Rokuan Ahveroisenkankaan asemakaavoitusta varten laaditusta Natura-arvioinnista,

osaraportti 0509-B8917 10.3.2000

1. Vaikutusalueen rajaaminen: Rokuan Ahveroisenkankaan asemakaavoitukseen liittyvän Natura-arvioinnin tarkastelualueeksi on rajattu asemakaavoitettava alue.

Natura-arvioinnin osaraportin sinulla 2 on todettu, että "- - rakennuskaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Natura 2000 -alueelle, minkä vuoksi ja lisäksi johtuen alueen erityisen herkästä luonnosta kaava-alueelle on laadittava Natura-arviointi". Samoin arviointipaperissa puhutaan toistuvasti selvitysalueesta, jolla tarkoitetaan asemakaava-aluetta. Näin näyttää ilmeiseltä, että kaavan vaikutukset on arvioitu vain kaava-alueella, eikä kaavan vaikutuksia koko Natura-alueelle ole arvioitu, mikä on yksiselitteinen LSL 65.1 §:n (sekä välillisesti myös MRL 9 §:n) vaatimus.

Kaavalla on todennäköisesti vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolella sekä luontotyyppeihin että lajeihin. Ratkaisevaa siis on, miten kaava vaikuttaa koko ko. Natura-alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Tämä ei ilmene Naturaselvityksestä.

Sekä maankäyttö- ja rakennuslain 9. pykälässä että luonnonsuojelulain 65.1 pykälässä vaaditaan koko vaikutusalueen kattavaa arviointia. MRL 197. pykälä, 1. momentti muistuttaa vielä velvollisuudesta noudattaa LSL 10. luvun määräyksiä. Näin ollen kyseinen Natura-arviointi on virheellisesti suoritettu.

- MRL 9 §: " - -. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia."
- LSL 65.1 §: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja - -.
- MRL 197.1 §: "- - noudatettava, mitä LSL 10 luvussa säädetään".

LSL:n pykälä 65 edellyttää lisäksi ottamaan huomioon muut suunnitteilla olevat ja olemassa olevat vaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Merkitystä on siten myös muun muassa suunnitteilla olevalla yleiskaavalla, sillä arvioinnin on perustuttava tiedossa tai vireillä olevien suunnitelmien (tässä yleis- ja asemakaavat) yhteisvaikutukseen. Ahveroisen-kankaan asemakaavan Natura-arvioinnissa ei kuitenkaan mainita millään tavoin tulossa olevaa yleiskaavaa, joka on kuitenkin erittäin merkittävä seikka Natura-alueen suojelun näkökulmasta.

2. Maastokartoituksen puutteet

2.1.4. Vesistö- ja pohjavesikuvaus
Lianjärven kuvaus on puutteellinen ja harhaanjohtava. Natura-arvioinnin osaraportissa mainitaan Lianjärvi suurimmaksi osaksi jyrkkärantaiseksi ja kohtalaisen syväksi. Kohtalaisen syvä on hämärä ilmaus. Paikallisten maanomistajien ja mökkiläisten mukaan Lianjärvi on kohtalaisen matala, koska sen keskisyvyys on puolitoista metriä ja 80 prosenttia järvestä on syvyydeltään alle kaksi metriä. Raportista ei kuitenkaan löydä mitään mitattua tietoa järvestä, sen nykytilasta tai siihen kohdistuvasta tämänhetkisestä kuormituksesta.
Natura-arvioinnista tulisi käydä ilmi yksiselitteisiin, dokumentoituihin mittausaineistoihin ja maastohavaintoihin pohjautuva selvitys ainakin Lianjärvestä ja siihen yhteydessä olevista vesistöistä. Lianjärvi on luontodirektiivin mukainen luontotyyppi, arvokas hiekkamaiden niukkamineraalinen ja niukkaravinteinen vesistö, johon asemakaavoitettavan alueen hankkeesta sekä asemakaavoitettavan alueen ulkopuolisesta hankkeesta, kuntoutus-keskuksen laajennuksesta seuraavat ympäristön kulutusta aiheuttavat vaikutukset rajuimmin kohdistuvat. Lisäksi järven rantamilla on kesämökkiasutusta.
Selvitettäviä Lianjärven ominaisuuksia ovat rannan muodot, järven syvyys, pohjan rakenne ja lajisto sekä muu veden eliöstö, veden laatu ja nykyinen kuormitus sekä järven sietokyky. Tulosten pohjalta selvityksessä on arvioitava hankkeista järven tilaan kohdistuvat riskit, joita aiheuttavat esimerkiksi mahdollinen lisäkuormitus, rannan kuluminen ja rantarakentaminen.
Raportissa todetaan, että Rokuan järvien alue on geomorfologisesti mielenkiintoinen kokonaisuus ja yksi tieteellisesti arvokkaimmista harjujärvialueistamme. Kyseiset järvet ovat luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ja suojeltu nyttemmin useilla laeilla ja ohjelmilla. Luonnonsuojelulaki edellyttää selvilläoloa koko Natura-alueen järviluontoon kohdistuvista uhkista. Niistä ei ole mitään mainintaa selvityksessä.

