erämaiseksi ja karuksi uhraamalla erämainen ja karu Soilujärvi rehevöityväksi.
Nykyinen jätevesien vastaanottaja, taajamassa sijaitseva Torankijärvi on rehevä lintuvesi, jonka luonnetta ei ulkoisen kuormituksen vähentäminen jätevesien verran muuksi muuttaisi. Järvestä ei tule enää tekemälläkään ''tyypillistä kuusamolaista erämaista ja karua vesistöä''. Jätevesien kuormituksen jatkumisesta huolimatta Toranki ei voi myöskään tukehtua haisevaan leväpuuroon eikä kasvaa umpeen. Järveä on hoidettava aktiivisesti ja asiantuntevasti Suomen Natura-ohjelmaan kuuluvana rehevänä, mutta luonto- ja virkistysarvonsa säilyttävänä lintuvetenä.
Jätevesien laskeminen Soiluun on järven tunnettujen ominaisuuksien takia ekologisesti hallitsematon ratkaisu. Soilujärven sietokyky on huono. Se ylittyisi jo järveen päätyvistä kaksinkertaistuvista fosforipäästöistä. Järven luontainen talviaikainen happikato ruokkisi rehevöitymistä edelleen. Kehitys vain pahenisi ajan myötä. Jälkikäsittelykentät toimivat vaihtelevasti vuodenaikojen ja säiden mukaan ja väsyvät ajan mittaan. Oman lisänsä epävarmuuteen tuo Soilua edeltävien purojen ja lampien tilan totaalinen muutos karusta reheväksi. Hankkeen tavoite löytää kokonaisuuden kannalta paras ja pitkälle tulevaisuuteen kestävä jätevesiratkaisu ei toteutuisi.
Jätehuolto on olennainen osa ihmisyhteisöjen toimintaa, joka on oikeudenmukaisinta hoitaa jätteen synnyn lähialueilla. Kauaskantoisen jätevesihuoltoratkaisun on tuettava yhteiskunnallisia vesiensuojelutavoitteita, ympäristövalistuksen ja -lainsäädännön viestiä ja paikallista ekologista elämäntapaa eli kestävää kehitystä. Pohjois-Suomen vesioikeudella ei ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesilupahakemus vesilain 1. luvun 15. ja 19. pykälien vastaisena. Koska hankkeelle on olemassa kaikin kriteerein toimivampi vaihtoehto, yleinen etu kieltää vesistön tilan muuttamisen pilaamisesta puhumattakaan. Soilujärven tulee välttyä jätevesikuormitukselta ja säilyä säännöstelystä huolimatta arvostettuna erämaisena ja karuna vesistönä, joka omalta osaltaan pitää yllä Kuusamon mainetta ''puhtaiden vesien kuntana''.
LISÄTIEDOT: aluepäällikkö Merja Ylönen,
luonnonsuojelukeskus, puh. 378 443.