3.4.2000

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. (05 ) 411 7358

Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys ry, c/o Jaana Uusipuro, Utrantie 46, 80170 Joensuu, puh. 050-533 6672

TO: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Lausunto Kutilan kanavan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Arviointiselostuksessa on esitetty kuvaus hankkeesta, alueen nykytila, hankkeen ympäristövaikutukset ja esitykset haitallisten vaikutusten lieventämisestä. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys ovat tutustuneet arviointiselostukseen ja lausuvat siitä seuraavaa:

1. Vesiliikenteen määrä

Arviointiselostuksessa mainitaan vesiliikenteen määrästä viime vuosina. Ensin todetaan, että veneliikenne on jatkuvasti vähentynyt 1990-luvulla (s. 21) kaikilla kanavilla. Seuraavaksi (s. 22) kuitenkin ennustetaan Kutilan kanavan käytön lisääntyvän veneilyn yleisen kehityksen mukaisesti eli kasvavan kolmesta yhteen prosenttiin tulevina vuosikymmeninä. Tämän ennusteen mukaan Kutilan kanavan käyttökerrat olisivat ensin 10 000 - 12 000/vuosi ja 20 vuoden kuluttua jo 15 000 - 16 000 kertaa/vuosi. On varsin omituista, että yleisesti veneliikenne vähenee muilla kanavilla, mutta Kutilan kanavan venemäärät sitävastoin lisääntyisivät.

2. Veden laatu

Pien-Saimaa on matalaa, hajakuormituksen rasittamaa vesialuetta. Vesialue on vuosien kuluessa vähitellen rehevöitynyt ja nuhraantunut. Alue on kuitenkin tärkeää virkistysaluetta, jossa voimakkaasti lisääntyvä veneily aiheuttaa yhä lisääntyvää veden laadun heikkenemistä ja jopa terveyshaittaa. Vaikka jätehuoltolaki kieltää roskaamisen ja käymäläjätteiden keräystä tehostetaan, vahinkoja ja piittaamattomuutta tapahtuu aina.

Virtausten muuttumista Pappilansalmessa ei tule sallia, jotta Kaukaan teollisuuslaitosten jätevedet eivät leviä kaupungin edustalle.

3. Vaikutukset luontoon

Kutilan kanavan vaikutukset eläimistöön johtuvat lisääntyvästä liikenteestä ja siten lisääntyvästä häiriöstä alueella. Vesiliikenne ja melu aiheuttavat haittaa etenkin vesilinnuille ja vaikeuttavat näiden pesintää (s. 27). Suojelubiologi Tero Sipilän arvion mukaan lisääntyvällä veneilyllä tulee olemaan vaikutusta myös saimaannorpan elinolosuhteisiin. Selostuksessa todetaan, että nykytiedoilla on mahdotonta arvioida, kuinka paljon lisääntynyt veneily häiritsee norppien pesintää. Arviointiselostuksessa kuitenkin todetaan, että runsas avovesiaikainen häiriö yhdistettynä lisääntyneeseen talviaikaiseen häiriöön voi vaikuttaa pesien sijoittumiseen ja siirtymiseen. Koska
saimaannorppa on muutenkin eteläisellä Saimaalla esiintymisalueensa äärirajoilla, on sen säilyttäminen pyrittävä turvaamaan kaikin mahdollisin tavoin. Veneilyn lisääminen tavoitteena on täysin ristiriidassa saimaannorpan suojelupyrkimysten kanssa.

On vastuutonta tuhota luonnontilaisia suoalueita Umianlammen pohjukassa, kun kyseessä on kaikin puolin tarpeeton ja taloudellisestikin kannattamaton hanke.

4. Vaikutukset veneilyturvallisuuteen

Arviointiselostuksen mukaan Pappilansalmi on riskipaikka veneilijöille (s. 33), ja Kutilan kanava toteutuessaan vähentäisi veneliikenteen noin puoleen nykyisestä ja siten parantaisi Pappilansalmen turvallisuutta. Mitä iloa on parantuneesta turvallisuudesta Pappilansalmessa, jos Kutilan väylällä turvallisuus vastaavasti vähenisi lisääntyneen veneliikenteen myötä?