2.2.1. Kaava-alueen kasvillisuustyypit
Raportista puuttuu tieto, että kaava-alueen valtion omistamat metsät ovat olleet ns. luonnonhoitometsää ja nyttemmin ehkä uuden terminologian mukaan virkistysmetsää. Se tarkoittaa sitä, että kyseisissä metsissä on luovuttu metsätalouden harjoittamisesta. Siten nyt nuorten kasvatusmetsien kaltaiset metsät ovat pikku hiljaa luonnontilaistumassa. Valtion maiden metsien rakenteella on Rokuan Natura-alueella huomattava merkitys, koska muutoin alueen metsiä on käsitelty rajusti ja alueella on myös runsaasti tuoreita, erittäin laajoja avohakkuualoja. Rokuan valtion maiden maisemalliset ja virkistykselliset arvot ovat korostuneen suuret, koska Rokuan alue on muilta osin voimakkaasti käsitelty.

3.3.2. Rakentamisen vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja vesiolosuhteisiin
Rantarakentamisen vaikutuksen arviointi Lianjärven luonnonolosuhteisiin puuttuu selvityksestä.
Ahveroisenkankaan kaavaluonnoksessa rakennettava alue on sijoitettu pääosin tasaiselle deflaatiopinnalle, jota peittää nuori männikkö. Raportissa alueesta todetaan esimerkiksi, että se on erittäin herkkää kulumaan. Kulkuväylät todennäköisesti asfaltoidaan. Alueelle majoittuva yleisö suuntaa ja ohjataankin suuntaamaan virkistäytymistoimensa rakennettavan alueen ulkopuolelle, missä välittömästi sijaitsee lukuisia arvokkaita geomorfologisia muodostumia. Kaava-alueella on jo nähtävissä haitallista maaston kulumista paikoissa, joihin tarkasteltavan ja muiden tiedossa olevien hankkeiden rasitus todennäköisesti jatkossa kohdistuu voimakkaimmin. Natura-arvioinnissa ei riitä suositusten jakaminen haittojen ehkäisemiseksi. Selvityksessä tulee arvioida geomorfologisten muotojen todellisia säilymismahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä.

3. Rakentamisen sijoittuminen rantojensuojeluohjelman alueelle

Ahveroisenkankaan asemakaavaluonnoksen mukaan rakentaminen sijoittuu osaksi rantojensuojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle. Metsähallituksen kaavoitusperiaatteiden mukaan Metsähallituksen kaavahankkeiden on oltava esimerkillisiä. Kaavoitettavien hankkeiden tulee sijaita siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa maise-malle ja yleiselle luonnossa virkistäytymiselle eivätkä hävitä alueella todettuja erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Erityiset luonnonsuojelulliset arvot on asemakaavoitettavalla alueella vahvistettu viimeksi Suomen Natura-ohjelmassa.

Julkaisussa 'Rantojensuojeluohjelman alueet' (YM selvitys 97/1991) todetaan sivulla 7 alueista yleisesti seuraavaa: "Rantojensuojeluohjelman perustavoite on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Uuudisrakentaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista rantojensuojelualueilla."

Lisäksi erityisesti Rokuan kohdalla (s.121) todetaan, että "Osaksi tuulen kasaamasta aineksesta muodostunut Rokua on erittäin kulutusherkkä ja erityisesti virkistyskäytön kannalta vetovoimaiset rannat joutuvat kulutuksen kohteeksi. Loma-asutus on pahin rantaluontoa uhkaava tekijä."

Rantojensuojelualue-statuksen tarkoituksena on määrittää erityisen arvokkaat rantaluonnon alueet. Näiltä osin asemakaavaluonnos ei täytä edes maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja sisältövaatimuksia - erityisesti MRL 39.2 §:n kohta 8, 54.2 §:n kohta luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää sekä 73 §:n kohdat 1 ja 2. Luonnos on selvästi luonnonsuojelulain ja ympäristöministeriön ja Metsähallituksen ohjeiden vastainen. Ahveroisenkankaan Natura-arvioinnista kuitenkin puuttuu kokonaan analyysi suojeluohjelman alueelle rakentamisen lainsäädännöllisistä ja sopimuspohjaisista ehdoista ja rajoituksista.

4. Taulukko sivu 21

1. Luokitusten perusteita ei kerrota. Mikä erottaa esimerkiksi A:n ja B:n tai I ja II toisistaan.

2. Selostuksessa on ummistettu silmät siltä ongelmalta, että rakentaminen ulottuu rantojensuojeluohjelman alueelle. Samaiset alueet ovat kuitenkin myös luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Siksi suorat vaikutukset eivät voi olla vain maisemallisia. Taulukkoa on täydennettävä esimerkiksi arviolla rakentamisen suorista vaikutuksista Lianjärven luonnonolosuhteisiin sekä harjumetsiin ja metsäisiin dyyneihin.

