Rahjan saariston Natura 2000 -alueen runkosuunnitelmasta

KOMMENTTEJA:

4. Hoidon ja käytön tavoitteet Natura-alueella

4.1. Luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu

Sivun 11 alalaidassa mainittu IBA-ohjelma jää irralliseksi. Rahja on yksi vastikään valmistuneen Suomen IBA-ohjelman kohteista. Koska kyseessä on yleisesti huonosti tunnettu, mutta kansainvälinen ja merkittävä linnustonsuojeluohjelma, IBA:n merkitys, sen tavoitteet ja toteutustapa tulisi esitellä runkosuunnitelmassa. Se on siksikin tarpeen, koska kuvassa
2 eri suojeluohjelmista Rahjan saaristossa on nähtävillä myös erityissuojelun kohdevesistö ja IBA-alueiden rajaus, jotka ovat kartan mukaan vielä yhteneväiset ja ylittävät Natura-rajauksen.

Luonnon hoidosta sekä rakentamisesta ja rakennelmien kunnossapitämisestä laaditaan erilliset ohjeet (sivu 12). Asiaa ei pidä jättää näin avoimeksi. Suunnitelmassa on syytä mainita esimerkiksi, missä aikataulussa ja ketkä mainitut ohjeet laativat, jos ei tässä yhteydessä, niin viimeistään kohdassa 10.2.

4.2 Perinteiset käyttöoikeudet ja elinkeinot (10.5 Luonnon ja luonnonvarojen hyödyntäminen)

Kaikki viime vuosikymmenten kehitys ei ole ollut hyvää tai säilyttämisen arvoista. Varsinkaan kaikkia ilmaantuvia tarpeita ei tarvitse sallia luonnoltaan arvokkailla alueilla. Erityisesti huviveneily, mukaan lukien vesiskootteriajelu ja huvikelkkailu ovat sellaisia harrastusmuotoja, jotka on rajattava alueen ulkopuolelle. Jatkuvasti keksitään myös uusia laitteita ja uusia tarpeita. Sääntöjen on oltava niin selkeät, että ne on sovellettavissa eteen tuleviin tilanteisiin, vaikkei niitä olisikaan osattu ennakoida runkosuunnitelmassa (esimerkiksi kaikkinaisten moottorikäyttöisten vempaimien käyttökielto). Kohtuullinen paikallisuuden tukeminen on asiallista. Esimerkiksi paikallisten työllistäminen luonnonhoitotöissä on sekä järkevää että kannatettavaa. Mahdollisuudet erioikeuksien jakamiseen paikallisille valtion mailla voivat kuitenkin olla rajattuja. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia lakeja tai asetuksia, joiden perusteella Metsähallituksella olisi oikeus myöntää paikallisille asukkaille erivapauksia (ks. eduskunnan oikeusasiamiehen, Lauri Lehtimajan huomautus Metsähallitukselle). Erioikeuksien korostaminen vie myös pohjaa ympäristövalistukselta. Sekin on hyvin yleisessä tiedossa, että paikalliset eivät aina parhaiten näe, mikä on arvokasta ja vaalittavaa. Oman edun puolustaminen syrjäyttää herkästi yleisen edun ja johtaa usein jopa sen kieltämiseen.

4.3 Ympäristövalistus, tutkimus ja virkistyskäyttö

''Laajaa virkistyskäyttö- tai matkailutoimintaa ei pyritä alueelle ohjaamaan'' -lauseen voisi muuttaa muotoon 'Laajaa virkistyskäyttö- ja matkailutoimintaa ei alueelle ohjata. Lisäksi olisi syytä todeta, että kaupallinen matkailutoiminta on luvanvaraista ja luvan saanti edellyttää yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa. Ympäristövalistuksen tehtävänä on synnyttää myönteistä ylpeyttä seudun luontoarvoista. Paikalliset voivat olla paitsi alueen hyödyntäjiä myös alueen vaalijoita ja vartijoita ja nopean palautteen antajia huonosta kehityksestä.

