15.5.2000
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa perustaa kaavallisin keinoin Helsinkipuiston, vaikka 85:stä kaupunginvaltuutetusta 61 valtuutettua jätti 7.10.1998 valtuustoaloitteen Helsingin Keskuspuiston muuttamisesta kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Kansallinen kaupunkipuisto suojelee luonto- ja kulttuurihistoriallisen alueen vahvemmin kuin yleis- tai asemakaava. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei voi muuttaa kaupunginvaltuuston päätöksellä, vaan siihen tarvitaan ympäristöministeriön lupa.
Kaupunginhallituksen maaliskuussa -99 antaman vastauksen mukaan Helsingissä on laajoja aluekokonaisuuksia, joista voidaan muodostaa kansallinen kaupunkipuisto. Vastauksessa edellytettiin myös, että soveltuva alue on selvitettävä Helsingin yleiskaavan uudistustyössä.
Miksi Helsingin virkamiehet ajavat nyt vain kaavallisin keinoin toteutettavaa Helsinkipuistoa?
Kaupunginvaltuutetut, kaupunginosayhdistykset ja kansalaisjärjestöt haluavat Helsinkiin uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kansallisen kaupunkipuiston. Pääkaupunkiseudun ympäristöyhdistykset pitävät vetoomuksessaan yhteisen merellisen kansallisen kaupunkipuiston toteuttamista parhaana vaihtoehtona ekologisesti toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Kokemus osoittaa, että monia viheralueita on liian helppo silpoa kaavoja muuttamalla. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoja ei enää alisteta ympäristöministeriölle. Pitemmän päälle on suuri vaara menettää arvokkaita kokonaisuuksia, varsinkin kun yleiskaavan uudistamisprosessin myötä rakentamispaineet ovat voimakkaat.
Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää Helsinkipuistosta yleisötilaisuuden Kansakoulukatu 3:n auditoriossa 17.5. klo 18.00. Viikkoa aikaisemmin samassa paikassa on avattu aiheeseen liittyvä näyttely. Yleisötilaisuus on järjestetty samaan aikaan Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen kanssa, joten vuorovaikutus kaupunkilaisten ja heidän edustajiensa välillä ei toteudu.
Oheinen vetoomus on lähetetty tiedoksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen valtuustoryhmille ja asiaa sivuaville lautakunnille ja virkamiehille. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut joukko alueen asukas- ym. järjestöjä (ks. luettelo).
LISÄTIEDOT:
- Helsy: Jarmo Kalanti, puh. 677 270
- Espyy: Ursula Palsbo, puh. 599 964
- Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Jussi Pesola, puh. 297 5404
- Vantaan ympäristöyhdistys: Harry Helmisaari, puh. 874 8590)
LIITTEET: Vetoomus ja allekirjoittajat
VETOOMUS 15.5.2000
Luonto- ja kulttuuriarvot on turvattava Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kirkkonummen yhteisellä kansallisella kaupunkipuistolla jota täydentävät jokilaaksot.
Suomella on Euroopan kaunein pääkaupunkiseutu - asutus, meri ja metsä lomittuvat ainutlaatuisella tavalla. Mereltä tulijaa tervehtivät ulkovartiona lujat peruskalliosaaret, joiden takana Espoo, Vantaa, Helsinki ja Kirkkonummi on rakennettu pääpiirteissään yhä luonnon luoman rantaviivan kumppaneiksi.
Lukuisat merenlahdet peilailevat asutuksen lomassa. Espoonlahti ja Vanhankaupunginlahti ulottuvat myös syvälle seudun historiaan, sillä Espoo ja Helsinki perustettiin näihin lahtiin yhä vanhan kulttuuri- ja luonnonmaiseman lomitse laskevien Vantaan- ja Espoonjoen huomaan. Yhteyden maamme suuriin metsiin luovat Helsingin ja Espoon keskuspuistot.
Me allekirjoittaneet järjestöt vaadimme, että pääkaupunkiseudun keskeinen luonto- ja kulttuuriperintö suojellaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kansallisena kaupunki-puistona. Puistoehdotuksemme ulottuu Kirkkonummelta Vantaalle, ja se varmistaa pääkau-punkiseudun keskeisen ja leimallisen arvon - luonnonmukaisten rantojen - säilymisen. Rannoilta puisto kurottaa keskuspuistojen metsäisinä ja jokilaaksojen kulttuuritäyteisinä kiiloina sisämaahan.
Ehdotuksemme mukainen kansallinen kaupunkipuisto on toteutuessaan näyttö pääkaupunkiseudusta, joka haluaa säilyttää asutuksen, kulttuurin ja luonnon välisen sopusoinnun. Espoo, Helsinki, Kirkkonummi ja Vantaa voisivat olla puistosta ylpeitä. Yhteinen kansallinen kaupupunkipuisto mahdollistaa luontevan liikkumisen viherväyliä pitkin kunnasta toiseen.
Kansanllinen kaupunkipuisto turvaa kaavaratkaisuja paremmin korvaamattomien luonto- ja kulttuurikokonaisuuksien säilymisen. Maankäyttö- ja rakennuslain myötä kuntien on otettava vastuu ympäristöstään. Pääkaupunkiseudulla on suuri vastuunsa koko maan tiennäyttäjänä.
Vetoamme Espoon, Helsingin, Kirkkonummen ja Vantaan päättäjiin pääkaupunkiseudun yhteisen merellisen kaupunkipuiston puolesta.
ALLEKIRJOITTAJAT:
Natur och Miljö rf.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.
Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry.
Saariston ystävät ry.
Sibbo naturskyddare - Sipoon luonnonsuojelijat rf.
Vantaan ympäristöyhdistys ry.
Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry.
Espoo:
Espoon ympäristöyhdistys ry.
Eestinkallio - Nöykkiö asukasyhdistys ry.
Espoon kuvataiteilijat ry.
Järvenperän omakotitaloyhdistys ry.
Keski - Espoo Seura ry.
Kirkkojärvi Takaisin ry.
Kolmperän asukasyhdistys ry.
Lippajärveläiset ry.
Nuuksion asukasyhdistys ry.
Helsinki:
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry.
Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.
Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin paikallisagendaryhmä
Käpylän seudun ympäristöryhmä
Käpylä-Seura ry.
Lauttasaari-Seura ry.
Lehtisaari-Seura ry.
Myllypuro-Seura ry.
Puotila-Seura ry.
Siltasaari-Seura ry.
Töölöläisen kulttuurikerho ry.
Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry.
Vartiosaari-Seura ry.
Vuosaaren paikallisagendaryhmä