3. Haittojen lieventämis-/ehkäisymahdollisuudet ovat liian epävarmoja. Esimerkiksi Lianjärven rantasaunan ja uimarannan käyttöasteen toivotaan jäävän alhaiseksi. Toiveen toteutumisen pohjalta on sitten arvioitu rantasaunan ja uimarannan rakentamisen ja käytön vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppiin. Riskien suuruutta arvioitaessa on pystyttävä irtautumaan kaavoittajan toiveista ja yritettävä arvioida vaikutuksia todennäköisten, käyttötapoihin ja -määriin pohjautuvien käytön seurausten mukaan.
Maisemavaurioita uskotaan torjuttavan jättämällä alkuperäistä harjukasvillisuutta tonttien väleihin ja itse tonteille. Selostus ei tue uskoa keinon toimivuuteen. Rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan joko heikon tai erittäin heikon kulutuskestävyyden alueelle. Todennäköisesti rakentamisvaihe ja sen jälkeinen alueen käyttö jo tätä nykyä pahoin kuluneessa maastossa vaatii laajaa asfaltointia ja muilta osin muuttaa kasvillisuutta.

4. Taulukosta puuttuu rakentamisen ja käytön vaikutusten arviointi maa-aineslain nojalla suojeltujen geomorfologisten arvojen säilymiseen pitkällä tähtäimellä. Arvio puuttuu sekä asemakaavoitettavalta alueelta että Natura-alueelta.

5. Rokuan harjumuodostuma on kokonaisuudessaan Natura-aluetta ja tulee siten olla myös Natura-arvioinnin aluetta. Taulukosta puuttuu vaikutusten arviointi asemakaava-alueen ulkopuolisiin luontodirektiivin luontotyyppeihin.

5. Johtopäätökset

Vastuullinen johtopäätösten teko edellyttää Natura-arvioinnin sitomista selkeästi kaavahankkeella tavoiteltavaan alueen hyötykäyttöön. Se tarkoittaa muun muassa kävijämäärien ja alueen käytön luonteen mahdollisimman tarkkaa hahmottamista Natura-arvioinnissa. Ahveroisenkankaan hankkeen lisäksi on vielä otettava huomioon Rokuan muun majoitus- ja palveluvarustuksen mukanaan tuoman kävijäjoukon yhteisvaikutus ja tietenkin koko Rokuan alueelle. Rokua on suppea alue, missä jo nykyiset käyttöpaineet ovat kovia ja näkyvät maastossa selvästi. Matkailupalvelun sijoittumisesta riippumatta niiden käytön vaikutukset ulottuvat koko alueelle. Erityisen voimakkaasti käyttö kohdistuu luonnoltaan ja maisemiltaan arvokkaimmille kohteille, jotka pääosin sijaitsevat valtion maalla: Rokuan järvien ympäristöön ja Rokuan kansallispuistoon.

Asemakaava-alueelle rajattu Natura-arviointi on jo muodollisestikin puutteellinen. Kaavoitushanketta ei voida viedä eteenpäin ennen uuden ja kattavamman selvityksen tekemistä. Tämänkin, vielä puutteellisen selvityksen pohjalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaava heikentää merkittävästi Natura-aluetta. On ilmeistä, että Rokuan kulutus-kestävyydeltään heikko geomorfologinen muodostuma ja alueen muut arvokkaat luonnonpiirteet eivät kestä Ahveroisenkankaan asemakaavaluonnoksessa ehdotettua rakentamista ja sen mukanaan tuomaa lisäkäyttöä.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry suosittaa luopumista Valkojäkälänmaa-hankkeesta ja Ahveroisenkankaan asemakaavoituksesta sitä varten ja pitäytymistä alueen suojeluun ja käytön ohjaamiseen sen nykyinen luonnontila säilyttäen. Sen sijaan Rokuan Natura-alueelle tarvitaan kaikkia maanomistajia sitova ja ohjaava hoito- ja käyttösuunnitelma. Olemassaolevien maastovaurioiden korjaamisen ja uusien estämisen ohella Rokuan arvojen säilyminen edellyttää kaikilta osapuolilta aiempaa parempaa selvilläoloa toistensa suunnitelmista ja hankkeista ja vastuista. Kaikkien Rokualle kaavail-tavien hankkeiden suunnitteluvaiheeseen kuuluu olennaisena osana Natura-arviointi, joka joka kerta koskee koko Natura-aluetta ja kaikkien hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Maastohavaintojen perusteella parhaiten Rokuaa arvostetaan ja käytetään jatkossa luopumalla massiivisista rakennushankkeista ja Rokuan kohtelusta kulissina. On myös oikeus nauttia Rokuan omimmista arvoista sellaisinaan - eritoten kansallisomaisuudeksi luokitelluilla valtion mailla.

Merja Ylönen
sihteeri

HAKEMISTO