Selostuksen mukaan pelastusalukset ehtivät Suur-Saimaan pohjoisille vesialueille puoli tuntia nopeammin Kutilan kanavan kautta kuin olemassa olevia reittejä pitkin. Tilanne, jossa yksittäisiä ihmishenkiä pelastetaan kanavan tuoman puolen tunnin ajansäästön ansiosta, on varmasti teoreettisesti mahdollinen, mutta varsin hatara peruste kanavan tarpeellisuudelle.

5. Ranta-asukkaiden mielipiteet

Arviointiselostuksessa on ansiokkaasti kysytty ranta-asukkaiden mielipidettä kanavahankkeesta. Jotta kysely ja osallistaminen olisivat uskottavia, myös heidän mielipiteensä on otettava huomioon päätöksenteossa.

Asukkaat ovat kokeneet Kutilan kanavahankkeen omalta kohdaltaan tärkeäksi, sillä vastausprosentti oli varsin korkea. Niin toimeentulon, asumisviihtyvyyden, virkistyskäytön kuin ympäristönkin kannalta kanava koettiin kielteisenä hankkeena. Peräti 80 % pitää hanketta kielteisenä melun takia. Näin selkeälla asukkaiden mielipiteellä on oltava suuri painoarvo päätöstä tehtäessä.

6. Meluvaikutukset

Arviointiselostuksessa todetaan, että melu leviää helposti vettä pitkin (s. 35). Ennakoitu liikennemäärä Kutilan kanavalla on alkuvaiheessa 250-300 venettä 12 tunnin aikana ja 20 vuoden kuluttua 400-450 venettä 12 tunnin aikana. Näillä venemäärillä meluhaitta-alueen leveydeksi saadaan alkuvaiheessa 150 metriä ja 20 vuoden kuluttua 200 metriä. Tosin selostuksessa todetaan, että ihanteellisissa oloissa ilta-aikaan meluhaitta saattaa ulottua pidemmälle. Meluhaittaa arvioidaan selostuksessa vain ohjearvon mukaan (45 dB), mikä on hyvin harhaanjohtavaa. Ranta-asukkaat voivat kokea melun häiritsevänä paljon pidemmän matkan päässä väylästä kuin ohjearvoista voisi päätellä. Sama koskee vesilintuja ja muita eläimiä.

7. Potkurivirtojen ja peräaaltojen vaikutukset, rantaeroosio

Arviointiselostuksen mukaan pohjaliete tulee aiheuttamaan ongelmia matalassa Umianlammessa (s. 37). Lisäksi todetaan, että Umianlammen pohjan maa-aineksen laadusta ei ole vielä tarpeeksi tietoa, jotta voitaisiin ennustaa lietteen liikkumista. Haitallisten vaikutusten lieventämisen yhteydessä ei kuitenkaan puhuta mitään lammen pohjan maa-aineksen selvittämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Tämä tulee ehdottomasti selvittää ennen rakennustöiden aloittamista.

8. Taloudellinen kannattavuus

Kutilan kanavan taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on hankkeen kannattavuutta arvioitu sekä yhteiskuntataloudellisesta että aluetaloudellisesta näkökulmasta (s. 40). Yhteiskuntataloudellisesti hanke on kannattamaton sekä 30 %:n jäännösarvolla että 50 ja 80 %:n jäännösarvolla. Aluetaloudellisesti hanke on laskelman mukaan juuri ja juuri kannattava, mikäli käytetään suurempia jäännösarvoja (50 % sillalle ja 80% kanavalle), ja mikäli risteily- ja reittiliikenne lisääntyvät arvioiden mukaisesti. Laskelmassa todetaan, että reittiliikenteen käynnistyminen on hyvin epävarmaa, ja vaihtoehtoisten kannattavuuslaskelmien mukaan hanke onkin myös aluetaloudellisesti kannattamaton.

9. Yhteenveto vaikutuksista

Arviointiselostuksessa todetaan, että hankkeella on sekä hyötyjä että haittoja (s. 48). Hyödyt tulevat kuitenkin pelkästään matkailuelinkeinojen osalle, haitat sen sijaan koskevat alueen luontoa, eläimistöä sekä paikallisten asukkaiden asuinympäristöä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Rakentamisaikaiset haitat ovat lyhytaikaisuudestaan huolimatta varsin huomattavat vaikutusalueen asukkaille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys katsovat, että Kutilan kanavan rakentamisesta on luovuttava.

Lappeenrannassa 3.4.2000

Matti Pesu, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

Jaana Uusipuro, puheenjohtaja, Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys ry

Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto ry