19.9.2000
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri
ry
Katariinantori 6 Kauppamiehenkatu 4
53900 Lappeenranta 45100 Kouvola
Puh. 411 7358 Puh. 371 0301
"Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve" -työryhmä on antanut mietintönsä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tilanteesta ja tarpeesta. Mietintö on luonnonsuojelunäkökulmasta huolestuttavaa luettavaa. Metsätalous on aiheuttanut huomattavia muutoksia metsien häiriödynamiikassa ja rakenteessa. Valtakunnallisen uhanalaisarvioinnin mukaan 43% Suomen uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti puustoisilla alueilla. Työryhmä toteaa, että nykyisillä suojelualueilla ei turvata kaikkia uhanalaisia tai taantuneita metsälajeja, joiden levinneisyys on painottunut eteläiseen Suomeen.
Erityisen surkea metsiensuojelutilanne on Kaakkois-Suomessa. Täällä metsämaasta on suojeltu vaivaiset 0,5 %. Metsälain mukaan on edistettävä metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa siten, että kestävästi hyvän tuoton ohella on säilytettävä niiden biologinen monimuotoisuus. Uhanalaisten lajien suuri määrä metsäluonnossa kertoo sen, että tämä velvoite ei toteudu. Lajien ja ekosysteemien suotuisan suojelun tasoa ei talousmetsissä ole pystytty turvaamaan. Mitä suurempi taloudellinen hyöty metsistä otetaan, sitä valttämättömämpää on lisätä suojelualueita.
Kymen metsäkeskus laatii parhaillaan Kaakkois-Suomen metsäohjelman tarkistusta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiirit vaativat, että "Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelutarve" -työryhmän havainnot ja esitykset on oltava pohjana, kun Kaakkois-Suomen metsäohjelmaan kirjataan metsien suojelun tavoitteita ja suunnitellaan toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Erityisesti luonnonsuojelupiirit haluavat tuoda esiin seuraavia seikkoja:
Merkittävin metsäkokonaisuus Kaakkois-Suomessa on Repoveden alue, jossa tavataan kaiken ikäisiä metsäalueita ja joka on siksi tärkeä metsien eri sukkessiovaiheiden monimuotoisuutta säilyttävä metsämosaiikkimanner. Kansallispuiston perustaminen nopeasti on todettava myös ohjelmassa tavoitteeksi.
Myös Suur-Saimaan saaristo- ja harjualueiden metsien monimuotoisuus on turvattava. Omistajien kanssa on käynnistettävä keskustelu alueella sijaitsevien metsien käsittelyn tulevaisuudesta.
Parhaat lehdot ja lehtomaiset kankaat on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Laatokan-Karjalan lehtovyöhykkeen osalta suojelukriteereiden on oltava muun maan tasolla siitäkin huolimatta, että alueella esiintyy poikkeuksellisen paljon lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Valtakunnallisesti lehtoja on hyvin vähän jäljellä.
Pienetkin vanhojen metsien alueet on saatava suojelluksi. Lisäksi ne vaativat tuekseen laajempia alueita, jotka pitää jättää kehittymään eri sukkessiovaiheiden kautta vanhoiksi metsiksi.
Erityisesti Etelä-Karjalan soista on jäljellä enää rippeitä. Kunnostus- ja täydennys-ojituksia ei pidä enää tehdä edes osittain luonnontilansa säilyttäneiden soiden reuna-alueilla. Myös uusien metsäautoteiden rakentamisesta on luovuttava.
Talousmetsissä lahopuun määrä on niin vähäinen, että se on eräs tärkeimmistä monien eliölajien uhanalaisuuden syistä. Lahopuun määrää on ryhdyttävä lisäämään mm. valistusta jakamalla ja sisällyttämällä metsäsuunnitelmiin lahopuun määrän kasvattamiseen tähtääviä suosituksia. Myös jättöpuiden määrää on lisättävä suositusten 5 puuta/hehtaari tasosta selkeästi ylöspäin.
Kaiken kaikkiaan maakuntiemme metsäkeskusteluun ja metsien käyttöön on saatava mukaan elementtejä, jotka ottavat huomioon sen kiistattoman tosiasian, että uusien metsienkäsittelyohjelmien - noudatettiimpa niitä miten tarkasti tahansa - vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen näkyvät vasta useitten vuosikymmenien kuluttua. Vielä jäljellä olevien vanhojen metsien sirpaleet nousevat tätäkin kautta äärimmäisen tärkeään rooliin ja näin ollen niiden suojelun on toteuduttava nykyistä tehokkaammin.
LISÄTIEDOT:
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:
- Pertti Siilahti, varapuheenjohtaja, puh. 415 0665
- Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, puh. 411 7358,
050-324 0456
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:
- Lassi Kujala, puheenjohtaja, puh. 320 2219, 0400-156 696