28.3.2000
Maakuntakaavassa tavoitellaan pohjoispohjalaisten jokivesistöjen nykytilan säilyttämistä. Tavoite on väärä - paitsi ekologisesti myös sosiaalisesti.
Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöt ovat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan nykyisellään enimmäkseen tyydyttävässä ja usein jopa välttävässä kunnossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vesistöjen tila on aiemmasta edelleen heikentynyt. Tämän ovat panneet merkille myös virtavesien äärellä asuvat ja virkistäytyvät ihmiset. Käyttöluokan putoamista viimeiseen eli huonoon luokkaan ei hyväksytä eikä myöskään tyytymistä nykytilaan.
Maakuntakaavaan lipsahtanutta vesistöjen aliarvostusta selittää tarve pönkittää turvetuotannon asemaa. Turvetuotannossa olevaa alaa ei haluta pienentää, vaan päinvastoin laajentaa, kunhan lisäpäästöt saadaan kuriin. Se ei riitä kohentamaan vesistöjen tilaa. Tuotannon keskittymäalueilla humus-, rauta-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ylittävät vesistön sietokyvyn. Tuotantokenttien vesiensuojelu rajoittuu sitä paitsi vain tuotantokausiin. Suuren osan kuormituksesta aiheuttavatkin sateen ja lumen sulamisen aikaiset päästöt.
Luonnonsuojelupiiri vaatii jokivesistöjen tilan parantamista nykyisestä, mikä edellyttää kuormituksen selvää leikkaamista määrittämällä muun muassa vesistöaluekohtaisia tuotantorajoituksia turvetuotannolle.
Vesiensuojelutavoitteiden korjaaminen poistaa myös maakuntakaavan alueidenkäytön periaatteissa ja tavoitteissa olevat ristiriidat. Kannatettavaa jokivesistöjen hyödyntämistavoitetta kulttuuriympäristöjen, matkailun ja virkistyskäytön kehittämisessä ei saa estää huononeva vedenlaatu. Luonnonsuojelupiiri lisäisi vielä virtavesien rinnalle merkittävinä virkistys- ja matkailukohteina alueella hyvin edustettuina olevat lintuvedet. Ne hyötyvät hoidosta eikä ohjattu käyttö uhkaa luontoarvojen säilymistä.
Tavoitteenasettelun kömmähdyksiin löytyy syytä myös olemattomasta kansalaiskeskustelusta. Tälläkään kertaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitus laajasta osallistumisesta ei toteudu, koska liian paljon on sovittu ennalta. Näen-näinen vaikutusmahdollisuus, mielipiteen sanomisen oikeus valmiista esityksestä sen nähtävilläoloaikana ei motivoi kansalaisia eikä kansalaisjärjestöjä. Lain hengen mukainen osallistuminen edellyttää paneutumista osallistumis-suunnitelmaan ensimmäisenä työvaiheena ja luopumista intressitahoja eriarvoistavien hierarkioiden rakentamisesta.
LISÄTIEDOT: aluepäällikkö Merja Ylönen, luonnonsuojelukeskus, puh. 378 443.
Luonnonsuojelupiirin lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan
tavoitteista ja alueidenkäytön periaatteista toimitetaan
pyynnöstä ja on myös luettavissa luonnonsuojeluliiton
kotisivuilta