10. Hoito- ja käyttö

10.5 Luonnon ja luonnonvarojen hyödyntäminen

Metsästys ja riistanhoito
Metsästys on alati kiperä kysymys myös luonnonsuojelualueilla. Valitettavasti luonnonsuojelupiirin vaativia, mutta perusteltuja esityksiä riittävän laajan ja yhtenäisen, pysyvästi metsästykseltä rauhoitetun alueen perustamisesta Rahjaan ei ole otettu huomioon. Rahja on kuitenkin merkittävä muuttoreittien varrella sijaitseva alue, jonka suojelu ei ole paikallinen kysymys eikä saa olla pelkästään paikallisten eikä myöskään Metsähallituksen yritystoiminnan intressien säätelemää. Ylipäänsä luonnonsuojelualueiden luontoarvojen vaaliminen kuuluu yleisen edun piiriin ja on kaikkien kansalaisten oikeus ja velvollisuus. Maailmanlaajuisesti linnuston elintila kapenee ja kannat heikkenevät. Sen takia Suomessa on jo lähitulevaisuudessa pystyttävä rajoittamaan metsästystä edes osilla luonnonsuojelualueista. Luonnonsuojelupiiri toistaa aiemman kantansa tarpeesta rauhoittaa pysyvästi merkittävimmät lintujen pesimäluodot ja muutonaikaiset levähdysalueet. Maihinnousukielto pesimäaikaan on vasta hyvä alku linnustonsuojelussa. Sillä ei kuitenkaan poisteta metsästyksen vaikutuksia alueella syysmuutonaikaan levähtäviin lintuihin. Ylipäänsä metsästyksessä sen aiheuttama häirintä on merkittävämpi linnustoon vaikuttava tekijä kuin saalismäärät Vuodesta toiseen samaan aikaan toistuva metsästyksen alku määrää myös muutolle lähdön. Muuttoreiteille sijoittuvilla alueilla pitäisi tavoitella suojelun tason nostamista nykyisestä kansainväliset velvoitteet muistaen. Vähintään suojelun astetta on voitava tiukentaa heti, kun seuranta osoittaa siihen tarvetta. Metsästyksen alun vaihtelu lintukantojen pesimävaihe huomioon ottaen voisi myös kehittää metsästystä linnustonsuojelua paremmin ja uskottavammin tukevaksi. Metsästystä harjoittavat tahot eivät voi yksin päättää metsästysrajoituksista tai riistanhoitotoimista suojelualueella.

Kalastus ja kalaston hoito
Hoito- ja käyttösuunnitelmassa laiminlyödään kalasto edelleen. Saaristoluontoon kuuluu kuitenkin myös vedenalainen lajisto ja pikku hiljaa senkin suojeluun on herättävä. Perämerellä ei ole vielä yhtäkään kalaston suojelualuetta. Kalasto eritoten on kuitenkin monien muutosten kohteena. Elintila on paikoin ylikuormittunutta ja kalaston hoidossa suositaan ruokakalana hyödynnettäviä lajeja. Rahjan alueella kalakantojen suoja-alueita voisi esittää valtion vesialueelle. Esimerkiksi matalikoilla sijaitsevien kalaston kutualueiden suojelu edesauttaisi samalla myös vesilintujen suojelua.

Sekä riistan- että kalastonhoito ovat ympäristön muokkaamista ihmisen tarpeisiin ja luonteensa mukaisesti soveltuvat huonosti suojelualueille, joilla tavoitellaan luonnontilaisuutta ja luonnon omien sukkessioiden toimivuutta.

Matkailu
Rahjaan hyväksyttävä matkailutoiminta vastaa hyvin luonnonsuojelupiirin käsityksiä alueelle sopivasta matkailukäytöstä. On kuitenkin tarpeen vaatia luvan toiminnalleen saavilta yrittäjiltä selkeää toimintasuunnitelmaa, jonka mukaan yrittäjä sitoutuu toimimaan ja josta myös muut tahot saavat tietää, mitä on yrittäjän kanssa sovittu ja mitä sallittu.

10.7 Tutkimus ja seuranta

Luonnontilaa muuttavat tai lajistoa häiritsevät tutkimukset eivät kuulu suojelualueille. Muualta löytyy sellaisiin tutkimuksiin riittävästi materiaalia ja tilaa.

10.8 Liikkumisrajoitukset

1. Maihinnousukieltoaikaa on lyhennetty. Pesimäaika ei ole kuitenkaan loppu heinäkuun lopussa. Esimerkiksi monilla vesilinnuilla on untuvikkoja vielä heinä-elokuun vaihteessa ja jopa metsästyskauden alussa.

2. Vesiskootterilla ajokielto on määrättävä koko Natura-alueelle. Selkeät ohjeet ja yksiselitteiset määräykset toimivat myös käytännössä. Vesiskootterilla ei pysytä reitillä, sillä ajaessa ei noudateta nopeusrajoituksia eikä sillä liikuta hyötyajossa. Vesiskootterilla ei mennä esimerkiksi kokemaan verkkoja. Vesiskootteri on lelu, jolla ei tarvitse saada leikkiä suojelualueella.

3. Veneilyrajoitusten täytyy koskea kaikkia ihmisiä yhtäläisesti. On epäselvää, voidaanko paikallisille ylipäänsä jakaa erioikeuksia suojelualueille ja toisekseen ovatko ne edes toimivia luonnonsuojelun näkökulmasta. Onko paikallisten melonta haitatonta ja ulkopaikkakuntalaisten haitallista? Millaisen uhan ulkopaikkakuntalaisten melonta ylipäänsä aiheuttaa alueelle vai onko luonnonsuojelun kannalta merkittävämpää paikallisten veneily ja melonta? Ketkä sitten ovat ulkopaikkakuntalaisia ja ketkä esimerkiki paikallisten vieraita? Runkosuunnitelman mukaan toteutettavaa veneily- ja melontakieltoa ei pystyttäisi valvomaan.

Oikeinkirjoituksen ja kuvaviitteiden paikkansapitävyyden tarkistaminen kuuluu suunnitelmatekstin viimeistelytöihin. Esimerkiksi sivulla 10 mainittu viittaus kuvaan Rahjassa esiintyvien luontotyyppien sijainnista on virheellinen. Oikea kuvaviite on 5.

Merja Ylönen
aluepäällikkö

HAKEMISTO