16.3.2000

FROM: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Korkalonkatu 12, 96100 ROVANIEMI
Puh. (016) 311 550, fax (016) 311 558

TO: Lapin liitto, PL 8056, 96101 ROVANIEMI

Lausuntopyyntö 4.2.2000

Rovaniemen maakuntakaavaluonnos

Lapin luonnonsuojelupiiri ry lausuu Maakuntakaavaehdotuksesta mielipiteenään seuraavaa.

Rovaniemen maakuntakaavan laadinta käynnistyi ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Kaava hyväksytään kuitenkin siirtymäsäännösten perusteella maakuntakaavana. On syytä todeta, ettei Rovaniemen maakuntakaava vastaa sisällöltään sitä maakuntakaavaa, jota maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää.

Seutukunnan nykytilaa ja ongelmia käsittelevässä luvussa (2.2.1.) todetaan, että "...tieverkko on suhtellisen kattava eikä uusien tieyhteyksien tarvetta juuri ole näköpiirissä. Tiestöön kohdistuvat kehittämistarpeet painottuvat entistä voimakkaammin toisaalta päätieverkon liikenteen sujuvuutta parantaviin toimenpiteisiin, toisaalta taajamien ja niiden lähistön liikennöitävyyden sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen." Lapin luonnonsuojelupiiri esittää, että Ranua-Oijärvi -tieyhteys poistetaan maakuntakaavasta. Muutamia perusteluja: Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma (Lapin liikenne 2020) ei tue tieyhteyttä. Lisäksi MRL (28 §) edellyttää ympäristön ja talouden kannalta kestäviä liikenteen järjestelyitä. Turvetuotantoa ja metsänhakkuuta varten alueella on jo tiestöä runsaasti. Uuteen tielinjaukseen ei tässä valtiontalouden tilanteessa ole varaa, etenkin kun Rovaniemeltä eteläänpäin vievä uusi tielinjaus vie liikenevät rahat.

Rovaniemen kehätie pitäisi jättää kokonaan maakuntakaavan ulkopuolelle koska se on paikallinen yhteys jota alempiasteisessa kaavoituksessa käsitellään.

Ymmärrettävästi tekstiosassa on käsitelty vain suppeasti Rovaniemen seutukunnan kestävää kehitystä (2.4.). Sivulta 38 on pudonnut biojäte pois taajaan asuttujen alueiden keräilystä.

Kohtaan 3.2.1. toiseen kappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi loppuun: asuinympäristöjen viihtyisyydestä tinkimättä.

Luvusta 3.2.10. puuttuu turvetuotantoalan ja -määrän sekä käytön nykytila.

Miksi maakuntakaavaan otetaan luonnonsuojelualueiksi (SL) vain lailla ja asetuksella muodostetut sekä valtioneuvoston periaatepäätösten mukaiset suojelualueet? Luonnonsuojelupiiri ymmärtää, että Metsähallituksen omalla päätöksellään rauhoittamat suojelumetsät eivät nauti "lainsuojaa" ja niiden suojelun purku myös käy Metsähallituksen omalla päätöksellä. Mutta toisaalta kaavaahan tarkistetaan säännöllisesti. Saman logiikan mukaan pelkät varaukset turvetuotannolle ilman perusteellisia tuotantoon tähtääviä selvityksiä eivät riittäisi maakuntakaavaan turvetuotantoalueen merkinnäksi. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita löytyy alueelta jonkin verran. Lisäksi luonnonsuojelupiiri huomauttaa, että tekstiosan sivulla 50 SL-alueina mainitaan myös mm. virastojen ja laitosten päätöksellä perustettuja erikoismetsiä.

Reiteistä luonnonsuojelupiiri toteaa, että kaikista epävirallisista kelkkailu-urista on hyvä luopua ja perustaa viralliset kelkkareitit. Nämä reitit on suunniteltava huolella mm. ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Siksi maakuntakaavaan merkitty runkoreitistö olkoon vain suuntaa-antava.

Tekstiosan (3.2.14.) mukaan ympäristöhaittoja voivat aiheuttaa lähinnä moottorikelkkailureitit. Simojärvelle suunnitellut 3 uutta vesiliikennealuetta voivat aiheuttaa merkittävää haittaa järvenrannan ympärivuotisille sekä etenkin kesäasukkaille. Simojärvi on myös merkittävä lintuvesi, eikä pesimäaikainen moottoriveneillä päristely peräaaltoineen edistä linnustonsuojelua. Vesiliikennereitin vaikutukset järven Natura-alueisiin on ilmeisesti selvittämättä.

Maankamaran ainesten ottopaikoista eli EO-merkityistä kohteista Lapin luononsuojelupiiri esittää poistettavaksi Näätäaavan (EO 2636) ja Nuolisuon (EO 2641). Perusteluna Kivijoen (Kuivajoen sivujoki sekä valuma-alue osittain Litokairan sisällä) tila. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry on aktiivisesti toiminut em. alueiden suojelemiseksi.

Litokairan eli Lapiosuon -Iso-Äijönsuon alue (SL 4079) on jo toteutettu suurimmaksi osaksi soidensuojelualueena. Maakuntakaava ei ole se paikka, jossa alueiden suojelutavasta päätetään, luonnonsuojelupiiri esittää kansallispuisto-maininnan poistamista. Ks. myös 5.3.5.

Tiehankkeiden tarveselvitykset eivät ole vaikutusten arviointia (5.3.).

Koska virkistysalueet rakennetaan (ts. reititetään ja rakennetaan palveluvarustusta) silmällä pitäen ohjattua virkistäytymistä, suojelualueet lisäävät ihmisten mahdollisuuksia omatoimiseen virkistäytymiseen (5.3.5).

Metsien "voimaperäisen täysimääräisen metsätaloudellisen hyödyntämisen" vaikutusten arviointi puutteellinen.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry

Marjaana Juola-Helle, varapuheenjohtaja Tuula Leskelä, aluepäällikkö