2.11.2000 MUISTUTUS

FROM: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. 411 7358, fax 453 1930

TO: Ruokolahden kunta, Kunnanhallitus

 

Muistutus Ruokolahden rantayleiskaavasta

 

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on tutustunut Ruokolahden rantayleiskaavaan ja haluaa muistuttaa siitä seuraavaa:

Luonnonsuojelupiirillä ei ole ollut mahdollisuutta perehtyä kaavaluonnokseen yksityis-kohtaisesti, joten sen vuoksi kommentit ovat yleisluontoisia. Haluamme kuitenkin tuoda esiin kaavoituksessa tärkeinä pitämiämme seikkoja niin yleisesti kuin myös liittyen itse kaava-alueeseen.

Ruokolahden rantayleiskaavan tavoiteosassa ensimmäisenä mainitaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Sitä on täysin perusteetonta pitää kaavoituksen peruslähtökohtana, sillä mikään laki ei siihen tavoitteeseen velvoita. Sen sijaan sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) että luonnonsuojelulaki (LSL) velvoittavat luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja luonnonarvojen huomioonottamiseen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Nämä tavoitteet on pidettävä kaavoituksen peruslähtökohtana.

Ruokolahden kaavaprosessi etenee menettelysäännösten osalta nyt vanhan rakennuslain mukaan ellei kunta itse halua noudattaa uusia menettelysäännöksiä. Sen sijaan uuden MRL:n muita säännöksiä - kuten kaavojen uusia sisältövaatimuksia sovelletaan jo nyt, vaikka kaavaa olisi valmisteltu ennen uuden lain voimaan tuloa. MRL:n yleiskaavan sisältövaatimuksissa erityisesti korostetaan ekologista kestävyyttä, ympäristöhaittojen vähentämistä, luonnonarvojen vaalimista sekä riittäviä määriä rakentamattomia rantoja ja virkistysalueita (MRL 5§, 39§, 73§).

Ruokolahden tapauksessa erityinen huomiomme kiinnittyy Saimaaseen. Vaikka Kylänie-men eteläpuolella saimaannorppa on jo lähes hävinnyt, alue ei norpan suhteen ole täysin menetetty. Petraselän puolella suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut. Jos ja kun kasvu jatkuu, eteen tulee kannan levittäytyminen joko luontaisesti tai siirtoistutusten avulla myös Kyläniemen eteläpuolelle.

Asiassa huolestuttaa eniten norpalle sopivien elinpaikkojen puute. Yksi tällainen sopiva alue on Ruokolahden kunnan alueella sijaitseva Lintusaarten alue. Suuri ja Pieni Lintusaa-ri sekä niitten lähettyvillä olevat pienet saaret on ansiokkaasti kaavaluonnoksessa jätetty ilman rakennuspaikkoja, mutta valitettavasti vain ne. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Härskiänsaaren länsiranta sekä Kuisaari on sen sijaan kaavoitettu täyteen uusia rakennuspaikkoja. Rannoille nousevat mökit aiheuttavat väistämättä häiriötä myös Lintusaarten ympäristössä. Kesäaikana lisääntyvät alueella veneily ja kalastus ja talvella erityisesti norpan pesinnän kannalta haitallinen moottorikelkkailu. Näinkin laajat rakentamattomat ranta-alueet ovat suojelun arvoisia jo sinänsä, sillä niitä ei eteläisellä Saimaalla enää ole jäljellä. Sen vuoksi rakennuspaikat on poistettava kaavasta ko alueilta.

Toinen seikka, joka luonnonsuojelupiiriä huolestuttaa, on rakentamattomien pienten lam-pien rantojen kaavoitus rakennuspaikoiksi. Alueella on runsaasti lampia ja pieniä järviä, joitten rannoilla ei ole asutusta, mutta joihin on ilmeisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia kaavoitettu rakennuspaikkoja. Yksittäiset mökit lampien rannoilla vievät erämaalampien rauhan ja johtavat entistä tiheämpään tieverkostoon, jolloin myös alueen metsät kärsivät pirstoutumisesta.

Positiivisina ja kannatettavina seikkoina luonnonsuojelupiiri pitää sitä, että rakennuspaik-koja on pyritty - aina siinä kuitenkaan onnistumatta - sijoittamaan jo rakennetuille alueille ja olemassa olevan asutuksen liepeille. On erittäin kannatettavaa tukea näin perinteisiä kyläalueita. Hyvä asia on myös se, että Käyhkään seudulle ei ole osoitettu rakentamista.

Luonnonsuojelupiiri haluaa kuitenkin muistuttaa, että rantaluonto on uusiutumaton luon-nonvara. Ranta on yksi monimuotoisimmista ja haavoittuvimmista elinympäristöistämme. Viimeisimmän Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan (Suomen Luonto CD-Facta) yksi kielteisimmistä kehityksistä ympäristössämme on se, että rantarakentaminen on vallannut yhä enemmän tilaa rantaluonnolta. Tähän meidän kaikkien olisi havahduttava ennen kuin menetykset ovat liian suuria. Sen vuoksi luonnonsuojelupiiri katsoo, että rakennuspaikkojen määrää rantayleiskaavoissa on pystyttävä vähentämään, ja luonnon ja virkistyskäytön tarpeet on huomioitava entistä vakavammin myös Ruokolahdella.

 

Lappeenrannassa 2.11.2000

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

 

Pertti Siilahti Kaarina Tiainen
varapuheenjohtaja aluepäällikkö


HAKEMISTO