Metsähallituksen Parkanon alue-ekologisen suunnitelman luonnoksesta

1. LUONNON- JA VIRKISTYSARVOJEN HUOMIOIMISESTA

Kommentit perustuvat alue-ekologisen suunnitelman työkarttoihin, sillä muuta materiaalia ei ole ollut käytettävissämme.

1.1. Ekologiset yhteydet

Luontokohteet sijaitsevat pirstaleisesti. Yksi alue-ekologisen suunnittelun tärkeitä lähtökohtia on yhtenäisten kokonaisuuksien muodostaminen. Mikäli tälläisiä laajempia eheitä kokonaisuuksia ei ole, tulee niitä pyrkiä muodostamaan ennallistettavien kohteiden ja rajoitetun metsänkäytön avulla. Työkartoissa ekologisia käytäviä ei ole juuri lainkaan.

Esimerkkeinä pirstoutuneista alueista mainittakoon mm. työkartalla 1 Periahonkorpi, Silmänevan kaakkoispuoli ja työkartalla 4 Iso-Hanhilammen ympäristö, Rouniovuoret, Metsäsianvuori ja Untilanlammen ympäristö.

1.2. Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää etupainotteisesti. Metsätalouden suunnitelmaa ei pidä pätkiä 10 vuoden jaksoihin. Koska suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että alueella ei tehokkaan metsätalouden vuoksi ole merkittävässä määrin luonnontilaisia tai sen kaltaisia kohteita, tulee kaikki vielä jäljellä olevat ja tulevaisuudessa luonnontilaisen kaltaisiksi kehittyvät kohteet säilyttää.

Työkartalla 3, Mustajärven eteläpäässä oleva Helvetinlampi on jääkauden aikainen suppa, joka saa vetensä pohjavedestä. Lampi ympäristöineen on rajattava luontokohteeksi.

Soidensuojelualueiden (esim. Silmäneva, Teerineva-Päretneva) ja aarnialueiden (esim. Rengassalo) ympäristöt, luonnontilaiset suot (esim. Iso Ristineva, Lylyneva, Nivuksen ympäristö) ja niiden reunametsät sekä alle 2 ha suuruiset suosaarekkeet tulee kaikki määritellä luontokohteiksi.

Luonnontilaisilla soilla on myös linnustollista arvoa. Lylynevalla on kesällä 1997 todettu riekkoreviiri, jolla poikue, yksi kapustarinta- ja yksi liroreviiri sekä kaksi niittykirvisreviiriä (Rainer Mäkelä). Iso Ristinevalla oli kesällä 1997 kaksi riekkoreviiriä, joista toisella poikue, yksi kapustarintareviiri ja kolme niittykirvisreviiriä (Rainer Mäkelä). Tietämämme mukaan lajistotietoa ei ole kerätty Pirkanmaan luonnonharrastusyhdistyksiltä.

1.3. Ennallistaminen ja monimuotoisuuden lisääminen

Luonnontilaisiin soihin liittyvät ojitetut reunasuot tulee ennallistaa takaisin luonnontilaan.

Ihmettelemme, miksi tietääksemme turvetuotannossa oleva, Nivuksen lounaispuolella, Hautalammesta etelään sijaitseva alue (058) on merkitty luontokohteeksi. Turvetuotannossa olleet alueet tulee pääsääntöisesti pitkällä aikavälillä ennallistaa. Joitakin voidaan kehittää lintukosteikkoina monimuotoisuuden lisäämisalueiksi.

Suunnitelmassa on ainakin kahden korpikohteen ennallistamistoimiksi kirjattu kuusten poisto. Ko. korvet lienee ojitettu. Kuusia ei pidä poistaa, mutta mahdolliset ojat pitää tukkia.

1.4. Maisema- ja riistakohteet

Maisema- ja riistakohteet nostavat arvokohteiden yhteispinta-alaa huomattavasti, mutta käytännössä niiden merkitys jää kyseenalaiseksi, koska ne eivät tunnu vaikuttavan alueella harjoitettuun metsätalouteen juuri mitenkään. Siksi kuvioiden merkitseminen suunnitelmakarttaan on kyseenalaista.

Esimerkiksi riistakohteiden merkintätavassa havainnollistuu yksi suunnitelmakarttojen keskeinen tulkintaongelma. Yksittäinen riistan ruokintapaikka aiheuttaa sen, että koko metsäkuvio merkitään riistakohteeksi, vaikka käsittelyrajoitukset koskevat suppeampaa kohdetta. Sama toistuu mm. lähteiden ja muiden vastaavien pienkohteiden kohdalla. Mielestämme käytäntö on harhaanjohtavuudessaan arveluttava.

1.5. Virkistysalueet

Erillisiä virkistysalueita ei alue-ekologisen suunnitelman työkartoissa ole lainkaan, vaikka Metsähallituksen omien ohjeiden mukaan suunnittelulla pyritään kehittämään ja ylläpitämään virkistyskäytttöä sekä luontaiselinkeinojen säilymistä.

2. OHJAUSRYHMÄN ROOLISTA

Metsähallituksen omien ohjeiden mukaan alue-ekologiset suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Metsähallituksen metsätalouden, luonnonsuojelun, virkistyskäytön, asiantuntijoiden sekä paikallisista sidosryhmistä koostuvan yhteistyöryhmän kesken.

Parkanon alue-ekologisen suunnitelman ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa suunnitteluvaiheen loppupuolella. Suunnittelun taustamateriaalia, kuten puustokuutio- ja puulajikarttoja, emme ole saaneet käyttöömme pyynnöistä huolimatta. Aikataulu on tiukka, suunnitelmakartat ovat ensimmäisen kerran nähtävillä ohjausryhmän kokouksessa 30.11.2000, jonka jälkeen käytännön mahdollisuudet vaikuttaa suunnitelmaan ovat olemattomat. Suunnitelma viedään aluejohtajien käsittelyyn joulukuussa 2000.

Näillä perusteilla Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri irtisanoutuu Parkanon alue-ekologisesta suunnitelmasta eikä katso pystyneensä osallistumaan suunnitelmaan ohjausryhmän jäsenyyden edellyttämällä tavalla. Metsähallituksella ei näin ollen ole oikeutta mainita Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:tä osallistujatahona eikä piirin edustajan nimeä ohjausryhmän jäsenenä.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

Tuire Laurinolli, puheenjohtaja Virva Turpeinen, sihteeri

HAKEMISTO